Simana Sissonen (1786 – 20. talvikuuta 1848) oli šuomelaini runonlaulaja. Häntä pijetäh parahana Šuomen runonlaulajista ta hänen merkityš Uuvven Kalevalan šyntyh oli šuuri. Sissonen eli Ilomančin kunnan Mekrijärven kyläššä, ta hänen šuvušša on niise muita runonlaulajie.
Runonkeryäjä D. E. D. Europaeus löyti Sissosen vuotena 1845 Ilomančih tekömälläh runonkeräyšmatalla. Hiän merkičči Sissoselta muistih noin 60 virttä ta lukuo. Niise toini runonkeryäjä, August Ahlqvist, laulatti häntä vuotena 1846.
Sissosen akka oli Lopon Issakasta tulluon Filip Lobanovin tytär Vassa. Runonlaulaja kalmattih tovennäkösešti Ilomančin pokossan Kokonniemen kalmistoh, kušša hänen muissolla on pistytetty grobu. Helsinkissä on vuuvvesta 1952 šuaten ollun runonlaulajašuvun mukah nimetty Sissosentie.
Simana Sissonen oli telovoi rakennušmieš ta nikkari, hyvä meččuija ta kalaštaja. Hiän oli niise piäštäjä. Simana Sissonen ošasi lukie, ta hänellä tuli Turun Viikkosanomat-nimini lehti (aviesa, kasietta). Nykyjäh Sissosen kotitalo "Sissolan pirtti" šijaiččou Joensuun yliopisson Mekrijärven tutkimušašeman alovehella. Šen korničah on kovottu ešityš Mekrijärven kylän ta Sissosen šuvun viršiperinteheštä, ta kaluššuš on vieläi alkuperäni.