Mier-neitst agā Nōra um pǟgiņd rovd muinižis nīžis naiz kejāks lūomi, kis jelāb vied allõ. Saggõld tämmõn um kalād īdsugli tabār.
Mier-neitsõd līvõd rov nīžis edit
Līvõd muinižis nīžis saggõld rištīngd nǟbõd mier-neitsidi ku ne piezzõbõd, vȯigijizt agā mǟngabõd vied pǟl. Až ne nōrad piezzõbõd ēņtšta, siz vež immõr kīeb ja um vōttõb. Mingizkõrd ne rõkāndiztõ pōŗ sõnnõ. Mier-neitsidi nǟbõd väggi ōrastiz, setku mingi ikškõrd āigasts nōrad nūzõbõd vied-pīnda pǟlõ. Irdistiz nēḑi nǟbõd, ku ne kaitsõbõd siņīži nīemidi agā istābõd vied-pīndal. Mingizkõrd ne tulbõd jougšti kūolta pǟlõ daņtšõm. Saggõld āt mier-neitsõd Mier-jemā aim ja rovž.
Dävin jarrõ aigās nēḑi knašidi mier-neitsidi, kīen um siņņizt ōrõnd sǟlgas ja kis kudīztõ sukkõ. Ne kǟbõd pids vietā ja pids randõ un kaitsõbõd siņīži nīemidi, ikš rištīng kizzõn, kis ne um õigistiz, seļļizt vīrlikizt, ikš neitst vastātiz, ku ne um mier-neitsõd ja jelābõd vieds, bet pierrõ siedā nēḑi äb ūo jemīņ nǟdõt.
Mier-neitsõd nēmi äb ūo jõvā, se tǟntõb äbjõvvõ ja toūvõ-īļing ilmõ. Až nōrad vȯigõbõd, siz mingi rištīng upāntõb. Ikš Rīgõ nai rõkandiz, ku jedmõl Ežmizt Mōīlmasuodā mier-neitsõd dāntšiztõ Vēna jougsõ īezõ. Rovst mier-neitsõd agā nōrad kārtabõd ja urgõbõd nänt jedstõ kierdõ vieddõ. Až lōjaks sȭdabõd näntõn jo ležgõl, siz ne kaddõbõd ildīņ vied alā. Ikškõrd tund mierst ulzõ knaš neitst vīrizt ibūkstõks — mier- brūţ. Rištīngd neiztõ ku ta tul ēņtšta piezzõm. Mūndakõrd mier-neitst istīz sīldal ja sigīz ibūkši, až rištīng tuļ, ta īekiz vieddõ. Mier-neitsõd nōgõ um väggi vālda ja ne um väggi knaššõd. Až ikš nai lekš vaņtlõm, kis miersõ vȯigijizt, võtīztõ ne ōrõnd ja jūokšiztõ vieddõ. Nai ädāgiz, ku rištīngd upāntõbõd, munt sēļtiztõ ku ne vȯltõ mier-neitsõd. Tämšt kōrand jūs vȱigiztõ nēļa mier-neitstõ, až ne tuļtõ ulzõ, paņtõ ne vīrizt, punizt ja vāldad ōrõnd sälgõ. Mingizkõrd āt mier-neitsõd ibūkst brūnizt, amā saggõld umitõg vāldad. Mier-neitsõd lōlabõd nei knaššist, ku mīed īekõbõd loḑā pǟld merrõ ja upāntõbõd jarā. Až pūoššid ajābõd nēḑi rānda pǟl tagān ja tōbõd butšiņtõ siz lǟbõd ne tõuvõz vieddõ. Až pȯis sōb butšiņtimiz käddõ, siz ta sōb mier-neitst eņtšõn naizõks. Siz pidābõd sūr Mier-Kōzgõnd ja ta lǟb mier-allizõ kēņig nīn jellõm. Až äb sō, siz ta upāntõb jarā. Až mier-neitsõd um kõzzizt, siz panābõd ne kalāmīed võrgõd sīezõ muddõ. Až äbjõvā mier-neitst kuoigõ pǟlõ võttõ, siz kuoig upāntõb jarā.
Munt rovd nīžis edit
Grīekmōl nōrad agā sirēnõd lōlabõd sieggõbõd ja buŗŗõbõd rovst, panābõd rovst kuoigõ pǟld mōzõ īekõm agā juodõm eņtš kuoig rovād pǟlõ. Mūši nīžis pästõbõd ne upāntijiži mēḑi, Um ka nīžidi, kus mier-neitsõd vībõd rovst alā nänt vied-alīziz kēņig-valdiz. Nōrad pierāst ka mīed mingizkõrd upāntõbõd, sīestõ ku mier-neitsõd unnõbõd, ku rištīngd äb sō jengõ vied allõ. Amā tundtõb perrizt āigastsadād um Dēņmō kēranikā Hans Christian Anderseni muininīž Piški Mier-neitst āigastõst 1836), mis um tulktõd pǟgiņdiz kīeliz. Andersen mier-neitst ovkõks um bronzāst mǟdõltõks-merk Kōpenhāgen sadāms. Mier-neitst bīlda um ka Pūoļmō pǟjālgab Varssav vapp pǟl.