Ragnar Lassinantti (1915–1985) oli syntyny Neistenkankhaala, Ruottin Ylitornion kunnasa. Hän oli ensin poliisitöissä yhen aikaa, mutta hänestä tuli ruottalainen politiikkeri ja suomenkielen ja kulttuurin asianajaja. Hän eusti sosiaalidemokraattia ja toimi Norrbottenin läänin maaherrana (1966-1982) ja valtiopäivämiehenä (1957-1966).
Lassinantti kannatti innokhaasti pohjoismaista yhteistyötä. Hän oli merkittävä syy siihen, että Ruottin raatiossa Pajalassa alotethiin suomenkieliset lähetykset 1957. Ruottin suomenkielisen väestön keskuuessa tunnethaanki käsite ”Ragnarin raatio”. Omassa prukramissa hän haastatteli vallanpitäjiä ja muita ihmisiä sekä Suomesta että Ruottista. Lähetyksissä käytethiin kans meänkieltä, joka sai Ruottissa viralisen vähemistökielen aseman 2000-luvun taitheessa.
Tornionlaakshoon liittyviä kirjoja julkaiseva Tornedalica-yhistys oli yks Lassinantin toteutunheista hankheista.
Lassinantista käytethiin kans nimitystä ”kalotin kummisetä”. Hän kävi useasti Suomen Lapissa ja oli entisen presidentti Urho Kekkosen henkilökohtainen ystävä. Lassinantti tykkäsi pittää pitkiä saarnoja ja puhheita.
Lassinantti luki ja puhui sujuvaa suomea ja meänkieltä. Tornionlaakson suomi oli hänen äitinkieli ja "syämenkieli".