Komin tašavalta (venäjäkši Республика Коми, Respublika Komi, komiksi Komi respublika) on karjalanšukusilla komeilla nimitetty tašavalta Venäjän federatijon Luotehisessa federatiopiirissä, Europan koillisešša ošašša Uralvuorien länšipuolella. Tašavallan piäkaupunki on Siktivkar ta eläjie oli vuotena 2010 901 189 henkie.
Komin tašavalta šynty 22. elokuuta vuotena 1921. Šilloin še oli Komin autonomini aloveh. Vuuvvešta 1936 etehpäin še on ollun Komin tašavalta.
Muantieto ta ilmašto
editKomin tašavalta šijaiččou Venäjän Europan-puolehisen ošan koillisnurkašša. Šen sussietoja ollah Jamalin Neneččian ta Hanti-Mansian autonomiset piirit ijäššä, Sverdlovan, Permin ta Kirovin alovehet šuvešša, Arhankelin aloveh ta Neneččian autonomini aloveh pohjoisešša ta länneššä.
Komin tašavallan pinta-ala on 416 800 nelijökilometrie ili še on läš kakši ta puoli kertua Karjalan tašavallan kokoni. Piäoša alovehešta on pohjoista havumeččyä, taigua. Pohjoisešša on tundrua ta koillisešša ikiroutua. Jovet halotah tašavallan maiselmua keškehisenä luonnonpiirtehenä. Mannerilmaššon talvi on pitkä ta vilu. Pakkaskausi keštäy šuvešša puoli vuotta ta muan koillisošissa ⅔ vuotta.
Komissa on äijän luonnonrikkaukšie. Erityisešti öljyn, kivihiilen ta erilaisien malvien käyttö i meččätevollisuš ollah noššettu Komin bruttokanšantuottehen 1,5-kertahisekši Venäjän keškiarvošta. Liikennehverkko on vielä puuttehellini, ka šitä kehitetäh Komin ta šen sussieta-alovehien luonnonrikkaukšien hyötykäytön ta sosialisien tarpehien vuokši.
Rahvaš
editVuuvven 2010 tietojen mukah Komin tašavallašša eläy 55 5963 (65,1%) venäläistä, 202 348 (23,7 %) komie, 36 082 (4,2 %) ukrainalaiste, 10 779 (1,3 %) tatuarie, 8859 (1,0 %) valkovenäläistä, 5441 (0,6 %) neneččie ta 34 831 (4,1 %) toisih kanšoih kuulujua. Neuvoštoliiton hajuomisen jälkeh Komin väkiluku on lašken 30 %, šuhtehellisešti eniten Luoteis-Venäjän alovehista.
Hallinnollini jako
editKomin tašavallan kaupunkialovehet:
- Siktivkar
- Vorkuta
- Vuktil
- Inta
- Usinsk
- Uhta
Komin tašavallan piirit:
- Ižman piiri
- Kn’ažpogostan piiri
- Koigorodkan piiri
- Kortkerosan piiri
- Pečoran piiri
- Luzanrannikon piiri
- Sosnogorskan piiri
- Siktivdinan piiri
- Sisol’skan piiri
- Troicko-Pečorskan piiri
- Udoran piiri
- Ust’-Vim’an piiri
- Ust’-Kuloman piiri
- Ust’-Cil’man piiri
|