| Īdkȭrdali piedāg Pinus sylvestris | |
| |
| Vōlikšimi | Plantae |
| Phylum | Magnoliophyta |
| Klas | Pinopsida |
| Order | Pinales |
| Aim | Pinaceae |
Īdkȭrdali piedāg (Pinus sylvestris) um nõggõlpū, amā lieudtõb piedāg zort. Ta ikš kōd-nõglimi piedāg Pinus aimõst.
Īdkȭrdali piedāg um laigāld lagtõnd Eirops ja Āzijs Spāņmōld Ohōta mier sōņõ Krīevõmō lȭnag jags. Īdkȭrdali piedāg um Leţmōl amā lieudtõb nõggõlpū. Piedāgõd kazāmiz pakāndimi tänkõb sīestõ, kui jõvā um mūlda. Leţmōl kazābõd piedāgõd immõr 30 metrõ kuordõks bet sūossõ võibõd sadā āigastõ vanād piedāgõd vȱlda setku mingiz metrõ kuordit. Piedāg kāndatõb jõvīst kīlmõ ja sūolimizt agā jõugizt mūldõ ja sȭitab kazzõ ka kuordis mägši. Vaŗŗõ kāndatõb piedāg vōjlistiz, sīepierāst kūjõbõd ta allizt pīgõd saggõld jarā. Piedāg võib kazzõ väggi vanāks. Pūoj-Sūomõmōld um lieudtõd īžkist 810 āigastli jelāmizõs piedāg ja īžkist 1029 āigastli kūolõn pū. Piedāg võib kazzõ iļ metrõ jamdizõks (Britānij kōliš um immõr 1-5 m jamdiži piedāgidi) . Käbīd um īrgandõksõs punizt ja nänt diamētõr um immõr 1 cm. Piedāg nõggõld um pōŗiņ īdskubs ja immõr 3—7 cm pitkit. Īdkȭrdaliz piedāg pūd um kȭlbatõd mēbõl vaļmõstimizõks. Ka lōjad eitimiz pierāst kȭlbatiztõ piedāgidi. Jedmõļižis āigis um līvlizt piedāgõst pǟgiņ tõrrõ tīend. Tämpiz industrij vaļmõstõb piedāg-pīzkõzt kēmiliži ažḑi. Piedāg-pūst sōb tīedõ ka pū-špirktõ. Piedāgõd vȯltõ saggõld ka īrdapūd agā pūd, mis sizzõl jelābõd mõtsõ miedlinkizt.
Pūd
bumbīerpū
| jougūz
| gadāg
| kastoņ
| kīndapū
| kūzõz
| kȭvaz
| ōbõz
| pappõl
| piedāg
| pīlgõz
| plūmpū
| pūompū
| pǟrna
| sǟrna
| tarāb
| täm
| umārpū
| vōḑõr