Wp/fit/Yhtysvallat

< Wp‎ | fitWp > fit > Yhtysvallat

Ameriikan yhtysvallat (engl. United States of America, lyh. USA) eli Yhtysvallat on pääosin Pohjois-Ameriikan keskiosassa sijaitteva perustuslailinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhestä liittovaltion hallinolisesta piirikunnasta ja useista erilisalueista. Se on asukasluvulthaan mailman kolmaneks suuriin ja pinta-alalthaan mailman neljäneks suuriin valtio. Yhtysvaloitten bruttokansantuote on mailman maista suuriin. Yhtysvalthoin suuntautunu maahanmuutto on johtanu yhtheen mailman eetnisesti ja sosiaalisesti monimuotoisimista väestöistä.

Flag of the United States (Pantone).svg
United States (orthographic projection).svg

Yhtysvalloila on yli 200 vuoen histuuria ittenäisenä valtiona ja son yks mailman vanhimista perustuslailisista republikeista. Kolmetoista Britannian siirtokuntaa perusti liittovaltion 1700-luvun lopula. Ittenäisyysteklerasjuuni annethiin 4. heinäkuuta 1776 ja maa tunnustethiin vapaussoan jälkhiin vuona 1783. Yhtysvalloitten perustuslaki otethiin käythöön 1787. Seuraavan vuosisaan aikana maa laajeni, mutta osavaltioitten erimielisyyet ajoit maan sisälissothaan, joka käythiin vuosina 1861–1865. 1990-luvula Neuvostoliiton hajoamisen vaikutuksesta Yhtysvalloista tuli ainua jäljelä oleva supervalta. Vuona 2008 alkanu Yhtysvalloitten talousromahtus ja velkakriisi on muuttanheet maan yhteiskuntaa ja kansainvälistä asemaa paljon.

Suomen- ja saamenkielisitten emikrantti alueitaEdit

Pohjoiskalotti alueelta emikrantit menit enimäksheen Michikaninin kruuaalueishiin ko Kalumeeti ja Hancocki, Minnesootan kylhiin ko Babbitt ja Cokato ja muutamhiin kylhiin Wasjingtonissa niinku Poulsbo. Niissä alueissa ellää vieläki lestaatiolaisuus.