Wp/fit/Kylttyyri (välitön-välitetty)

Välitön ja välitetty kylttyyri

ko kylttyyri on välitetty informasjuuni son vierasta kylttyyriä ja sillon yksityinen tarttee eksplisiittisiä sääntöjä kuinka käyttytyä ja ja ajatella. Sellainen kultuuri on vaativa koska pittää miettiiä koko aijan ja arvostella informasjuunija ja yksityinen vässyy kätevästi, esimerkiks ouossa miljöössä. Tavalisesti kylttyyrila meinathaan sitä joka on välitön informasjuuni ja missä säänöt on implisiittiset, ja siis sanomaton sosiaalinen kramatiikka. Vaiti informasjuuni määrää useasti enemän ihmisitten ajattelua kuin välitetty informasjuuni. Vaiti informasjuuni on aina välitön ja tullee mielheen miettimättä. Se välitön informasjuuni on omaksuttu käytänössä, työssä, leikissä, harjottelussa, yhteistyössä etc. son osa koko ihmisen käytäntöä ja sponthaanista ajattelua. Esimerkiks on olletikki poronhoitaja, jolla on praatikielinen kylttyyri, harjottellu poronhoitoa kymmeniä vuosia ja tietää sen takia lumen ominaisuuksista enemän ko se pystyy sanomhaan. Käytänössä se tietää sen mitä se ei sata sanoa, koska sielä net on opittuki. Käsitheet lumesta on tivhiisti yhessä sen poronhoitajan mijöön kansa ja sen takia sitä ajatteluaki kuttuthaan kontekstista riippuvainen ajattelu jossa veethään johtopäätöksiä kokemuksitten perustheela. Ajattelutappaa kuttuuthaan intyktiiviseks. Ja sen takia poronhoitaja ei saata puhua yhtä paljon lumen ominaisuuksista jos se istuu kahvilassa Stokholmissa ko jos son lumimaassa poroitten kans. Sielä net sponthaaniset ajatukset tulevat suorhaan luonosta ja hänen vuorovaikutuksesta luonon kans.

Välitetty informasjuuni ja ajattelu ei ole riippuvainen erikoisesta sosiaalisesta miljööstä. Lääkäri esimerkiks saattaa puhua hyvin hänen tioista vaikka son poromettässä missä ei ole potilhaita. Hänen ajatuksen käsitheet ei ole sioksissa konteksthiin ja sen takia välitetty informasjuuni. Ja koska ajattelu on informasjuuniista niin paljon hänen ajatukset perustuvat tetyktiivishiin johtopäätökshiin, missä ylheiset periaatheet määräävät ajattelua. Lääärillä on sen koulutuksen takia huomattavan korkea meettainformasjuuniisuus koko hänen lääkärialalta. Kirjakieliset käsitheet kehittävät meettainformasjuuniisuutta ja samala rakentavat kylttyyrin tyalismiä. praatikielisellä poronhoitajalla on paljon matalampi meettainformasjuuniisuus ja sen takia hällä on kans matalampi kylttyyrin tyalismi.

Toinen esimerkki on kansanusko. Kaksielisissä miljöössä missä toinen kieli on osaa praatikielen kylttyyriä on säilyttäny praatikielen kansanuskon kylttyyriä. Manalaiset, eeliäiset, kalmalaiset, noijat ja verentypheyttäjät elävät friskisti ja on hyvässä terhveessä praatikielessä, vaikka kristinusko ja viralinen välitetty kylttyyri on satoja vuosia yrittäny poistaa net kylttyyripirtheet. Osa minuriteettikielisen itenttiteettiä on sen takia juuri kansanusko. Kristinusko luokitteli paljon sellaista pakanan uskoks. Mutta nämät kansanuskon tarinat on lähespä olemattomia vierhaassa kirjakielessä jossa ei ole praatikielistä kylttyyriä. minuriteettikielheen liitetty kylttyyri on riippuvainen sekä kielestä ette kontekstista jos sitä haluaa säilyttää ilman välitetyn kylttyyrin keinoja.

Lähteet

• Allardt, E., Miemois, K. J.& Starck, C. 1979. Multiple and varying criteria for membership in a linguistic minority. Research reports no 21. University of Helsinki: Helsinki.
• Allardt, E. & Starck, C. 1981. Språkgränser och samhällsstruktur. Finlandssvenskarna i ett jämförande perspektiv. Stockholm: AWE/Gebers.
• Anderson, Benedict R. (1991). Imagined communities: reflections on the origin and spread of nationalism (Revised and extended. ed.). London: Verso. pp. 224. ISBN 9780860915461.
• Lancy, D. F. 1983. Cross-Cultural Studies in Cognition and Mathematics. New York: Academic Press.
• Lindgren, Daniel (red.) (1998). Alphabeta varia. Orality, Reading and Writing in the History of Literacy. Album Religionum Umense 1. Umeå universitet.
• Luria A. R. (1976). Cognitive Development: It's cognitive and Social Foundations. Cambridge (Mass.) & London.
• Olson, David, R. (1997). On the relations between speech and writing. I Pontecorvo, Clotilde (ed.) (1997). Writing development. Ss. 3-21. An interdisciplinary view. John Benjanmins. Amsterdam.
• Ong, Walther, J. (1990). Muntlig och skriftlig kultur. Teknologiseringen av ordet. Anthropos.