Kväänin kieli tahi Kainun kieli oon kieli tahi suomen kielen dialekti. Met kväänit melkkein aina pruukaama sannoot ette se oon oma kieli mutta jokku suomalaiset tahđothaan sannoot ette se oon murre. Kvääni sai minoriteetti kielen statuksen Norjassa vuona 2005. Silti Jos katothaan tyhä lingvistiikkaa kvääni voipi olla dialekti vaikka kväänin dialektiin variašuunit oon suuret ja jokku länsidialektit voiđhaan olla ommii kielio myöski lingvistiikassa. mutta kvääni silti eroaapi suomesta enämpi ko esimerkiksi meänkieli. Mutta tääpänä kieli vasthaan dialekti oon enämpi poliitiikkinen kysymys esimerkiksi norjalainen ja ruottalainen ymärethään toissii paljo mutta silti net oon eri kielii. Kvääniitä ossaa 1500-8000 ihmissii ja monet oon vanhiimpii mutta nytte oon tullu intressii nuoremalta generaatiolta. Kväänin kieli oon suomelais-uugrilainen kieli ja öystämerensuomalainen kieli. Se oon suomen likinen sukukieli. Vanhiimat informašuunit kainulaisista oon 800-luvulta, ko hologalantilainen Ottar muisteli Engelskan kuningas Alfredille hänen matkhoista pohjaisheen ja kunka hän sielä oli kohđatellu Cwenas, jokka karistethiin pohjanmiesten pääle yli Kielhaan, ja toisinpäin. Ruijalaisten ja kainulaisten kontakšuuni oon sitte kuitenki yli tuhannen vuođen vanhaa.
Ruijalaiset oonki aina käyttänheet sannaa "kven" niistä suomensukuisista, jokka oon asunheet Ruijassa. Sammaa juurta olleeva sana kainulainen taas näyttäis olleevan joukon oma vanhaa nimi ittele. Se oli jo melkhein unheettunnu kainulaisten omasta kielestä, ja 1900-luvun viimi vuosikymmeninä alkoi kuulumhaan sannaa kvääni omala kielelä. Ko kainulaissii kuitenki oon kovin painettu alas Ruijassa, se kvääni-sannaaki oon moni pitäny haukkumasanana, ja sillä sitä ei kaikin ollenkhaan hyväksytä. Viimi aikoina oonki alettu uuđesti käyttämhään vanhaata kainu-sannaa, ja tänä vuona käythöön vihitty Kainun institutti oon ottanu sen myötä institutin nimheen. Nyt oon molemat sanat, kainulainen ja kvääni ihmisillä käytössä.
Kainulaissii oon käsketty kans ruijansuomalaisiksi ja heiđän kieltä suomeksi. Kieli oonki melkhein likelä suomen kielen pohjaisdialektiita ja kaikkiin likkiimpänä se pian oon Ruottissa praatattuu meänkieltä, minkä kans oon kattottu suomen kielen dialektiksi. Suomen kielelä – ja sillä kans kainula – oon varhemin ollu oikhein huono status. Kouluissa kainun kieli oli kieletty, sitä ei ilman rankaisematta saanu puhhuut vapaa-aijalakhaan. Kainulaiset ei saanheet mithään opetusta suomen kielessä ja heiltä oon vailunu suomen media ja kontakti nykysuomheen. Sillä heiđän kieli oon muuttunu omhaan laihiin. Kielelinen identiteetti kans oon toinen ko suomalaisten. Moni kainulainen tykkääki, ette hänen kieli ei ole suomen kieltä mutta oma kieli. Ruijan kruunu antoi kovan tappelun jälkhiin kainun kielele statuksen omana kielenä vuona 2005, ja kainun kieltä koskee nyt kans Euroopan minoriteettikielisopimus, mikä anttaa oikkeuđen käyttäät ja rakenttaat ylös ommaa kieltä.
Kainun kielelä oon issoi probleemiita: enniimät ihmiset, jokka puhuthaan kainun kieltä, oon raavhaat ihmiset ja kohta vanhaatki ihmiset. Tila vaihettellee paikasta toisheen, mutta kohta yhtäkhään kläppii ei löyđy, joka oppis kainuu ensimäisenä kielenä kotona. Toinen probleemi oon se, ette kainun kieli oon ollu tyhä puhuttu kieli, ja ko sitä ei ole käytetty julkisesti, modernit sanat vailuthaan. Sillä ei kans ole grammatiikkii, minkä olis otettu ylheisesti käytthöön. Nyt oon tila vähäsen paranemassa. Pari vuotta aikkaa tuli uusi oppiplaana, jonka mukhaan kainun kieltä saattaa Ruijan kouluissa opettaat niin käskettynä ”toisena kielenä”, mikä meinaa, ette kläpit saatethaan oppiit kainuu ensimäisestä luokasta alkkain. Kainun kieltä oon alettu kans opettamhaan Tromssan universiteetissa. Porsankhiin oon perustettu Kainun institutti, minkä meininkinä oon kainun kielen ja kulttuurin revitaliseeraaminen. Institutin alla työtelee Kainun kieliraati, jonka moolina oon yhtheisen kainun kirjakielen rakentaminen. Soma assii kans oon, ette nyt oon annettu ulvos kainun kielelä kaksi romaanii, jokka oon kirjoittannu pyssyjokilainen Alf Børsskog.
Sillä kainun kielestä oon tullu yhđenlainen kirjalinen kieli. Vielä ei kuitenkhaan saata sannoot, ette tulleeko kainun kieli elämhään. Siiheen tarvithaan paljon enämen ekonomista resurssii, ko mitä Ruijan kruunu vielä oon antanu. Ja kaikistä tärkkein: siiheen tarvithaan paljon ihmisresurssii. Aika näyttää, tulleeko näitä resurssiita olemhaan nokko. Se oon kainun kielen ja kulttuurin elämän ja kuoleman kysymys.
Histooria
editEnsin kväänit oli immigrattei Pohjas-Suomesta, het tulthiin Norjaan Finmarkhuun koska oli nälänhätää ja het hääđythiin mennä Norhjaan. Tämän immigraation jälkhiin kväänit ja Pohjassuomalaiset jajethiin eri grupphiin ja kvääniin tuli saamelaisii vaikutuksiita. Ensin Norja tahtos ette kväänit tulthaan norjhaan mutta nationalismin läpitte het haluthiin ette kvääniistä ja saamelaisista tullee norjalaissii. Tämän tähđen pitkhään kvääniin kieli olthiin kieletty ja kouluissa sanothiin ette jos praataat kväänii niin se tekkee sinusta huonoman ja ette jos halluut olla oikkee norjalainen älä anna kväänivaikuteita ittheesi. Sen tähđen monet sitte menetethiin oman kielen ja identiteetin. Mutta nytte kvääniitä voipi oppiit ja oon olemasa kväänisenteri joka koittaa avitaat kväänin kieltä ja kulttuuriita. Kväänin kielen oppi materiaalit oon harvinaisii joka tekkee Kväänistä vaikheen oppii internetin läpitte. Kvääni sai virallisen minoriteettikielen statuksen vuona 2005 ja vuona 2006 sitä voipi oppiit Tromsan universitetissa. nytte Kväänii praataa 1500 - 8000 ihmistä. Ennen ko kvääni sai minoriteetti kielen statuksen sitä kuttuthiin "ruijan murtheiksi" eli suomen dialektiksi. Kväänile ehđotethiin paljo nimmiitä esimerkiksi "meiđänkieli", "kaihnuu", "kainuu" ja "kvääni" mutta tääpänä sana "kvääni" oon enämen käytetty ko muut paitti ette öystäkväänit pruukathaan käyttäät sannaa kainuu enämpi. Suomen kielessä yhä pruukathaan kuttutuut kvääniksi "ruijan murteet" tahi "kveeni". Tääpänä kväänilä oon kielen status ja alkaa jo eroamhaan suomesta paljo enämpi. Kväänissä oon sannoi jokka oon kuollu suomen kielestä ja käytethään norjalaisii lainasannoi ja suomheen alkaapi tulheen sannoi engelskan kielestä. Myöski ko kirja kainuun grammatikki tehthiin ja myös käännethiin norjaksi niin paljo ihmissii on voinheet oppiit kväänin kielen ja tääpänä kväänilä mennee paljo paremi ko ennen.
Oonkos kvääni dialekti tahi kieli?
editLingvistisestä näkökulmasta kvääni voipi olla suomen dialekti mutta eroaapi kuitenki enämpi suomesta ko esimerkiksi Meänkieli, mutta kielen ja dialektin ero oon enämpi politiikkinen tinka eikä tyhä lingvistiikkaa Esimerkiksi norjalainen ja Ruottalainen ymmärethään toissii rohki paljo ja taas kiinassa Mandariinin ja kanttonin kiinalaiset ei ymmärethään toissii melkkein ollenkhaan mutta se laskethaan samaksi kieleksi poltiikkisisten tinkhoitten tähđen. Kväänissä oon paljo norjalaisii ja saamelaisii vaikutuksiita ja sannoi mitä ei enää löyđetä suomesta esimekiksi "tyhä" tahi "tahi" ja pukstaavit đ ja š jokka ei ole suomessa š oon suomessa mutta sitä ei kuule praatissa ja löytyy tyhä enämpi uformaalisissa tinkhoissa toisin ko kväänissä oon niin paljo enämpi lainasannoi ette š oon paljo yleisempi. Kväänin status oon samanlainen ko meänkielelä mutta kvääni eroaapi suomesta paljo enämpi ko meänkieli ja tämän tähđen se oon suomen toiseksi liki sukukieli meänkielen jälkhiin. Suomalainen voipi ymmärttää kväänii paremin ko kvääni suomee ko suomalaiset ossaa engelskaa ja ruottii ja sen tähđem het ymmärrethään paljo sannoi niin ko "probleema" se oon suomessa "ongelma" mutta engelskassa "problem".
Status tääpänä
editKväänin kielen status oon parempi ko ennen ja tääpänä oon tinkat paremin ja nytte oon kielen status mutta kväänin kieli saa paljo vähemän ja monet niistä jokka ossaa perfektii kväänii oon vanhempii. Tääpänä kvääni saa avustusta Norjan staatista mutta se oon vähemän ko saamen kieli saa. Oon kaksi pää orhanisasuunii jokka avustaa kväänin kielen eloo ja net oon Ruijan kaiku ja kaihnuun instutiitti. Ruijan kaiku tekkee uutissii kvääniksi ja kainun institutti koittaa parantaa kväänin statusta Norjassa. Myöski oon paljo suomalaisii ja ruottalaissii jokka oon saanu intressit oppii kväänii ja joilaki oon tarpeeksi motivaasunii tehä kväänile materiaalii internethiin. Esimerkki oon Palmtree 222:n toinen YouTube-kanava nimelthään "Pohjan kielet" joka tekkee meänkielelä ja kväänin kielelä videoita YouTubheen. Utissii kvääniksi voipi kattoo sivulta ruijan kaiku. YouTubessa ei ole paljoakhaan laului kvääniksi paitti "kadonu loru" ja sitte pari huonompi laatuista lauluu. Ennen 2005 ei ollu paljoakhaan kirjotettu kväänin kielelä mutta tääpänä oon paljo enämpi, Esimerkiksi tämä Wikipeetia oon iso osa kaihnuun kielen selvyitymistä. Majoriteetti kvääneistä oon unohtanu kväänin kielen mutta monet oon oppinu sen uuđesthaan
Dialektit
editKväänissä oon kaksi dialekti ryhmää, öystä- ja länsidialektit. Öystädialektit oon paljo likimpänä suomee ko länsidialektit koska het tulthiin Norhjaan vähän hiljemi ko länsidialektien praataajat ja kielen kehitys oon alkanu hiljemin. Variašuuni dialekiin välilä ei ole niin iso mutta länsidialekteissa oon paljo enämpi norjalaissii lainasanoita ja öystädialektit oon niin paljo likimpänä suomee ette het monesti kuttuthaan itteensä suomalaiksi eikä kvääneiksi ko het ymmärrethään täysin suomen kieltä. [1]
Kvääni vasthaan suomi
edit| Kvääni | Suomi | Engelska |
|---|---|---|
| Tromssan fylkinkomuuni oon
saanu valmhiiksi mailman ensimäisen kainun kielen ja kulttuurin plaanan. se oon seppä tekemhään plaanoi heilä oon esimerkiksi biblioteekki plaana transporttiplaana ja fyysisen aktiviteetin plaana[2] |
Tromsan läänikunta on
saanut valmiiksi maailman ensimäisen kveenin kielen ja kulttuurin suunnitelman se on taitava tekemään suunnitelmia heillä on esimerkiksi kirjasto suunnitelma, liikennesuunnitelma ja fyysisten toimintojen suunnitelma. |
Tromsa´s county municipality has
gotten ready the first kven language and culture plan they are skilled at making plans for example they have a library plan, transport plan and physical activity plan. |
Grammatikki
editKväänissä löytyy đ samoissa paikoissa ko suomessa d esim uusi:uuđen, maito:maiđon ja pukstaavi H oon yleheinen Kväänissä ja oon reekeleitä mihin se mennee. Kväänin pukstaavit oon a e i o u y ä ö b d g š h k p s t đ j m n r.
- 1 Passiiveissa, sanothaan
- 2 illatiiveissa, kothiin
- 3 Kaikissa verbeissä missä oon sama suuntamuoto, kolmas infinitiivi muođoissa, fiskathaan, fiskamhaan
- 4 Adjektiivit missä oon illatiivimuoto, punasheen
- 5 kaikki sanat jokka loppuva –s:älä saava omistusmuođossa h:n, kirves: kirvheen
- 6 Kaikissa sanoissa jokka loppuvat e-lä niiđen genetiivi muođoissa, sađet: satheen
- 7 Kaikissa monikon perfekti ja pluskvamperfektimuođoissa, Net oon ostanheet
- 8 Monikon kolmanessa persoonassa, het tehđhään
Kväänin kielessä oon myös paljo sijamuotoja
- nom ruoka ruovat
- gen ruovan ruokkiin
- par ruokkaa ruokkii
- ine ruovassa ruokissa
- ill ruokhaan ruokhiin
- ela ruovasta ruokista
- ade ruovala ruokila
- abe ruovatta ruokitta
- all ruovale ruokile
- abl ruovalta ruokilta
- ess ruokana ruokina
- tra ruovaksi ruokiksi
- com — ruokine
Verbit
- Persoona Tääpänä eilen
- sg1 syön söin
- sg2 syöt söit
- sg3 syöpi söi
- pl1 syömä söimä
- pl2 syöttä söittä
- pl3 syöđhään syöthiin
Kainun kielessä oon hyvin reekelinen tavvupaino. Painoo oon kolmee lajjii: valtapaino (eli issoin paino), sivvupaino (vähän pienempi paino)ja painoton (vielä pienempi paino eli kohta ei ollenkhaan painoo). Reekeli oon yksinkertainen:Ensi tavvussa oon aina valtapaino. Sen jälkhiin joka toinen tavvu oon painoton, joka toinen sivvupainolinen. Viimi tavvu oon aina painoton.Esimerkiksi sanassa kai-nu-lai-ses-sa-kiensi tavvu kaioon valtapainolinen, toinen tavvu nu oon painoton, kolmas tavvu laioon sivvupainolinen, neljes tavvu sesoon painoton, viiđes tavvu saoon sivvupainolinen ja kuuđes tavvu kioon painoto. Kainun alkusanat oon olheet kaksitavvuiset –joku pronomini oon ollu yksitavvuinenki. Net oon olheet mallii (K)V(V)K(K)V1. Esimerkkii: pata, kukka, paska, pieni, ääni. Nykykielessä oon kuitenkin kans yksitavvuissii sannoiniin ko työ, tie, juo-, vie-. Usheempitavvuiset sanat oon deriveerattu kaksitavvuisista eli net oon lainasannoi. Lainoin läpi kielheen oon tullu muitaki muutoksii. Nykysannoin rakenus oon tämmäinen:♦Sanan alussa saattaa olla paitti yksi konsonantti kans konsonanttikombinašuuni. Kaikki konsonantit paitti đ saattaavat essiinttyyt sanan alussa. Lisäksisanat muutamisti alkkaavat konsonanttikombinašuunilla. Näitä oon:l-loppuiset: fl, kl, pl, sl. Esimerkkii: fläkki, flasku, klasi, kläppi, plassi, plokata, sliipata, sluuka.r-loppuiset: fr, kr, pr, tr. Esimerkkii frahti, frouva, kravata, kraatari, pruuni, pruukata, trappu, trolli.kn: esimerkkii knappi, knuppi, knippu. Kainun kielessä oon kaikile variantiile yhtheinen vaihettelu, mitä käskemä vokaaliharmoniiksi. Se meinaa semmoista fenomenii, ette sanan juuren vokaaliitten kvaliteetti vaikuttaa suffiksiitten vokaaliitten kvaliteetthiin. Niin ko (nomeninhaamui) joki : jove/ssa, huonet : huonhee/ssa : huonet/ta, kota : kođa/ssa ~ koa/ssa mutta niemi : nieme/ssä, elämä : elämä/ssä, meri : mere/ssä : mer/tä. Tahi (verbinhaamui) lukke/et : luje/ma : luke/nu mutta lähte/et : lähđe/mä ~ lähe/mä: lähte/nyTakavokaaliita eli vokaaliita, jokka äänethään suun takaosassa, oon seuraavat: a, o ja u. Kaikki muut vokaalit eli e, i, ä, ö ja y oon etuvokaaliita. Vokaalit haamustethaan parrii siihen laihin, ette a:n etuvokaalinen variantti oon ä, o:n etuvokaalinen variantti oon ö ja u:n etuvokaalinen variantti oon y.