Wp/krl/Carl von Linné

< Wp‎ | krl
Wp > krl > Carl von Linné

Carl Linnaeus (vuuvvešta 1761 etehpäin Carl von Linné; 23. oraškuuta 1707, Råshult, Ruočči10. pakkaskuuta 1778, Uppsala, Ruočči) oli ruoččilaini luonnontieteilijä, kumpani kehitti nykyaikasen taksonomijan pohjan.

Carl von Linné (1775)

Elämä

edit

Linnaeus opaštu Lundan ta Uppsalan yliopistoloissa. Vuotena 1732 hiän lähti yksin tietomatkah Lappih ta aštu yli 2000 km viijen kuun ajalla. Linnaeus eli monta vuotta Alankomaissa, missä hiän julkasi vuotena 1735 tevokšen Systema Naturae. Tämä teki häneštä muajilmankuulusan tietomiehen. Vuuvvešta 1741 ielläh kuolomah šuaten hiän oli Uppsalan yliopiston professori.

Linnaeus oli šyntyn keyhän kyläpapin pereheh. Elyäs's'äh hiän šai kuulusutta šekä Ruočissa jotta ulkomailla, a häneštä tuli monien akatemijoijen ta tietoyhtymien ošanottaja. Ruočissa Linnaeus palkittih Pol’arnoin tähen kunnivomerkillä ta šanottih dvor’aninakši. Monissa maissa peruššettih Linnaeusan yhtymät, kumpaset levitettih hänen teorijojah.

Linnaeus on kašvi- ta eläinmuajilman klassifikatijon yhtenäisen sistemin peruštaja. Hiän luati kašvien šukupuolisistemin klassifikatijon, kumpaista käytettih XVIII- ta XIX-vuosišualla. Šiinä kašvit juattih heteijen ta emien mukah 24 luokkah. Eläinten luokat oltih nelläjalkaset, linnut, amfibit, kalat, hyönteiset ta mavot. Linnaeusan luokittelun tašot oltih luokka, lahko, heimo, šuku ta laji. Nykyjäh Linnaeusta pijetäh yhtenä ruočin kirjakielen peruštajista. Linnaeus perušti niise Ruočin kuninkaškunnan tietoakatemijan, ta hänen avulla yliopistoloissa ruvettih opaštamah luonnontietuo.

Muuta

edit

Juoru- ili venymäheinän (Linnaea borealis) tietehellini nimi tulou Linnaeusašta: še oli hänen hyvikkikašvi, ta hiän anto kašvin nimekši omašta šukunimeštäh petvatun nimen. Lajinimi borealis tarkottau pohjasešša kašvavua.