Wp/krl/Tuoppajärvi

< Wp | krl
(Redirected from Wp/krl/tuoppajärvi)
Wp > krl > Tuoppajärvi

Tuoppajärvi (ven. Топозеро, Topozero) on Karjalan tašavallan kolmannekši šuurin järvi Luatokan ta Iänisjärven jälkeh. Tuoppajärvi šijaiččou Karjalan tašavallan pohjoisošašša Koutajoven vesistöššä, ta kuuluu Louhen piirih.

Tuoppajärven pinta-ala on 986 nelijökilometrie, pituš – 75,3 km, leveyš – 30,3 km, rantaviivan pituš – 545 km. Järvellä on 144 šuarta, niijen pinta-ala yhteh laškettuna on 63 nelijökm.

Šuurin šuari on länsiošan Pyhäšuari (niise Eläjienšuari). Pyhäšuarešša oli aikoinah vanhauskosien luostari, kumpani hävitettih 1800-luvulla. Elias Lönnrot kävi runonkeräyšmatoillah niise Tuoppajärven Pyhäšuarešša. Järven rannoilla oli ennein monie šuurie kylie, vain monet niistä ovat nykyjäh tyhjennettyinä. Šuurin ašutuškeškuš on Kiestinki, kumpani on järven pohjoisrannikolla.

Tuoppajärvi laškou Sohjananjokie myöten luotehiseh, Piäjärveh.

Tuoppajärven luonto ta maisemat ollah erittäin kaunehet. Järven leviemmäššä paikašša vaštarannat ta šuarien ket’ut peittäyvytäh ilmarannan tuakše. Pyštyšuorat kallivorannat vuorotellah čuurušatamojen kera. Šattuu näkömäh niise leveitä kivikköisie tai čuurukorkoja, šoita. Šoilla ta mečäššä on äijä marjua: hilluo, mussikkua, juopukkaista, puolukkua.

Kalaššuš Tuoppajärvellä on mielenkiintoista ta erinäköistä. Lakšiloissa ta lampiloissa on ahventa, šärkie, haukie. Tuoppajärveššä eläy lohi, nierieš, mujeh, šiika, harjuš, kuoreh, hauki, ahven, šärki, lahna, matikka, šäynyä.

Lähtehet

edit

Template:Viitteet

Aihiešta muuvvalla

edit