Louhen piiri (venäjäkši Лоухский район, Louhskij rajon) on pohjosin hallintopiiri Karjalan tašavallašša Venäjällä.
Louhen piirin pinta-ala on 22 544 km2, kumpasešta 12 600 km2 on meččyä. Pohjosešša piiri rajottuu Murmanskin aloveheh, eteläššä Kemin piirih ta Kalevalan piirih. Länneššä ta luotehisešša piirin raja šattuu yhteh venäläis-šuomelaisen valtijonrajan kera. Ijäššä piirin raja kulkou Vienanmertä pitin, rantalinja on 200 km.
Piirin hallintokešušta on Louhen kaupunkityyppini ašutuš. Piirissä on kolme kaupunki- ta nellä kyläkuntua. Eläjie on 12 000, niistä 4 000 eläy piirin keškukšešša.
Piirin alovehella on kolme mualiikennehväylyä: Lokakuun rautatie, liittoautotie ”Kola” (M 18), autotie Louhi – Suoperä.
Piiristä löytyy kolme luonnonšuojelualovehta: Paanajärven kanšallispuisto (104 000 ha), kumpani šijaiččou piirin länsiošašša, valtakunnallini rauhotušaloveh “Pol'arnyi krug” (28 300 ha), Kantalahen luonnonpuiston kakši oša-alovehta: Kantalahen perukan šuaret ta Šuurišuari.
Louhen piirin alovehella on ušeita šuurie järvie, šemmosie kuin Tuoppajärvi, Piäjärvi, Kierettijärvi ta Tiikšjärvi.
Kanšainvälini Kuusamo-Suoperän rajanylityšpaikka šijaiččou Louhen piirin ta Šuomen rajalla.
Louhеn piirin kyläkunnat ta niijen ašutuškeškukšet
editKuntien ašukašluku on vuuvven 2010 väeštönlaškennašta.[1][2] Template:Palstoitus alkaa
- Ambarnyi (1291 eläjyä)
- Enkijärvi - Engozero
- Kälkäjärvi - Bojarskaja
- Kiestinki - Kestenga (2 671 eläjyä)
- Kokkošalmi - Kokkosalma
- Šuvanto
- Sohjanankoški - Sofporog
- Mäntykylä - Sosnovyi
- Tuhkala
- Tunkojärvi - Tungozero
- Uuši-Sohjana - Novyi Sofporog
- Niska - Zašejek
- Louhi (4 772 eläjyä)
- Malinavuara - Malinovaja Varakka (631 eläjyä)
- Plotina (373 eläjyä)
- Piäjärvi - P'aozerskij (2 098 eläjyä)
- Čuuppa - Čupa (2 924 eläjyä)
Istorija
editLouhen piiri muovoššettih 1920-luvulla yhistämällä entisien Kieretin ta Viččataipalehen kuntien alovehet. Piiri liitettih vähäkši aikua 1960-luvulla Kemin piirih, vain peruššettih vielä šamalla vuosikymmenellä uuvveštah, konša šiih liitettih niise entisen Kiestinkin piirin aloveh.