Puola (Vaccinium vitis-idaea) on kanarvokašvien heimoh ta puolojen šukuh kuuluja, 5–30 senttimetrijä korkie varpa. Še kašvau šuurella alovehella pohjoisella pallonpuoliskolla.
Koko ta näköEdit
Puolalla on vihriet ta šuipot, 10–25 millimetrijä pität lehet. Še kukkiu oraškuušta kešäkuuh, syötävä ruškie marja kypsyy šyyškuušša. Puola viihtyy kuivilla kankahilla.
KäyttöEdit
Puolua käytetäh yleisešti ruokana ta še on Šuomen tärkein luonnonmarja; šiitä pijetäh niise Šuvi- ta Keški-Europassa. Puolan voi šekoittua kuolienmarjah (Arctostaphylos uva-ursi), kumpasen marjat ollah myrkyttömie, onnakko pahanmakuisie. Puola on läheistä šukuo muššikalla ta karpalolla, a še voi niise risteytyö niih. Eryähičči puolua kašvatetah pihoilla.