Dialekti oon praatiforma jota ei lasketa omaksi kieleksi tyhä kielen muđoksi. Lingvistit ei ole varmoita siitä koska oon dialekti ja koska oon kieli jonka tähđen oon debattita siitä mikä oon dialekti ja mikä oon kieli. Esimerkiki meänkielen status.
Mikä oon dialekti ja mikä ei edit
Jokku sanothaan ette jos tyhä ymmärtää paljo sitä niin se oon dialekti ja jos ei ymmärrä niin oon kieli, Mutta tääpänä se oon enämmen ko tämä. Praataamismuoto oon dialekti jos:
- Sitä ei käytetä paljoo "informaalisesti"
- Mikhään ei piđä sitä kielenä
- jos sitä ymmärtää paljo
- jos sen praataajatki piđethään sitä dialektina
- Ei ole poliittikissii tinkoi pittää sitä kielenä
Esimerkikisi Norja ja Ruottin kieli, Het ymmärrethään toissii paljo mutta molemat oon omiita kieliita eikä tyhä dialektiita. Sama ko Retoromaani Sveittissä oon oma kieli mutta het ymmärrethään Italian pohajas dialektiita tosi paljo.
Debattei edit
Moniin kieliin statusta debateerathaan ette oonko tyhä dialekti vai oma kieli, hyvä esimerkki oon meänkieli ja myöski kvääni. Ruottisa piđethään meänkielä eniimmiten omana kielenä mutta sitte suomen puolela paljo sanothaan ette oon dialekti. Kväänii sanothaan myöski välilä dialektiksi mutta se erroo enämpi suomesta ja kväänissä oon pukstaavi "đ" joka ei ole suomessa. Oon myöski paljo kielii jokka oon kuitenki dialektei. Esimerkiksi Kantonin kiina eroo Mandariinin kiinasta niin paljo ette oon outtoo ette sitä piđethään tyhä dialektina ja ei omana kielenä. Eli poliittikkiset tinkat vaikuttaa siihe oonko dialekti vaiko kieli.