Wp/fit/Meänkieli (kulttuuri kapitaali)

< Wp | fit
Wp > fit > Meänkieli (kulttuuri kapitaali)

Meänkielen kulttuuri kapitaali

edit

Kulttuuri kapitaali on enimäksheen liitetty henkilöihin ja se on ollu huomattavasti korkeampi Suomen Tornionlaaksossa ja ykskielisissä kunnissa kuin Ylikainus, ja monta kuntaa Västerbottenin ja Jämtlantin sisämaassa (Strömsund, Vilhelmina, Storuman, Sorsele, Dorotea) [1]. Niissä alueissa on ollu huomattavasti enemän kirjailioita, muusikkoja, pelmannia ja muita kulttuurin alan henkilöitä jokka on saahneet kuuluisuutta. Samoissa kunnissa ja alueissa on vieläki huomattavasti enemän patshaita, stipentiä, kulttuuri-seuroja, kirjailiayhistyksiä ja sellaista joka nostattaa ja korostaa paikkakunnan kulttuurihenkilöitä.


Antti Mikkelinpoika Keksi on lähespä ainua meänkielinen/suomenkielinen runoilija joka on saanu kunnioitusta ennen 1980-lukua. Keksi eli 1600-luvula. William Snell on ansainu jotakin hänen kirjasta Kamaripirtti ja laulusta Tornionlaakson laulu. Mutta pääasiassa se kunnia on tullu 1970-loppupuolelta lähtien ja myöhemin.1980-luuvla tuli muutos kun Ruottin Tornionlaaksolaisitten Kansalinen Yhistys, STR-T, ja Tornionlaakson Teatteri perustethiin ja alkoi tulemhaan enemän jokka kirjotit ja lauloit meänkielelä. Meänkielistä kirjalisuutta alkoi näkyhmään ja kultuuri kapitaali alkoi kasvamhaan meänkielessä. 2000-luvula alkoi olemhaan aika moni fööretaakaria jokka sait tuloja meänkielestä. Sitä myön alkoi kans kasvamhaan sosiaali kapitaalia meänkielisessä siviiliyhteiskunnassa sekä alueessa ette sosiaali meetiassa.

Kulttuuri kapitaalia Wikipeetiassa

edit

Kun vertaa iänpuolta kulttuurihenkilöitä mitä mainithaan Wikipedia ruotti ja suomi on 4 näytteliä iänpuolelta (Junno, Petelius, Juuso, Havas) ja yks lännenpuolelta (Raukola). Kirjailioita, laulajia, ja taitelioita on suuriin piirthein samanvertasta Wikipedian listoissa.

Pääministeriä, ministeriä, valtiopäivämiehiä - vertailu

edit

Aina näihin päihviin asti meänkielessä/suomessa oli hyvin vähän kulttuurista kapitaalia koska ei ollu muita kunnioitettuja meänkielisiä henkilöitä kun Laestadius ja jokku jokka päänäns ruottinkielisessä toiminassa sait kunniaa kun Ragnar Lassinantti. Esimerkiks on ollu hyvin vähän suomenkielisiä valtiopäivämiehiä ennen 1980-lukua (Lassinantti, Brädefors ja Grym), ja piian joku muu suomenkielinen pappi. Enämpi kun joka kolmas valtiopäivämiehistä, eli 11 entisiä valtiopäivämiehiä (kaikkians 32) ja ummikoita, on siirtynheet ummikkoalueilta etelä Ruottista Tornionlaakshoon ja sen kautta pääsheet valtiopäivile (Kronlund, Häll, Larsson, Holm, Lindh, Löfroth, Gavelin, Carlsson, Sandstedt, Dahlén, Ström). Sitten meänkielen elvyttämisen aikana alkoi tulemhaan vähän enemältä suomen- ja meänkielisiä: Niska, Kero, Wälivaara, Bucht, ja Eriksson. Huomattavasti enemän on ollu ykskielisiä valtiopäivämiehiä aina 1980-luvule asti, vaikka aina näihiin päihviin asti kohtapa kaikin on olheet suomenkielisiä. Kuvvaava on kans ette kaikista valtiopäivämiehistä joka on eustanheet Norrbottenia ei ole kun seittemän valtiopäivämiestä koko aijala jolla on ollu suomenkielinen sukunimi (Mustaparta, Lassinantti, Poromaa, Kero, Niska, Wälivaara, Holma). Niska oli vain sijainen muutaman kuukauen ja Bucht ei ollu vaalipaikala puolueen listala, mutta pääsi sisäle henkilöäänestyksilä[2]. Ei ole ollu yhtään meän- eli suomenkielistä ministeriä Ruottin valtiossa, ja vain yks ministeri läpi aijoitten, joka kyllä on syntyny alueessa (Östros) mutta assuu etelä Ruottissa, on muuttanu sukunimen ruottinkieliseks ja eikä ossaa suomea/meänkieltä. Ruottin Tornionlaakson pääministeriä ei ole ollu yhtään.

Kun vertaa väestöltä pienemphään Suomen Tornionlaakshoon (62564 asukasta Ruottin Tornionlaakson 5 kunnassa = 2,42 valtiopäivämiestä = vpm, ja 39289 asukastaSuomen Tornionlaaksossa = 1,45 vpm) ja ottaa huomihoon ette Suomessa on vähemin valtiopäiväpaikkoja (27135/vpm kohti Suomessa, 25780/vpm Ruottissa) huomaa ette iänpuolelta silti on tullu kaks pääministeriä (Lipponen ja Castrén), hyvin monta valtiopäivämiestä ja kuitekki viis ministeriä (Manninen, J.A. Castrén, Hannula, Lipponen ja Castrén). Kummaltakin puolelta on ollu yks maaherra (Lassinantti ja Hannula).

Referensit

edit
  1. Winsa 2005
  2. Bucht itte väittää ette syy sihen hänen ei-vaalipaikale oli ette ei haluta laskea "finniä" valtiopäivile. Ruotsin Suomalainen 20120126

Lähtheet

edit
  • Winsa, Birger (1998). Language attitudes and social identity : the oppression and revival of a minority language in Sweden Edited by Pauline Bryant. Canberra. Applied Linguistics Association of Australia. Serie: Australian review of applied linguistics. Occasional paper.
  • Winsa, Birger (1997). Från ett vi till ett dem Torne älv som kulturgräns. Ingår i: Korhonen, Olavi: Språkliga och kulturella gränser i Nordskandinavien / Olavi Korhonen & Birger Winsa. Umeå. Kulturgräns norr. ISBN 91-88466-08-6.
  • Winsa, Birger (2005). Socialt kapital i en- och flerspråkiga regioner: svenska Tornedalen jämförd med finska Tornedalen och några nordsvenska kommuner. Stockholms universitet. Finska institutionen. ISBN 91-971948-3-2. Stockholm. Department of Finnish, Stockholm University.
  • Winsa, Birger (2000). Language planning in Nepal, Taiwan and Sweden. Edited by Richard Baldauf and Robert B. Kaplan. ISBN 1-85359-483-0. Clevedon: Multilingual Matters, cop. 2000. Serie: Multilingual matters, 99-0327043-7; 115 s.
  • Winsa, Birger 2009a. Mänskliga rättigheter handlar om tillgång till sociokulturellt kapital i en ekonomisk marknad. I Elenius, Lars, Ericsson, Leif (red). Är vi inte alla minoriteter i världen. Ss. 110-123. Studier i Norra Europas historia 8. Luleå tekniska universitet. Ordfront. Stockholm.
  • Winsa, Birger 2009b. Pågående omvandling av det etniska sociala kapitalet. I Elenius, Lars, Lantto, Patrik, Enbuske, Matti (red). Fredens konsekvenser. Samhällsförändringar i norr efter 1809. Studier i Norra Europas historia 7. Ss 119-130. Luleå tekniska universitet. Luleå.
  • Winsa, Birger 2009c. Cultural Development in Minority Regions. I Pertot, S., Priestly, M. S. & Williams, C. (red.) Rights, Promotion and Integration Issues for Minority Languages in Europe. Pp. 165-180. Palgrave Studies in Minority Langauges and Communities.Great Britain.