Wp/krl/Karjalaizet

< Wp‎ | krlWp > krl > Karjalaizet
       

Karjalazet tänäpäi eletäh eri kohtis. Enimät heis on jiädy elämäh omale muinazele kodimuale - nygözeh Karjalan Tazavaldah. Vägi suuri joukko karjalazii eläy Tverin alovehel, pohjazembah Ylä-Volgua. Nämmä karjalazet on puututtu sinne 1600 vuozisuan aigua, konzu Ven'a da Ruočči piätettih loppie suuri tora da luajittih keskenäine rauhusobu, kudamua sanotah Stolbovan rauhakse. Sen rauhusovun mugah kai Luadogas ümbäri olijat alovehet, sego Suomenlahten suvi- da päivännouzupuolizet alovehet siirryttih Ruočile. Valloittajat ruočit ruvettih ahtistamah karjalazii. Vierogi karjalazil oli ihan toine, migu ruoččiloil, sendäh hyö ei tahtottu jiäjä ruočin vallanalazikse i ruvettih muuttamah omua eloipaikkua Ven'an rauhallizembih kohtih - Tverin muale. Niidy karjalazii tänäpäi sanotah tverin karjalazikse. Ei suurikkaine joukko karjalazii siirdyi elämäh Ylä-Volgan päivänlaskupuoleh, heidü sanotah Valdain (libo Novgorodan) karjalazikse.

"Karjalaisen tyttö", vuozi 1831.

Karjalazien peräjuuret upotah syväle muinažuoh. Enzimäzen vuozituhanden allus muinazet karjalazet elettih Karjalan kannaksel. Vähin vähäzin heijän eloipaikat levettih Oniegu-järven alovehile da loitos pohjazembah. Lopullizesti karjalazet azetuttih XI vuozisuan aigua. Histouriellizien tiedoloin mugah IX - X vuozisuanaigahizet karjalazien mualoin rajat pitkettih pohjazehpäi Valgien meren rannoile suate, a päivännouzupuolehpäi - Pohjasdvina-jogeh suate. Nämmis aijois sanellah skandinaavilazet kirjutukset, kudamis karjalazien alovehii nimitetäh Biarmiekse, a karjalazii - Biarmien eläjikse. Niilöil alovehil löydyy äijy karjalastu paikannimie, a nügözes komin kieles on säilynyh karjalazii laihinsanoi.

Skandinaavielazis kirjutuksis puaksuh mainitah karjalazii. Enzimäzenny mainiččou Ivar Vidfamne VII vuozisuan allus. Häi sanelou, kunne uppoi hänen laivu; sen kohtan nimi on Kürjalabohtn. VII - VIII vuozisuan aigahizis norveegielazis da islandielazis kirjutuksis puaksuh löüdüü mainičuksii karjalazih näh. Vahnois ven'alazis aigukirjutuksis karjalazii on ruvettu mainiččemah vaste XI vuozisuas algajen.

Karjalazet sanotah omua muadu - Karjala; omua kieldy - karjalan kieli; iččie sanotah - karjalaine, monikos - karjalazet. Kielitiijon mugah nämmä sanat on roittu sanas karja; tämä sana on ylen ammuine laihinsana, kudaman merkičüs on "kodielätti".

Kačo myösEdit

Aihies toizielEdit