Kveeni, kveenin kieli eli kainu/kainun kieli on suomen-uugrilainen kieli Pohjoisnorjassa. Suomessa sitä kielivarieteettiä kuttuthaan Ruijan murtheeks, joka on peräpohjalaismurteishiin kuuluva suomen murre, eli murtheita, joita puhuthaan Ruijassa. Murtheista käytethään yhteisnimitystä kveenin kieli, jolla on ollu Norjassa viralisen vähemistökielen asema vuoesta 2005 alkaen. Kveenin kielen kaavailtu ISO 639-3 -koodi on fkv. Kveenin kielen puhujia on 2000–8000, riippuen kriteeristä ja kieliryhmää kuttuhaan kveeniksi. Kveenin kielessä on runshaasti lainasanoja norjasta, esimerkiksi tyskäläinen tarkoittaa saksalaista.
Norjalaiset on kuttunheet Norjassa puhuttua suomea nimelä kvænsk språk. Kveenin kielen tutkija Terje Aronsen kattoi vuona 1984, että kveenien puhuma kieli ei ollu suomea. Tästä syystä hän nimitti kielen kväänin kieleksi eli kveeniksi. Asihaan kohistui tuolloin kielen puhujitten joukossa luja vastustus, koska usseitten mielestä kveeni oli ollu haukkumasana. Aijan kuluessa nimitys on kuitekki vakkiintunu käythöön. Teuriat kveenitten ja histuuriallisitten "kainulaisitten" välisistä yhteyksistä on kans johtanheet "kainu"-nimen käythöönothoon. Tätä nimeä käyttää muun muassa Ruijan Kaiku -lehti. Toishaalta kveeni on hyväksytty kielen viraliseksi nimeks kansainvälisheen tietesanasthoon.
Kveeni on säilyttäny meänkielen tavoin murremaiset ominaisuutensa, jokka suomen kirjakielessä on hävinheet. Näissä kielissä on pohjana suomen kielen peräpohjalaiset murtheet eli lapin murtheet. Puhekieltä ossaava suomen kielen taitaja ymmärtää kuitekki helposti kumpaakin kieltä, jos net puhuvat kielittein viralista muotoa.
histooria edit
Pitkhään kveeni kieli oli kielletty, Norja halvas ette het kaikki porisee norjaks eikä kveeniks muotta myöhemmin kveeni sai enempi oikeuksii ja nytte sitä voi oppii monis skouluissa ja yniversiteteissa.
Näyte viralisesta kveeninkielestä edit
Kvääninkieli oon se kieli mitä kväänit oon puhuhneet ja vielä tääpänäki puhhuuvat, ja mikä oon säilyny ruottalaistumisen ja norjalaistumisen läpi minuriteettikielenä. Minun mielestä Torniolakson meiän kieliki oon vanhaa kvääninkieli tahi vanhaala meiđän kielelä kaihnuunkieli (Terje Aronsen: Miksi kvääninkieli kirjakielenä. Ruijan Kaiku 1/2004)
Kvääni oon kieli. Sen met olema tienheet jo kauvon, met jokka elämä ja tehemä työtä kvääniassiitten kansa. Ja heti sen tieethään monet muutki. Heti koko Ruian maassa kaikkuu uutinen ette meilä täälä törmitten ja pahtoin välissä oon uus kieli. Olema pääsheet niin pitkele, ette assii oon hallituksen käsissä. Teparttementtit oon sanonheet sanansa. Kylttyyri- ja kirkkoteparttementin kruununsekretääri sannoo, ette hallitus tekkee päätöksen päässiisten jälkhiin. [--] (Ruijan Kaiku 2/2005, pääkirjoitus).
Kveeni laskethaan suomen kielitutkimuksessa Ruijan murtheeks joka on osa pohjoissuomea.