Wp/qug/Hugo Chávez

< Wp‎ | qug
Wp > qug > Hugo Chávez

Hugo Chávez, 28 purun killapi 1954 watapi wacharishka, Sabaneta llaktapi, shuk pulitiku pushakmi kapan, 1999 watamanta Venezuela mamallaktapak hatun pushakmi kapan. 1971 watapi, 17 watakunata charilpi, Venezuelapak Ejército nishkaman yaykurka. 1992 watapi, shuk awkak pushakkunawan, ishkay viajeta Gobiernota urmachinkapak katarirka, shinapahk nalli llikshishka Karsilpi churashkami karka, 1994 watakaman. Ña llukshikpi, shuk mushuk partiduta kamachirkami, Movimiento Quinta República nishka, chay partiduwan, 1998 watapi Venezuela mamallaktapak hatun pushakmi tukunkapak akllaskkami karka : chaymanta, 2 panchiy killapi 1999 watapi, ña hatun pushakmi kapan. 19 kapak killapi 1999 watapi, 72% tukuy Venezuelapak runakunamanta paypak mushuk mamakamachiy (Constitución nishka) ari votan. Kipaka, 2000 watapi, kutin hatun pushak katinkapak akllashkami kapan. Shinapash, 2002 watapi, paypak kuntrakuna Chávezta urmachinkapak shuk katariyta shinarka, Hugo Chávezta hapishka ishkay punchata payta allichirkami. Shinapash, kipaka, Chávezpak mashikuna kutin katarikpi paypak kuntrakunata kallpachirka, shinallatakmi Chávez kutin hatun pushakmi katirkami.

Hugo Chávez, 2006 watapi

2006 watapipash, kutin hatun pushak katinkapak akllashkami kapan, 2007 watapi kutin shuk mushuk mamakamachiyta votachinata munarkami, shinapash 50,7 % venezuelapak runakuna "Na" nirkami, chaymanta 1999 mamakamachiy sirvishpa katishka. Kutin 2012 watapi, kutin hatun pushak katinkapak akllashkami kapan, shinapash 2011 watamanta Akapanamanta unkushka kakpi ama wañunkapak makanakushpa kawsan.

Hugo Chávez Socialistami kapan, Simon Bolivarpak yuyaytapash munanmi, paypak mashikuna nin Venezuelapak yanka runakunata alli tukunkapak makanakunmi, hampikunata karakpi, yachana wasikunata sumakyachikpi, shinapash paypak kuntrakuna nin pay dictador tukunatalla munan, kuntrakuna upalla kidachikpi.