Wp/fit/Kainulainen

< Wp‎ | fitWp > fit > Kainulainen

KainulainenEdit

Meänkielessä on hyvin selvä merkitys kukka on muternin ajan kainulaiset. Tämän päivän kainulaiset on net ummikot jokka asuvat pääosissa Ylikaihnuun ja Alakaihnuun kunnissa ja puhuvat kaihnuun kieltä eli murretta. Kieliraja mennee Hoppetissa, Jokilinkan pohjoispuolela. Siittä etelhään päin asuvat kainulaiset. Niistä kainulaisista sanothiin ette: Kainulainen karppisääri ja välistä kuuli kans: kainulainen soikkanaama. Siis suulisen perintheen mukhaan kainulaisilla on hoikat, pitkät sääret ja on kaitaset kasuvista. Net syövät karppileipää, joka on hyvin ohu, kuivaleipä.

Vanhaa sanonta on kans ette: Piru ymmärsi kaikki kielet, mutta ko se tuli Kainuusheen se sano: Tätä ymmärä pirukhaan.

Vanheemassa aijassa kainulainen saattoi merkitä muita eetnisiä ryhmiä, koska sillä Kaihnuun alueela on vanhoita suomenkielisiä paikannimiä kun Ansvar - Ansavaara, Morjärv - Morajärvi etc. Överkalix on meänkielelä Ylikainus, Kalix - Kainus eli välistä Alakainus ja Kalixin joki on Kaihnuunväylä.

Ruottin Tornionlaaksossa on aika monta paikkaa jossa kainulainen näkkyy: Kainulasjärvi, Kaihnuunjärvi, Kaihnuunranta etc. Kaihnuunväylän kainus-sannaa luulthaan tulevan saamelaislainana. Ja sillon on sekava tausta sanala kainulainen.

Suomen tutkimuksessa kainulainen merkittee kvääniä, mutta tämän päivän merkitystä harvoin keskustelthaan.