Wp/krl/Ukraina

< Wp‎ | krl
Wp > krl > Ukraina

Ukraina (ukr. Україна, Ukrajina) on valtijo Itä-Europašša. Šen pinta-ala on 603 628 nelijökilometrie ta väkiluku 45 553 047 eläjyä; pinta-alaltah Ukraina on Europan toisekši šuurin ta šamalla šuurin kokonah Europašša šijaiččija mua. Väkiluvultah še on Europan šeiččemennekši šuurin valtijo. Muan piäkaupunki on Kijev ta virallini kieli ukraina. Presidenttinä toimiu Volodymyr Zelenskyi.

Ukrainan flagu
Ukrainan šijainti

Ukrainan sussietoja ollah ijäššä Venäjä, pohjosešša Valko-Venäjä ta länneššä Puola, Slovakija, Unkari, Romanija ta Moldavija. Šuvešša mua rajottuu Muštamereh.

MuantietoEdit

Ukrainan ilmašto on lauhakka mannerilmašto. Piäoša muašta on vil'l'avua muššan mullan aruo, ta Ukraina onkin Europan tärkehimpie vil'l'antuottajamaita. Tärkehin joki on muan läpi virtuaja Dnepr.

Ukrainan šuurin kaupunki on piäkaupunki Kijev. Toisekši šuurin kaupunki on muan koilisošašša šijaiččija Harkiv. Kolmannekši šuurin kaupunki on ollun Odessa vuuvvešta 2014; šitä ennein kolmannekši šuurin kaupunki oli Dnipro, kumpani on nykysin nel'l'ännekši šuurin kaupunki. Muita šuurie kaupunkeja ollah Donetsk ta ennein toista muajilmanšotua Puolalla kuulunut Lviv. Muan itäošašša on lisäkši nominalisešti iččenäiset Donetskin ta Luhanskin (Luganskin) rahvahantašavallat.

IstorijaEdit

Istorijan aikana nykysen Ukrainan alovehella ollah eletty monet-monituiset kanšat, ta niijen jälki näkyy Ukrainan kulttuurissa ta paikkojen nimilöissä. Gotit hallittih Krimin niemimuata kanšojenvajellušajalta toisella vuosituhannella šuaten, ta Šuvi-Ukrainašša on ollun vahva kreikkalaini vaikutuš. Kreikkalaisperäsie paikannimie ollah mm. Sevastopol, Herson, Odessa, Mariupol ta Melitopol. 700-luvulta etehpäin Kijevin ympärillä muuvvoštu itäslavilaini Kijevin Rusin valtijo. 1200-luvulla mongolit polonittih mua ta šiitä tuli oša tatarien Kultasta ordua. Välillä Ukraina oli osa Puola-Liettuvua.

1600-luvulla rotiutu enšimmäini ičehallinnollini ukrainalaisvaltijo, kasakkahetmanatti. Vuotena 1667 hetmanatti juattih Puola-Liettuvan ta Venäjän kešen. Koko Ukraina Itä-Galitsijua ta Bukovinua laškomatta joutu Venäjällä Puolan jakoloissa 1772–1795. Ukrainan rahvahantašavalta iččenäisty 22. pakkaskuuta 1918, ta šiitä tuli kešušvaltojen tuvella hetmani Pavlo Skoropadskyin halliččoma Ukrainan valtijo 29. šulakuuta. Lopulta muašta tuli oša Neuvoštoliittuo, Ukrainan sosialistini neuvoštotašavalta, onnakko šen länšiošat liitettih Puolah. Toisen muajilmanšovan alušša aloveh palai Ukrainalla. Natsi-Šakša poloni Ukrainan alovehen vuotena 1941 ta šiitä tehtih Ukrainan valtakunnankomissariatti; mua vapautettih šovan lopulla. Kiisselty Krimin niemimua liitettih Venäjäštä Ukrainah vuotena 1954. Mua iččenäisty Neuvoštoliitošta 24. elokuuta 1991, vähyä ennein šen hajuomista.

Venäjä poloni Krimin niemimuan vuotena 2014 ta hyökkäi koko Ukrainah 24. helmikuuta 2022.

Hallinnollini jakoEdit

 
Ukrainan alovehjako. Ijäššä tunnuššamattomat Donetskin ta Luhanskin rahvahantašavallat, šuvešša Venäjän valtuama Krimin niemimua.

Ukraina juatah 24 aloveheh (ukr. область, oblast), Krimin autonomiseh tašavaltah ta kahteh kaupunkih: Sevastopolih ta Kijevih. Alovehhallinnon toisella tašolla alovehet ta Krimin autonomini tašavalta on juattu piirilöih (ukr. район, rajon), kumpasie on heinäkuusta 2020 šuaten ollun yhteheš 136.