Wp/krl/Louhen piiri

< Wp‎ | krl
Wp > krl > Louhen piiri

Louhen piiri (venäjäkši Лоухский район, Louhskij rajon) on pohjosin hallintopiiri Karjalan tašavallašša Venäjällä.

Piirin šijainti

Louhen piirin pinta-ala on 22 544 km2, kumpasešta 12 600 km2 on meččyä. Pohjosešša piiri rajottuu Murmanskin aloveheh, eteläššä Kemin piirih ta Kalevalan piirih. Länneššä ta luotehisešša piirin raja šattuu yhteh venäläis-šuomelaisen valtijonrajan kera. Ijäššä piirin raja kulkou Vienanmertä pitin, rantalinja on 200 km.

Piirin hallintokešušta on Louhen kaupunkityyppini ašutuš. Piirissä on kolme kaupunki- ta nellä kyläkuntua. Eläjie on 12 000, niistä 4 000 eläy piirin keškukšešša.

Piirin alovehella on kolme mualiikennehväylyä: Lokakuun rautatie, liittoautotie ”Kola” (M 18), autotie Louhi – Suoperä.

Piiristä löytyy kolme luonnonšuojelualovehta: Paanajärven kanšallispuisto (104 000 ha), kumpani šijaiččou piirin länsiošašša, valtakunnallini rauhotušaloveh “Pol'arnyi krug” (28 300 ha), Kantalahen luonnonpuiston kakši oša-alovehta: Kantalahen perukan šuaret ta Šuurišuari.

Louhen piirin alovehella on ušeita šuurie järvie, šemmosie kuin Tuoppajärvi, Piäjärvi, Kierettijärvi ta Tiikšjärvi.

Kanšainvälini Kuusamo-Suoperän rajanylityšpaikka šijaiččou Louhen piirin ta Šuomen rajalla.

Louhеn piirin kyläkunnat ta niijen ašutuškeškukšet

edit

Kuntien ašukašluku on vuuvven 2010 väeštönlaškennašta.[1][2] Template:Palstoitus alkaa

Template:Palstanvaihto

Template:Palstanvaihto

Template:Palstoitus loppuu

Istorija

edit

Louhen piiri muovoššettih 1920-luvulla yhistämällä entisien Kieretin ta Viččataipalehen kuntien alovehet. Piiri liitettih vähäkši aikua 1960-luvulla Kemin piirih, vain peruššettih vielä šamalla vuosikymmenellä uuvveštah, konša šiih liitettih niise entisen Kiestinkin piirin aloveh.

Lähtehet

edit

Aihiešta muuvvalla

edit
  1. Cite error: Invalid <ref> tag; no text was provided for refs named RuCensus2010vol1.11
  2. Cite error: Invalid <ref> tag; no text was provided for refs named LouhenPiiri