Wp/krl/Karjalan tašavalta
Karjalan tašavalta (venäjäkši Респу́блика Каре́лия, Respublika Karelija, šuomekši Karjalan tasavalta) on Venäjän oša ili federatijosubjekti. Šen piälinna on Petroskoi (venäjäkši Петрозаво́дск, Petrozavodsk) ta šielä eläy 643 548 ihmistä. Karjalan sussietoja ollah Leningradin aloveh, Vologdan aloveh, Arhankelin aloveh, Murmanskin aloveh ta iččenäini Šuomen valtijo. Tašavalta šijaiččou Luatokan, Onegan ta Valkienmeren rannalla.
Karjalan tašavallan nykyni piälikkö on Artur Parfenčikov.
Istorija
editItä ta länši ollah käyty šotua Karjalašta ušeita kertoja šen istorijan aikana. 800-luvulla Luatokan rannalla luatiutu Muinais-Karjalan valtijo, kumpasen Ruočči hävitti vuotena 1293. Vuotena 1323 Ruočči ta Novgorod juattih Karjala Pähkinäšuaren rauhašša. 1700-luvulla Ruočin Karjala joutu Venäjällä.
Vuotena 1923 Neuvoštoliitto perušti alovehesta Karjalan autonomisen sosijalistisen neuvoštotašavallan, kumpani muutettih vuotena 1940 Karjalais-šuomelaisekši sosialistisekši neuvoštotašavallakši. Jatkošovan aikana Šuomi poloni puolet alovehešta, ka peräyty vuotena 1944. Karjalašta tuli tuaš vuotena 1956 Karjalan ASNT. Nykyni autonomini Karjalan tašavalta šynty 13. pimiekuuta 1991.
Muantieto
edit.jpg)
Karjalan tašavalta šijaiččou Venäjän luotehisošašša ta kuuluu Luotehiseh federatijopiirih. Tašavallan šuvista ošua Repolašta ta Porajärveštä šuveh kuččutah Aunukšekši. Pohjasta ošua kuččutah Vienakši, ta šieltä on kerätty piäoša Kalevalan runoloista. Pohjasešša šen rajana on Murmanskin aloveh, šuvešša Leningradin ta Vologdan alovehet, ijäššä Arhankelin aloveh. Koillisešša Karjalan tašavalta rajottuu Valkiehmereh, kumpasen rantaviivua šillä on 630 kilometrie. Länneššä sussietana on Šuomi, kumpasen kera Karjalalla on 798 kilometrie čerie. Tašavallan piälinna ta šuurin linna on Petroskoi (šuomekši niise Äänislinna), kušša läššä koko Karjalan väještö eläy.
Karjalan tašavallan pituhuš pohjasešta šuveh on 660 kilometrie ta levevyš 424 kilometrie. Korkehin kohta on 576,7 metrie korkie tunturi Nuoruni. Matka Petroskoista Moskovah on 925 kilometrie, Piiterih 401 kilometrie, Murmanskih 1050 kilometrie ta Helsinkih 703 kilometrie.
Karjalan tašavallan pinta-ala on 180 520 nelijökilometrie, mi on 1,06 prosenttie Venäjän Federatijon pinta-alašta ta läš puolet Šuomen pinta-alašta. Tašavallašša on äijä järvie ta meččie, ta šitä kuččutahki toičči "kallivoijen, järvien ta meččien muakši". Yli puolet alovehešta on meččyä, nellänneš vettä ta viijenneš šuota. Karjalašša on kaikkieh 27 000 jokie ja 60 000 järvie, kumpasista Luatokka ta Onega ollah Europan šuurimmat järvet. Niittyö on vain 1 % pinta-alasta. Šuurin oša mečäštä on valtijon omissukšešša, ta puun kokonaismiäräkši on arveltu 807 miljonua kuutijometrie. Karjalašta löytyy 50:tä eri kaivannaista.
Karjala šijoittuu 60-70 pohjosen leveyšpiirin välih. Tašavallan ilmaštoh vaikutetah Arktikka ta Pohjos-Atlantti. Talvella keškilämpötila on -13°C, kešällä +14–16°C. Vuuvven šajemiärä vaihtelou 450 ta 740 millimetrin välillä. Keškimiäräni ilmanpaino Karjalašša on 748–758 elävähopiemillimetrie.
Alovehjako
editKarjalan tašavallašša on 16 piirie ta kakši linnapiirie.
|
Linnoja ta kylie
editVäještö
editKarjalan tašavallan eläjistä šuurin osa on venäläisie (73 %), ka karjalaiset ollah šuurin vähemmistö 11 prosentilla. Tašavallašša on niise muita entisen Neuvoštoliiton alovehelta tullehie ta pieni vepšäläini vähemmistö. 614 000 henken väkiluvušta 81 prosenttie eläy kaupunkissa.
Karjalan tašavallašša paissah karjalua, venäjyä ta vähän šuomie. Karjala on Karjalan tašavallašša vain kotikieli ta šitä ei paissa kovuan äijän kojin ulkopuolella. Vuotena 2002 tašavallašša oli 35 100 karjalankielistä. Aunukšen eläjistä läš puolet pakajau yhä karjalua, ta viime vuosikymmeninä vienalaista elämäntapua ta runokylie on tahottu tietosešti eläyttyä.
| Etniset ryhmät | 1939 | 1959 | 1979 | 2002 | 2010 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Lkm | % | Lkm | % | Lkm | % | Lkm | % | Lkm | % | |
| venäläiset | 296 529 | 63,2 | 412 773 | 63,4 | 522 230 | 71,3 | 548 982 | 76,6 | 507 654 | 78,9 |
| karjalaiset | 108 571 | 23,2 | 85 473 | 13,1 | 81 274 | 11,1 | 65 651 | 9,2 | 45 570 | 7,1 |
| valkovenäläiset | 4 263 | 0,9 | 71 900 | 11,0 | 59 394 | 8,1 | 37 681 | 5,3 | 23 345 | 3,6 |
| ukrainalaiset | 21 112 | 4,5 | 23 569 | 3,6 | 23 765 | 3,2 | 19 248 | 2,7 | 12 677 | 2,0 |
| šuomelaiset | 8 322 | 1,8 | 27 829 | 4,3 | 20 099 | 2,7 | 14 310 | 2,0 | 8 577 | 1,3 |
| vepšäläiset | 9 388 | 2,0 | 7 179 | 1,1 | 5 864 | 0,8 | 4 870 | 0,7 | 3 423 | 0,5 |
| tatarit | 3 088 | 0,7 | 2 692 | 0,4 | 2 609 | 0,4 | 2 629 | 0,4 | 1 888 | 0,3 |
| puolalaiset | 3 345 | 0,7 | 7 254 | 1,1 | 4 540 | 0,6 | 3 022 | 0,4 | 1 849 | 0,3 |
| muut kanšallisuot | 14 280 | 3,0 | 12 658 | 1,9 | 12 413 | 1,7 | 15 227 | 2,1 | 12 685 | 2,0 |
Flora ta fauna
edit- Piäartikkeli: Karjalan flora ta fauna
Karjalan flora ta fauna on vielä šuhtehellisen nuori, še on muuvvoštun jiäkauven jälkeh 10-15 tuhatta vuotta takaperin. Tašavallan alovehella eläy yhteheš 63 lajie imettäjie, 285 lintuo ta viisi kiärmiseläjyä. Karjalan jokiloissa voipi nähä europpalaisen tahi kanadalaisen majavan pešie. Šuurie imettäjie ollah kontie, ilveš, mäkrä ta hukka. Lintuloista eniten on varislintuja, šen peräštä tullah meččälinnut pyy, tetri, meččökana ta meččo. Karjalašša eläy niise 40 parie harvinaista merikotkua. Yksi tärkie vesilintu on šotka, kumpasen jiäličäštä karjalaisien ešivanhemmat uško muajilman muuvoštunehen. Čakkua ollah šiäšket, polttajaiset ta puarmat. Šuvipuolešša on niise punkkija ili käjentäilöitä.
Karjalan tašavallan florašša on enimmäkšeh havupuita: pohjasešša Karjalua peitetäh petäjämečät, šuvešša petäjä- ta kuušimečät. Iänisniemellä ta Arhankelin alovehen rajašeutuloilla on lehtikuušieki. Tärkehie lehtipuita ollah koivu, huapa ta raita. Karjala on niise marjamua: šielä kašvetah puola, juopukka, karpalo, vavarno (malina), hillo ta muššikka.
Aihiešta muuvvalla
edit- Karjalan tašavallan saitilla (suom.) (ven.) (eng.)
| |||||||
