Tetyktiinen ajattelumalli eli teureettinen ajattelu on suhteessa intyktiivisheen eli praktisheen ajattelhuun[1]. Kirjakielinen kulttuuri kehittää ylheisiä käsitheitä ja sittä seuraa ette alethaan käyttämhään teureettista järkeä ja analyseeramhaan koettua mailmaa niillä. Ja sen enemän sitä taitoa käyttää sen paremin kasvaa meettatietoisuus ittestä ja yhteiskunnasta. Lukemalla meettatieto mailmasta laajenee. Tieto on suorasta kokenheesta kontekstista riippumaton, mutta osa tietheelisistä paratikmista ja kirjakieli on sinänsä osana kontekstista kun esimerkiks uskonto, kansalaisuus, asetnhetia etc.
Kun on esimerkiks lukenu ette kaikila hirvilä on musta karva ja pitkät jalat niin kun näkkee sellaisen elävän sanothaan: Katto hirvi seisoo sielä. Eli jos on lukenu ette talvi alkaa sillon kun ensi lumi tullee niin sanothaan kun lumisae tullee: Kattokaa, talvi alkaa nyt [2]. Ja kirjakielessä oppii ylheisiä käsitheitä kun neuvo, puu, elläin, kala, talo, arkkitehtyyri etc. Koko matematiikka perustuu tähhän ajattelhuun, joka on harkitumpi ja niinkun jokku tutkiat sanovat enemän tistanseerattua välittömästä miljööstä[3]. 1900
Ameriikkalainen lingvisti Noam Chomsky (1928-) on ollu päätutkia joka 1900-luvula pohjan ette kielessä on ylheisiä jeneettisiäa stryktyyriä, ja on saanu suurta kannatusta ja aiheuttanu paljon tutkimuksia, mutta vähän emppiirisiä tuloksia. Yhteiskunta filosoofit kun Jurgen Habermas on ottanheet siittä alkuaa ja väittävät ette on olemassa jeneettisiä ylheisiä kielen käsitheitä[4]. Näkökulmaa on paljon kiistelty.
Mutta se ajattelutapa ei riitä jos pyrkii ymmärtämhään mikä esimerkiks olematon tyhjyys merkittee ja periaatheessa kaikki kaunokirjalisuus, runo, uskonolisia tekstiä etc.
Referensit
edit
Lähteet
edit- Anderson, Benedict R. (1991). Imagined communities: reflections on the origin and spread of nationalism (Revised and extended. ed.). London: Verso. pp. 224. ISBN 9780860915461.
- Cipolla Carlo, M. (1969). Literacy and development in the West. Harmondsworth : Penguin books, 1969. Engelska 143. Serie: A Pelican original.
- Habermas, Jürgen (1990). Kommunikativt handlande. Daidalos. Uddevalla.
- Koch, Peter (1997), Orality in Literate Cultures. In Pontecorvo, Clotilde (ed.) Writing development. Pp 149-172. An interdisciplinary view.John Benjanmins. Amsterdam.
- Lindgren, Daniel (red.) (1998). Alphabeta varia. Orality, Reading and Writing in the History of Literacy. Album Religionum Umense 1. Umeå universitet.
- Luria A. R. (1976). Cognitive Development: It's cognitive and Social Foundations. Cambridge (Mass.) & London.
- Ong, Walther, J. (1990). Muntlig och skriftlig kultur. Teknologiseringen av ordet. Anthropos.
- Pontecorvo, Clotilde (ed.) (1997). Writing development. An interdisciplinary view.John Benjanmins. Amsterdam.
- Rousseau, Jean Jacques 1992. Kulturen och människan. Daidalos. Göteborg.
- Rousseau Sartre, Jean-Paul 1986. Being and Nothingess. Bristol. Great Britain.
- Tolchinsky, L. & Teberosky, A. (1997). Explicit word segmentation and Writing in Hebrew and Spanish. I Pontecorvo, Clotilde (ed.). Ss. 77-99. Writing development. An interdisciplinary view.John Benjanmins. Amsterdam.
- Winsa, Birger (2012). Kylähullu ja meän lainatut siivet. Ihmisen ja yhteiskunnan alkuperä, periaatheet ja kehitys. ISBN 978-91-978031-7-5. Meänkielen förlaaki. Skogås.