Kontupohja (venäjäkši Кондопога, livviksi Kondupohju) on linna ta linnakunta Onegan luoteisrannalla Kontupohjanlahen peräššä Karjalan tašavallan Kontupohjan piirissä, 54 kilometrin piäššä Petroskoista pohjaseh. Kontupohjan linna on piirin ta kunnan hallintokeškuš. Kaupunkikuntah kuuluu šen lisäkši Berjozovkan pos'olkka. Iče linnah kuulutah niise Nikajärven ta S'urganin eläntäpaikat.[1] Linna on Piiteristä Petroskoin kautti Murmanskih viejän rautatien šivušša ta šamoin šuuntautujan šuurtien yhteyveššä.[2]
.svg)
Kontupohja on Karjalan tašavallan toisekši šuurin linna.
Istorija
edit
Kontupohjan kylä mainitah enšimmäistä kertua vuotena 1563. Kontupohja ympäristön kera muuvvošti oman kunnan. Kunnašša oli 8 349 eläjyä vuotena 1902[3] ta 8 249 eläjyä vuotena 1905.[4] Kontupohjan kunta lakkautettih vuotena 1927 ta liitettih Kontupohjan piirih. Kontupohjašta tuli piirin keškuš.
Itä-Karjalah šiirtynyöt šuomelaiset ta amerikanšuomelaiset rakennettih 1920- ta 1930-luvuilla Kontupohjašta linna. Virallisešti Kontupohja tuli linnakši vuotena 1938. Stalinin vainojen aikah (1935-1937) Kontupohjassa vankittih 11 000 šuomelaista. Šotavuosina šuuri oša linnua hävitettih. Jatkovoinan aikah 1941-1944 Kontupohja oli Šuomen polonima.[5]
Linnah šiirty eläjie 1950- ta 1960-luvuilla erikoisešti Ukrainašta, Valko-Venäjältä ta muuvvalta Neuvoštoliitošta.[5]
Väještö
editŠeuruaja taulukko kuvuau väještön kehityštä väjenlaškennoissa:
| Vuosi | 1959 | 1970 | 1979 | 1989 | 2002 | 2010 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Väještö | 16060 | 27908 | 35198 | 36365 | 34863 | 32978 |
Talouš
edit
Linnan šuurin ruavonantaja on vuotena 1928 toiminnan alottan pumuakatehaš,[5] nykyjäh OAO Kondopoga. Še tuottau lehtipumuakua, kumpasta käytetäh šamoin Šuomešša. Tehtahalla on viisi pumuakakonehta ta rahotukšelta še on omavarani, enšimmäisenä omissettu omilla ruatajilla ta johtajilla. Laitoš on šamoin rahottan linnah ravintolan, Arbat-nimisen kävelykujan, kultturitalon, jiähallin (valmistu vuotena 2001) ta kalankašvattamislaitokšen.
Tehtahan ollah myöhemmin kunnoššettu šuomelaiset.[5] Šen lisäkši linnašša on valimo, kivijaloštamo, tiilitehaš ta kontutehaš ta lähellä toimijat titani- ta vanadinikaivokšet ta mruamoralouhoš.[1] Kontupohjan tiilitehaš tuottau noin kolmannekšen Karjalan tašavallan rakennušmaterialiloista. Kontupohja tuottau noin 25% Karjalan tašavallan tevollisuštuotannošta.[5]
Linnan keškuštašša toimiu Kivats-hotelli (rakennettu 1973).[1]
Liikenneh
editKontupohjan rautatieasema on Venäjän piätieverkkoh kuulujan Murmanskin rautatiejonon varrella; ašemarakennuš šijaiččou linnan keškuštan pohjaspuolella. Piiteristä Kuolan niemimualla viejä šuurtie M18 (europpatietä E 105) ta šen kera Petroskoin ta Karhumäjen ošašša rinnakkaini kantatie P15 tariččou toimivan maantieyhteyven niise šujuvalla alovehellisella linja-autoliikentehellä.[6][2]
Nähtävyöt
edit.jpg)
Kontupohjan merkittävin nähtävyš oli vuotena 1774 rakennettu Uspenskin pravoslavnoi kirikkö, kumpani oli omissettu Pyhällä Marialla. Kirikkö oli rakennettu pyöreistä hiršistä ta še evušti perintehellistä karjalaista kirikkörakennuškultturie.[5] Še tuhoutu tulipalošša elokuušša 2018.[7][8] Kirikön lähellä on šäilyn moniehie vanhoja karjalaisie taloja.[5] Kaupungissa on šamoin kotišeutumusejo.[2][9][10]
Sportta
editKontupohjassa hiihto on šuosituin sporttalaji. Kontupohjašta ollah šyntysin hiihtäjät Olga Vodolazova (o.š. Rokko), Larisa Lazutina (o.s. Pticyna) ta Jevgenija Medvedeva-Arbuzova. Kontupohjah valmistu Karjalan tasavallan enšimmäini jiähalli vuotena 2001. Hallin rahotti OAO Kondopoga. Kaupungissa peluau toisekši korkeimman šarjan ili VHL-liigan joukko HK VMF Karjala.
Lähtehet
edit- ↑ 1.0 1.1 1.2 Yrityspalvelu Karelski: Karjalan tasavalta vuonna 1997. Jyväskylä: Yrityspalvelu Karelski, 1997.
- ↑ 2.0 2.1 2.2 Glavnyi redaktor V.H. Peihvasser.: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006-2007. Rossija - Strany CNF - Pribaltika. 1:750 000 i 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Tribum, 220053, Minsk, Valko-Venäjä: . ISBN 985-409-072-8.
- ↑ Homén, Theodor (toim.): Itä-Karjala ja Kuollan Lappi, s. 160. Otava, 1918.
- ↑ Tietosanakirja 4: Kaivo–Kulttuurikieli. Helsinki:Tietosanakirja, 1912.
- ↑ 5.0 5.1 5.2 5.3 5.4 5.5 5.6 Lehtipuu, Markus: Karjala, suomalainen matkaopas, s. 285–288. Toinen, korjattu painos maaliskuu 2001. Keuruu: Suomalainen matkaopas Finnish Guidebooks Oy, 2001. ISBN 952-9715-13-7.
- ↑ Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva. Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto. Omsk: FGUP "Omskaja kartografitšeskaja fabrika", 2010. ISBN 978-5-95230323-3.
- ↑ https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201808102201129884_ul.shtml
- ↑ https://yle.fi/uutiset/3-10347504
- ↑ http://dic.academic.ru/dic.nsf/bse/97735/%D0%9A%D0%BE%D0%BD%D0%B4%D0%BE%D0%BF%D0%BE%D0%B3%D0%B0
- ↑ http://dic.academic.ru/dic.nsf/enc_geo/2495/%D0%9A%D0%BE%D0%BD%D0%B4%D0%BE%D0%BF%D0%BE%D0%B3%D0%B0