Vitali Dobrinin (ven. Виталий Добрынин, perintehellini nimi Jyrkin T'imon Mikitän Päntön Huotin Vitali; 25. talvikuuta 1955 Uhtuo – 19. pakkaskuuta 2021 Koštamuš) oli karjalaini taiteilija ta vienankarjalankielisen Kalevalan kuvittaja.
Elämä edit
Dobrinin oli Hyvösien šukuo Vienan Munankilahešta.[1] Hiän lopetti Herzenin Venäjän valtijonyliopiston kuvailutaijon tietokunnan. Yliopiston jälkeh hiän myöšty kotipaikkah Vienan Karjalah. Hänen mualaukšet kerrotah karjalaisien kylien kohtaloista ta vienalaisesta elämäntavašta. 1990-luvulla hiän alotti Kalevalan kuvituštyön. Ennein šitä hiän kierti Elias Lönnrotin runonkeruureittie. Vuotena 1988 taiteilija kulki Lönnrotin jäljillä Kainuušša ta mualasi niitä objekteja, kumpasista Kalevalan luoja iče kertou omissa kirjoissa ta matkakertomukšissa.[2] Karjalaisuuvvešta ammultavan Dobrininin tevokšie on pisyväšti Petroskoin taitomusejošša ta Tretjakovin gallerijašša Moskovašša.[3] Dobrinin šai šuomelaisen Kalevalašeuran nuoren taiteilijan tunnuššušpalkinnon vuotena 1989.[4]
Dobrinin šiirty tuonilmaisih pakkaskuušša 2021 pitkäaikasen šairauvven ta koronavirukšen vaivuttamana.[1]
Lähtehet edit
- ↑ 1.0 1.1 https://www.hs.fi/muistot/art-2000007795203.html
- ↑ http://www.juminkeko.fi/lonnrot/vitali/vitali.html
- ↑ Laaksonen, Pekka: Alkušanat, Kal'evala vienankarjalakši, š. 12. Karjalan šivissyššeura ry, 2015. ISBN 978-952-68206-4-4
- ↑ https://web.archive.org/web/20160407185257/http://kalevalaseura.fi/kalevalaseurasta/palkinnot/kekrinpaivan-tunnustuspalkinnot/