Saint Vincent ja Grenadiinit on pieni saarivaltio Karibianmerelä. Se kuuluu Yhtistynheen kuninkaskunnan johtamhaan Kansainyhteishöön.
Histuuria
editKaribit tulit saarile 1300-luvula ja valloitit ne paikalisilta arawak-intiaanilta. Kristofer Kolumbus kävi Saint Vincentissä vuona 1498, mutta saaret ei siirtynheet yhelekhään Euruupan valtioista. Karibit hallitit alueen saaria 1700-luvule asti estäen euruuppalaisitten asettautumisen niile. Karanheita eli haaksirikkoutunheita afriikkalaisia orjia tulit maihin Saint Vincenthiin ja menit karibitten kansa naimishiin. Näin syntyi uusi kansa, ”mustat karibit” eli garifunat.
Vuoesta 1719 lähtien franskalaiset perustit saarile plantaasia, joila he kasvatit orjatyövoiman avula kahvia, tupakkaa, indigoa, pumpulia ja sokkeriruokoa. Mailmanpulitiikan vaiheitten mukhaan siirtomaaisänyys vaihtui franskalaisilta britile ja takaishin, mutta lopulta saaret vakkiintuit brititten siirtomaaksi 1783. Alkuperäisasukhaat siirrethiin reservaathiin Roatanin saarele ja tilale tuothiin orjia Afriikasta. Myöhemin orjuuen kieltämisen jälkhiin työväkeä plantaasile haethiin Aasiasta.
Saint Vincent kuului Länsi-Intian liittovaltihoon vuosina 1958–1962 ja sai ittehallinon 1967. Siittä tuli ittenäinen valtio ja Kansainyhteisön jäsen vuona 1979.
Kanata | Meksiko | Yhtysvallat
Antigua ja Barbuda | Bahama | Barbados | Belize | Costa Rica | Kuuba | Dominican Repypliikki | El Salvador | Grenada | Guatemala | Haiti | Honduras | Jamaika | Nicaragua | Panama | St. Kitts ja Nevis | St. Lucia | St. Vincent ja Grenadiinit | Trinidad ja Tobago |