Wp/krl/Ranškan kieli

< Wp‎ | krl
Wp > krl > Ranškan kieli

Ranškan kieli (ranškakši français) on romanini kieli. Šitä pakajau muajilmassa noin 280-300 miljounua ristikanšua ta še on noin 77,2 miljounan ristikanšan muamonkieli. Kieltä paissah ennein kaikkie Ranškašša, onnakko niise Belgijašša, Sveitsissä ta Kanadašša, kumpasissa še on virallini kieli. Niise monešša Afrikan muašša še on virallini kieli.

Ranškan kieli EU-maissa

Ranskan kieli on šyntyn keškiaijan alušša, kun nykyjäh ranškankielisillä alovehilla puhuttuo latinan kieltä ili vulgarilatinua puhunuot ristikanšat šuatih kieleh vaikuttehie Šakšan alovehen frankkien kieleštä. Ennein kieli oli šuanun vaikuttehie niise gallien kelttiläiseštä kieleštä. Ranškan kieli muissuttau vielä latinua šanoiltah, ta erähičči šitä eilleh kuččutah vulgarilatinakši.

Ranškan kieli on yksi Europan unionin ta Yhistyneijen Kansakuntien virallisista kielistä ta rahvahienvälisen poštan ainuo kieli. Muita ranškua käyttävie järještöjä ollah Europan neuvošto, Europan yleisradioliitto, Rahvahienvälini olimpiuadankomitiettu, Muajilman kauppajärještö ta Nato.

Ranškan kielen kirjaimikkoh kuulutah 26 latinalaista kirjainta, kakši ligatuurua ta viisi diakrittistä merkkie.

Murtehet

edit

Ranškan puhekielessä on suurie alovehellisie eroja. Kirjakieli perustuu Pohjois-Ranškašša paistavah kieleh. Pohjois-Ranškan ta Šuvi-Ranškan eroih kuulutah Pohjois-Ranškan uvularini r ta espuanien, kataluanan ta oksituanan vaikutuš Šuvi-Ranškašša.

Ranškan kielen ašema

edit

Virallini ašema Ranškašša

edit

Ranškašta tuli Ranškan virallini kieli vašta vuotena 1992. Kaikki viralliset asiekirjat ta šopimukšet pitäy kirjuttua ranškan kielellä. Kuin mainokšešša on vieraškielisie šanoja, ne pitäy kiäntyä.

Virallini ašema Kanadašša

edit

Ranškan kieli on Kvibekin muakunnan virallini kieli. Še on niise Kanadan toini virallini kieli ta yksi New Brunswickin muakunnan virallisista kielistä.

Ašema muissa maissa

edit

Ainuo virallini kieli:

  • Monaco
  • Gviana
  • Benin
  • Burkina Faso
  • Gabon
  • Gvinea
  • Kongon demokrattini tašavalta (ent. Zaire)
  • Kongon tašavalta
  • Kot-d’Ivuar
  • Madagaskar
  • Mali
  • Niger
  • Senegal
  • Togo

Yksi kahešta virallisešta kieleštä

  • Andorra
  • Kanada
  • Gaiti
  • Livanu
  • Burundi
  • Džibuti
  • Kamerun
  • Ruanda
  • Keski-Afrikan tasavalta
  • Čad

Yksi kolmešta virallisešta kieleštä

  • Belgija
  • Luxemburg
  • Ekvuatourielline Gvinei

Yksi nelläštä virrallisešta kieleštä

  • Sveitsi