Tornionlaaksolainen (r. tornedaling) merkittee Ruottin Tornionlaakossa sekä ruottiks ette meänkielelä kansaa ja arkipäivän kielelä henkilö joka assuu Tornionlaaksossa eli Ruottin puolisissa kunnissa Pajala, Matarenki eli Haaparanta. Välistä kans sillä termilä tarkotethaan Kirunan ja Jellivaaran kuntalaiset, mutta net on usheimiten malmikentitten asukhaat. Ruottinpuoliset tornionlaaksolaiset kuuluvat minuriteettiryhmään, vaikka ei ossaa meänkieltä, saamea eli suomea. Heilä on erikoisoikeuksia vaatia tukea näile kolmele minuriteettikielile (saamen kielele vain Kirunassa ja Jellivaarassa) vaikka niitä kieliä ei praatata kotimiljöössä. Suomen Tornionlaaksolainen assuu rajaväylitten krannikunnissa: Enontekiö, Muonio, Kolari, Pello, Ylitornio eli Tornio. Ruottin kielen tornedaling tarkottaa vaan Ruottin tornionlaaksolaisia. Harvoin sanothaan tornionlaaksolainen ja sillä meinathaan sekä iän- ette lännenpuoliset asukhaat, mutta sekin meininki käytethään, riippuen kontekstista. Tornionlaakson suomalainen (r. tornedalsfinne) on muterni ajassa alentava termi minuriteettiryhmäle.
Kylttyyriraja on siis rakentanu rajoja jeuraaffishiin sanhoin ko tornionlaaksolainen. Iänpuolen asukhaat ei kuulu siihen ryhmään lännenpuolea, ja luultavasti sama mutta tosin päin ymmärethään sen merkityksen iänpuolela väylää.
Vertaa käsitheitä rajarasimi, ruottinsuomalainen, meänmaalainen, vonnu ja porstuasuomalainen.
Lähe edit
Winsa, Birger (1997). Från ett vi till ett dem Torne älv som kulturgräns. Ingår i: Korhonen, Olavi: Språkliga och kulturella gränser i Nordskandinavien / Olavi Korhonen & Birger Winsa. Umeå. Kulturgräns norr. ISBN 91-88466-08-6.