Wp/fit/Kveeni

Kveeni

Kveeni asutusta

Kveenit on vanhaa nimitys, joka nykysin yhistethään Pohjoisnorjan suomenkielisheen minuriteethiin. Tästä minuriteetista on muternila ajala alettu käyttämhään kans histuurialishiin teurihoin pohjautuvaa uuisnimitystä kainut. Sana kveeni (r. kvän) käänethään useasti kainulaiseksi suomenkielisissä tekstissä, mutta sitä käänöstä on kysheenalaistettu. Norjan kielessä kveeni merkittee suomenkielinen/kveenin kielinen Pohjoisnorjassa.

Mistäs kveenit tulevat?

Käsitheenä kveeni on paljo nykyistä kveeniminuriteettia vanheempi. Kirjallisissa lähteissä on praatattu kveeneistä ja Kvenland-maasta jo yli tuhat vuotta. Kveeniä mainithaan ensi kerran yhessä raportissa mitä matkustaja Ottar jätti Englantin kuninkhaale 880. Ottarin mukhaan kveenit asuit molemin puolin Pohjanlahtea. Egillin, Kalju-Grímrin pojan, Iislantilaisessa saakassa, joka on kirjotettu 1200-luvula, mutta joka kuvvaa varhaisempia tapahtumia, kveenit (kvenir) pyysit Torolf Kveldulfsonilta apua taistelussa karjalaisia vasthaan. 1539 tehtyssä Carta marinassa mainithaan maholinen kveenitten asuttama aluve, Berkara Qvenar, Tromsøn ja Lofotenin välissä.

Majurin kuvaus 1742-1745

Tanskalainen majuuri Peter Schnitzler matkusti Pohjoisnorjassa 1742-1745 ja kirjotti laajan raportin aluveen asukhaista. Majuurila oli selvä kuva ette Norjan kveenit tulit Tornionlaaksosta ja ette kveenitten kotialue oli molemin puoli Tornionväylää ja pohjoisheen, siis aika tarkoin sama aluve missä meänkieltä puhuthaan. Samala se kuitekki väittää ette merifinnit (Norske Söe-Finner) ja kveenit puhuit suuriin piirthein sammaa kieltä, ette niilä oli kohta sama kylttyyri ja ette net menit laskea yhteen ja samhaan ryhmhään. Ja ko majuuri arvioi kuinka monta kveeniä alueessa asui se yhisti net merifinnitten kansa. Siittä väitheestä on tullu kiista ja sitä kysheenalaistethaan ja korostethaan.

Ruottin kveenit

Kierunassa ja Jellivaarassa on kveeni-termiä alettu käythään 1990-luvula. Net kuttuva itteä kveeniks ja asuva Lannanmaassa. Kveenilä on oma yhistys Kveenimaanförpynti (Kvänlandsförbundet).

Epäselvä on kuitekki mikä oli aiemin ja keskiaikana tornionlaaksolaisitten oma nimitys ittestä. Kveeni sana on täysin outo vanheemile asukhaile. Monessa vanhoissa tekstissä puhuthaan ette Pohjanlahten rannikolla, Kaihnuunmaassa, on asunu kveeniä ja niitten kuninkhaan nimi oli Faravid, mitä käänethään suomeksi Kaukomieli. Pohjanlahtea on aiemin kuttuttu Kaihnuunmereksi ryssäläisissä lähtheissä.

Vertaa Kaihnuunväylä, Kainus, Kaihnuunkylä, kainulainen

Lähteet

"Kainulaiset", Facta, 4 (1969)
Julku, Kyösti, Kvenland - Kainuunmaa (1986)
Schnitzler, Peter, GRENSEEKSAMINASJONSPROTOKOLLER 1742-1745. Band I-III. Sammanställt av J. Qvigstad, K. B. Wiklund, Lars Ivar Hansen och Tom Schmidt.
Vahtola, Jouko, Tornedalens historia (1991), s. 209-214.