Sanakirja saapi selvemän sosiaalisen ja kulttuurisen merkityksen monikielisessä miljöössä. Vähemistöalueissa sanakirjoila on laajempi sosiaalinen ja kulttuurinen fynksuuni joka peilaa asukhaitten asentheita monikielisyyhteen ja -kulttuurisuutheen. Suomenkielisiä sanakirjoja käytethiin hyvin vähän Ruottin Tornionlaaksossa aina näihin päihviin asti siittä yksinkertasesta syystä ette harva osasi lukea ja kirjottaa suomea ja suomea ei opetettu peruskoulussa muuta kun äitinkielenä muutama tiima/viikossa vuoesta 1971 [1]. "Kaikin" puhuit aiemin suomen murretta eli suomea eli tätä "meän kieltä", mutta vain epäviralisissa tilantheissa ja sitä ei pietty olevan "oikeata suomea". Viraliset sanakirjat olit ruottiks ja heijastit viralista kulttuuria missä ei käytetty muita kieliä kun ruottia, muita sanakirjoja sen takia ei tarvinu muuala ko kirjastoissa. Meänkielen ensimäinen sanakirja julkaisthiin 1992 ja niilä aikoina alethiinki käyttämhään meänkieltä aina enemän viralisestiki siviiliyhteiskunnassa. Sanakirjotten stryktyyrit ja mukhaan otetut kielet peilaavat asentheet meänkielheen ja suomheen. Samala tavoin toimii tietosanakirja sosiaalisena vaikuttajana.
2000-luvula on aletettu laatimhaan kaks meänkielen iso sanakirjaa. Ensiäminen Meänkielen Iso sanakirjan ensi osa tullee ulos 15 joulukuuta 2011. Toinen meänkielen sanakirja laskethaan tulevan ulos 2012. Molemat heijastavat stryktyyrissä periaattheessa kahta eri asenetta meänkielheen, suomen kielheen, siviiliyhteiskunthaan ja liittyvhiin kultturhiin.
Referensit
edit- ↑ Winsa 1998