Karl I Šuuri (latinaksi Carolus Magnus ili Karolus Magnus, šakšakši Karl der Große, ranškakši Charlemagne 2. sulakuuta 742/747/748 – 28. pakkaskuuta 814, Aachen) oli frankkien kuninkaš 771-814 ta Pyhän šakšalais-romalaisen čuarikunnan peruštaja. Karl oli Pipin Lyhyön ta Bertrada Laonan vanhin poika. Hänen nimen mukah Pipinoin dinastija šai nimen karolingit. Piäpappi kruunai hänet Roman čuarikši vuotena 800.
Karl hyvin uuvvisti lajinluajintua. Länšimaisen oikeuven pohjana on niin šanottu romalaini oikevuš. Nämä normat yhistetäh nykysie Europan valtivoita. Niise talouselämä eistyi Karlen vallan aijalla. Karl oli enšimmäini länšieuroppalaini halliččija Roman čuarien jälkeh, kulla oli šuuri miärä kultatenkua.
Karl Šuuren valtakunnašta šynnyttih myöhemmin šuuret kanšallisvaltivot Ranška, Šakša ta Italija. Karl Šuuren vaikutuš länšimaijen šivissykšeh oli šuuri. Karl levitti niise kristinuškuo.
Vähä ennein Karlen kuolomua valtakunnan peri hänen poikah Ludvig. Piäpapin tila lujeni ta vuotena 843 Karlen vunukat juattih valtakunnan kolmeh ošah.