Austraalia eli Austraalian liittovaltio (engl. The Commonwealth of Australia) on valtio eteläiselä mailman puoliskola. Austraalia on ainua valtio, joka sisältää kokonhaisen manterheen. Austraalian nimi tullee latinan sanasta australis 'eteläinen'. Austraalian läheisiä maita on Indonesia, Itä-Timor ja Papua-Uusi-Guinea pohjoisessa, Salomonsaaret ja Vanuatu koilisessa ja Uusi-Seelanti kaakossa.
Nykynen popylašuuni on noin 21,5 miljoonaa ja son keskittyny enimäksheen suurhiin rannikkokaupunkhiin: Sydnehyyn, Melbournheen, Brisbanheen, Perthiin ja Adelaitheen. Alkuperäisasukhaita eli aboriginaalia on asukhaista 2,2 %.
Varhainen asutus
editAustraalian asutit noin 40 000–50 000 vuotta sitten Aasiasta muuttanheet kivikauen ihmiset, jokka on nykyisitten aboriginaalitten esi-isiä. Het tulit Australihaan luultavasti pohjoisesta paateila tai kanootila.
Euruuppalaisitten tullessa 1600-luvula aboriginaalit olit mettästäjiä ja keräilijöitä ja käytit aseinhaan keihäitä, nuijia ja bumerangia. Viljan viljely, kotielläimet, saviastiat ja metallit olit heile tuntemattomia. Vaeltavasta elämäntavasta johtuvan eristymisen vuoksi heistä muoostui yhteensä noin 500 heimoa, joila jokhaisela oli oma kieli tai murre ja oma yhteiskunta- ja kylttyyrimuoto.
Tutkimusmatkustajat ja uusraivaajat
editHollantilaiset tutkimusmatkustajat vierailit Austraaliassa 1600-luvula. Ensimäinen Austraalian manterheen nähny euruuppalainen oli hollantilainen Willem Janszoon jonka vene purjehti Cape Yorkin niemimaan läheltä vuona 1606. 1600-luvun aikana hollantilaiset tutkit Austraalian länsiositten rannikkoa ja aloit nimittämhään aluetta Uueksi-Hollantiks, mutta he ei perustanheet sinne siirtokuntia.
Englantilainen William Dampier kävi Austraaliassa vuosina 1688 ja 1699. Kapteeni James Cook julisti alueen Britannian omaisuueks vuona 1770. Tämän jälkhiin, vuona 1788, britit perustit rangastussiirtokunnan nykysen Sydneyn paikale. Noin 160 000 tankia jouvuit alueele ennen ko fangitten kuljetukset Britanniasta lopetethiin 1800-luvula. Kans monia omasta tahosthaan muuttanheita siirtolaisia tulit alueele. 1850-luvula kultafeeperi houkutteli yhä uusia immikratteja.
Osavaltiot ja alueet
editKatso myös
editAmerikan Samoa | Austraalia | Cookinsaaret | Fidji | Franskan Polynesia | Guam | Kiribati | Marshallinsaaret | Mikronesia | Nauru | Niue | Norfolkinsaari | Palau | Papua-Uusi-Guinea | Pitcairn | Pohjois-Mariaanit | Pääsiäissaari |Salomonsaaret | Samoa | Tokelau | Tonga | Tuvalu | Uusi-Kaledonia | Uusi-Seelanti | Wallis ja Futuna | Vanuatu |