Kanā agā kuodkanā (Callus gallus domesticus) um ikš kuod-lind, kīnga jeds-kēji um mõtsāļi kanā.
Sõnā "kanā" tǟntõb irdistiz jemmizt kannõ. Iziži kaņḑi sōb nuttõd kikīdõks ja kanāpȯigḑi kaņkiztõks.
Kaņḑi kazātõbõd pǟažāliztõks tūoitõg pierāst, nēšti sōbõd kanā vȯzzõ un kanā muņḑi. Kanād lindõmiz võimi um nȭrka un ne um itt jõvāgit veitõ intelligentlizt.
Kanā tūoitõ kuodāj Lȭnag-Āzijs. Kuodāj-tūomiz merk äb vȯnnõd munād sōmi, sīestõ ku muini kanā kāndīz muņḑi set 5-8 munnõ āigasts. Võib vȱlda ku kanā tūoitõ kuodāj kik võitlõks pierāst ja siz obbõm īrgiztõ rištīngd kaņḑi munā sōdõks pierrõ ulzvȯtšõm.
Kanād lagtīztõ laigāld jeddõpēḑõn vežgõr pūolõ ja jōdiztõ Grīekmōlõ immõr 5 āigastsadās jKr. Ēgiptmōl nīžiztõ jubā 18. dinastij vȱroū Thutmosis II āigal ku "um ikš lind, kis kāndab muņḑi jegā pǟva. Muinizõs Rōmas vȯltõ kanād jubā laigāld lagtõnd.
2003. āigasts vȯļ mōīlmas 24 miljārdõ kannõ. Näntõn um amā sūrim jennit līndõd muņḑi. Kanād jelamiz-igā um immõr vīž kuņtš kim āigastõ.
Līndõd
aragõz
| derk
| dīḑ
| ēņõz
| gūogõz
| īekuļ
| kanā
| kajāgõz
| kārnaz
| keg
| kīvit
| klūkõz
| kräkš
| kuļ
| kuodkānõz
| kūrgõz
| lakstigal
| liegāraštā
| mõtūks
| nurmkanā
| palāndõks
| pešļinki
| piţkīzkabriki
| pivālind
| plotsõkuļ
| rāndadīlba
| taibõdakš
| tšiltšal
| tšīrlinki
| tšūŗtša
| varīkš
| verbļinki
| vīmõkuļ