Ontrei Malinen (venyähekši Andrei Sevastjanov Malikin, 1777 – 6. tuiskukuta 1855 Vuonnini) oli vienankarjalaini runonlaulaja.
Elias Lönnrot tapai Malisen vuotena 1833 tulleššah nel'l'änneltä runonkeräyšmatalta Vuonnisen kyläh Vuokkiniemen pitäjäh. Toini runonkeryäjä oli laulattan Malista jo vuotena 1825, ka hänen ylöškirjuttamat runot tultih tutkijoijen tietoh vašta kymmenien vuošien piäštä. Lönnrot šai Maliselta 366-šäkehisen šampovirren ta muita viršijä, kumpasih šisällytäh Kal'evalan tärkehimmät kertovat ainekšet. Vuonnisešša Lönnrot tapai niise Vuassila Kielöväisen, kumpani ei taitan äijä viršijä, ka šuatto šeloštua niijen keškinäisen järješšykšen. Nel'l'ännen keräyšmatan jälkeh Lönnrot kokosi luajokšen nimeltä "Runokokous Väinämöisestä", kumpasen myö tunnemma nimellä Alku-Kal'evala.
Malisen viršijä kuvatah väkövä ykšilöllini luatu ta "tietynlajini muuvvon täyvellisyš". Hänen šamporuno on ičeššäh eepossa, kumpasessa kuvatah muajilman šynti (šynty), šammon takomini ta varaššuš a muanvil'l'elyn šynti.
Malisen kuoloman jälkeh šuatujen tietojen mukah hiän oli kontienmeččuiččija, tietäjä ta lukutaitoni "kirjamieš", mi oli tuon ajan Vienašša harvijaista. Malinen šoitti poikineh kantelehta, ta voi olla, jotta hänen tapuamini šai Lönnrotin yhistämäh mieleššäh kantelehen ta runonlaulannan. Onnakko ei ole tietuo, käytettihkö Maliset kantelehta laulun kannattamiseh.
Niise Ontrein poika Jyrki Malini (1806–1884) oli runonlaulaja, tä häneltä on merkitty muistih yli 2 400 šäjehtä vanhua runuo. Jyrkin vanhempi vel'l'i Vassilei, Jyrkin pojat Iivana ta Jeremie i Vassilein tytär Okahvie ošattih hyöki viršijä. Anni Lehtoni, kumpaselta kerättih luaja perinnehainehisto 1900-luvun alušša, oli Okahvien tytär.