Inti (shina Inti tayta) shuk kuyllurmi kan, payka Intipa ayllu chawpimi tiyan, payta Tiksimuyuta, ashtawan shuk pusak rumpukunata tawka uchilla rumpukunatapash muyuchin. Intika ashtawan 73,46% hidrógenota charin, 24,85 % heliotapash charinmi, shinallatakmi asha wayayta, Killimsata, shuk iñikukunatami charin. Intika 1,9891×10^30 kg llashkami kan, shinapash shuk kuyllurkunaka ashtawan hatunmi kan : chaymanta Intika shuk uchilla killu kuyllurmi kan (Enana amarilla). Inti taytapi hidrógenoka heliota tukun (ishkay hidrógeno iñikukunaka shuk helio iñikukunami tukunata ushan), chaymanta Intika kunukmi, achikyukpashmi kan: Inti hawaka 5.750K kunukmi kan, Inti ukuka 15MK (hunu K) kunukmi kan. Chay achikmanta Tiksimuyuka yakuta, kawsaytapash charin. Chaymanta kichwa runakunaka, shuk runakunakapashmi Intimanta raymikunata karan, shina Inti Raymi.
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b4/The_Sun_by_the_Atmospheric_Imaging_Assembly_of_NASA%27s_Solar_Dynamics_Observatory_-_20100819.jpg/220px-The_Sun_by_the_Atmospheric_Imaging_Assembly_of_NASA%27s_Solar_Dynamics_Observatory_-_20100819.jpg)
Maymanta surkushka
edit- Shuk yupaykuna yuyaykunapash Fransis shimipi pankamantami kan (kaypi paykunapa killkakuna)