Wp/liv/Rūnõmō

Rūnõmō (rūotšõ kīelkõks Runö ēstikīelkõks Ruhnu) um ikš Ēstimō ummi kōla Piškizõs miersõ, Līvõd rānda ležgõl. Ta um īdskubs piškimizt lāidõdõks eņtšvīţi Rūnõmō pagāst Sōrmō mōgõnds Ēstimōl. Kōla pīnda um 11.9 km², pitkit 5.5 ja laigit 3.5 km.

Pāika

Amā ležgim kūož kontinent pǟl um 37 km kougõn pīlõb Kūolka nanā Līvõd rāndas Kurāmōl. Rūnõmōld um Andzburg jūrõ Sōrmōl 70 km, Pǟrnau jūrõ 96, Kīnõmō kōla jūrõ 54 km ja Rīgõ jūrõ 96 km.

Istōrij

Kiv āigal Rūnõmō kōla pǟl eitõ pāikal mingizkõrd ilgõjakţmīed. Amā vārald lieudtõd ažād um 7200 āigast vanād. Rūnõmō kōla vȯļ siz ibīzrōda pūormli. Ežmist kõrd um Rūnõmōdõ nimtõd 1341 āigasts Kurāmō bīskop brīvim kēras, missõs tapārtiztõ, ku kōla pǟl jelābõd rūotšlizt võibõd jellõ vabād tal-mīez vīţõ Rūotšmō õigõmd pierrõ. Kurāmō bīskop alūmnikā kōla pǟl vȯļ fōgt. Istōrij pēţimizt pierrõ um bet ežmizt rištīngd Rūnõmōl kǟnd jubā āigasts 5200 jkr agā 7200 āigastõ tāgiž. Kunās tuļtõ Rūnõmō jellõm rūotšlizt, äb ūo tieudtõb. Amā jemīņ jelīz rovst kōla pǟl 1842 āigasts, immõr 389 rištīngtõ. Kōla jelānikād vȯltõ pǟažāliztõks rūotšõd, kis jelīztõ 17 āigastsadā vīšid pierrõ. 1922 āigasts jelīz rūotšliži kōla pǟl 252, saksliži 2 un ēstliži 10. Āigasts 1934 vȯļ rūotšliži 277 un ēstliži 5. Sūŗimi jag rovst lagīz suodā ja nõvkub väg jedstõ Rūotšõ 4 augusts 1944. Pāikal ei set kakš aimõ. Ūd mōzõ jelām īejizt tuļtõ pǟažāliztõks Kīnõmōld ja Sōrmōld.

Pivākuodā ja bōjk

Rūnõmōl pīlõb Rūnõmō Pivā Madlēn pivākuodā, se um Ēstimōl amā vaņīmi pūstõ eitõd jel. Eitõmi īrgiz 22 novembõrs 1643 āigasts. Stockholm istōrij muzejs um Rūnõmō pūliz pivākuodā vǟrtli glōz-mōļtokst kollektsij, missõs glōz-mōļtõkši 17. āigastsadāst. Ku rūnlizt 1944 āigasts ūrgiztõ Rūotšõmōlõ, võtīztõ ne glōz-mōļtõkst īdskubs mū vǟrtliz pivākuodā rikūzõd eņtšõks īds.

Rūnõmō kōla amā kuordimizõs pāikas, Haubjärre mäggõl um āigasts 1877 eitõd metāl bōjk, mis um kubbõ pandõd Prantsūzmōl vaļmõstõt jagīst.

Rūnõmōl pīlõb ka ikš väggi tõv driļļtõd kouv, tõvvit 787 4 m, mis um rōz sūoli.

Ilā

Rūnõmō kōla ja siedā immõrkouţi meŗ um āigastõst 1990 Vežgõr-Ēsti kōlad kaitstõb teritōrij. Rūnõmō um ovāliz mūoḑkõks. Mōgõr-jag um jõugi, kus luntš-lȭnag pēḑõn um jadā parallēliži jõugõ-kȭnkidi. Kȭnkad amā sūrim kuordit mierpīndast um iļ 21 metrõ. Kȭnkad vaizõ kūoŗõb vīmõ vež, sīestõ ku jarā õvātõmi pūtõb. Kōla mōgõr-jag um pǟ-ažāliztõks nõggõlpū mõtsā, midā um 60% kōla pīndast. Kōla vežgõr jag um madāli ja tazzi ja siedā um kȭlbatõd mōarīņtimiz pierāst, sǟl pīlõbõd nītõd, nūrmõd ja kōŗamō. Rūnõmō amā sūrim sizāļi viedkub um Haubjerre sūo, sūrvied āigal sugūb sīņõ jōra. Līedõb ka piškimiži sūoḑi. Ne āt sōmal-sūod, kus līedõb piškiži rabāt-sūo jagīdi.

Lūomõd

Jelāišti jelābõd Rūnõmōl mõtsātikā, rebbi, sūorkõz, kuod- īr, krupā jm. Miersõ jelābõd vāņka- ja ōgi- īlgaz. Tǟdzizt kalād āt liestā, sīgõz, laš, siļk, ounõz, koggõrz, Mõtsātikād jelābõd Rūnõmō kōla pǟl 1962 āigast sōņõst, ku ne sīņõ sīezõ vīžtõ.