Kootinvaihto tarkottaa ette ei lainata sannaa, eli ette muutethaan kieltä kesken meininkiä ja joku sana, ehheitä fraasia, koko meininkiä sanothaan toisela kielelä ennenku taasen muutethaan pääkielheen millä poristhaan. Tämä saattaa tapahtua rohki kätevästi ja useasti kesken yhtä ja samma puhetta eli keskustelua ja se eelyttää ette sekä puhuja ette kuuntelia on samasta kieliryhmästä ja ette kaikila on samanlainen kielikompetensi. Epäviralisessa kielessä on hyvin paljon tavalisempi kootinvaihtoa ko viralisessa kielessä.
Jos on kootinvaihto niin ei lainasana saa pääkielen kramattiset piirtheet, vain pittää lainakielen kramatiikkiä. Esimerkiks saattaa meänkielelä sanoa: Missäs biilin kontrollpapper on? Sana kontrollpapper on kootinvaihto. Tämä tapahtuu hyvin kätevästi ja kuuntelia ei huomaa ette muutethaan kieltä. Mutta tutkimuksessa on toettu ette tehhään useasti pieni paysi ennenku kootinvaihto alkaa.
Mutta jos intekreera lainasanhaan pääkielen kramatiikin niin sillon se on intekreerattu tavalinen laina. Esimerkiks: Köökissä oli kauhniit kartiinit klassisa ja hyllyt olit täynä muuruuttia, löökiä, potatia ja kröönsaakkia.
Kielessä missä meettalingvistinen tietoisuus on matala saapi enemän kootinvaihtoja ja turhiiaa lainasanoja. Ja siis koulutustaso äitinkielessä määrää kuinka paljon kootinvaihtoa ja turhia lainasanoja käytethään.