.
Taoismi on uskonto Kiinassa joka alkoi suunile samala aikoina kun Platon tekstit eli Kreeklantissa (noin 400 vuotta ennen tätä aikaa) ja Vanhaa testamentti kirjotethiin Torassa (600-400 vuotta ennen tätä aikaa), siis joskus noin 500-luvula ennen tätä aikaa. Mutta sen vanhiimat perintheet saattavat mennä paljon kauemaks taakse perintheelishiin kiinalaishiin uskonthoon [1]. Se merkittee tietä mutta sanothaan kans ette se on sekä olemisen ette tyhjyyen lähe (eng. existence ja non-existence). Ja merkitys välitön luonto, siis luonto aina koettuna nykyhetkessä. Taoismin filosofi meinaa ette tao ei ole uskonolinen käsite[2].
Taoismi intekreerasi Chan Buddismin käyttämällä Tao sanastoa ja taoismila on niinku Uuessa testamentissa alentavia asentheita kirjakielheen ja jopa kielheen sinänsä. Samala saithiin tyhjyyen käsitheen taoismhiin[3].
Taoismin mukhaan kaikki on jaettu kahteen, ying ja yang: mie/itte, mies/vaimo, päivä/yö ja ei ees valo saata siis olla ilman pimeää. Se mikä on pimeä yhtenä aikakautena saattaa ihmiselle muuttua valoks toisessa. Esimerkiks jos Ikaroksen siivet palavat, ja oma vareksen näkökulma häviiää ja sammakon perspektiivi korvaa vareksen näkökulmaa. Eli kun vanheenee ja muisthoon perustumat ylheiset tion stryktyyrit häviävät ja kokemukset ja tuntheet tulevat esile.
Tämä jakelu on luottu/on tulos tyhjyyestä.
Näin vanhiimat sanat kuuluvat:
- Nimettömästä taivas ja mailma on luottu.
- Oleminen sinänsä (r. varat-i-sig) on tulos ei-misthään/tyhjyyestä.
Taoismin paratiisiko? edit
- Kun järki ja tieto tulit (mailmhaan) niin Suuri taije/jako alkoi.
Koska vanhaat kiinan tekstit/kuvakäsitheet häätyy tulkita, ja useasti on tahalhaan monikäsitheisiä, niin maholinen tulkinta on ette (eng. Great artifice began) pittää kääntää "Suuri tyalismi/jako alkoi" [4]. Taoismi on niinku Uusi testamentti ja Jesus vasthaan kirjan oppinheita (r. boklärda) eli kirjakielistä kulttuuria [5].Siis elämä ei ollu ennää yhtä, ja sillon alko kulttuurin tyalismi ja ihminen oli syöny tion puusta paratiisista ja paralelli ajatuksen löytää Vanhaasta testamentin Adamista ja Evasta. Taoismin vanhiimat tekstit on samalta aijoilta kun Juutalaisitten Tora mistä Vanhaa testamentti perustuu [6].
Tao Te Ching on teksti joka kunniottaa oman koetun opin ja siis puhekielistä kulttuuria. Kun joku antaa sanat kokemuksille ja viepi net muile net koetut yksityiset käsitheet menettevät merkityksen koska net tulevat yleiskäsitheiksi. Siis yksityisen puhuttu kieli muuttuu kirjakieleks. Sypjektiivisellä tulkinalla kuitekki mennee oppia tekstistä. Kierkegaard sanoi aikoinhaan saman asian ja sama mitä suurempi läjä taitelijoita on väittänheet tuhansia vuosia ja joka ellää puhekielessä.
Referensit edit
- ↑ Taoism, engelskan Wikipedia
- ↑ Tao, englantin Wikipedia
- ↑ Taoism Tao Te Ching, englantin Wikipedia: Chan Buddhism was particularly modified by Taoism, integrating distrust of scripture, text and even language
- ↑ Tao Te Ching, englantin Wikipedia: "It was when intelligence and knowledge appeared that the Great Artifice began." (chap. 18, tr. Waley) And so, "The pursuit of learning is to increase day after day. The pursuit of Tao is to decrease day after day." (chap. 48, tr. W.T. Chan)
- ↑ Tao Te Ching, englantin Wikipedia: This kind of knowledge (or "book learning"), like desire, should be diminished.
- ↑ Tora, englantin Wikipedia: Modern biblical scholars have concluded that the written books were a product of the Babylonian exilic period (c.600 BCE) and that it was completed by the Persian period (c.400 BCE).
Lähe edit
- Heidegger, Martin (1981). Varat och tiden 1-2. Originaltitel: Sein und Zeit. Översatt av Richard Matz. Doxa Press. Lund.
- Kierkegaard, Sören (1986). Antingen - eller. Översättning av Stig Ahlgren.
- Luria A. R. (1976). Cognitive Development: It's cognitive and Social Foundations. Harvard University Press. Cambridge (Mass.) & London.
- Ong, Walther, J. (1990). Muntlig och skriftlig kultur. Teknologiseringen av ordet. Anthropos.
- Pontecorvo, Clotilde (ed.) (1997). Writing development. An interdisciplinary view.John Benjanmins. Amsterdam.
- Rousseau, Jean Jacques 1992. Kulturen och människan. Daidalos. Göteborg.
- Sartre, Jean-Paul 1986. Being and Nothingness. Bristol. Great Britain.
- Sartre, Jean-Paul (1987). Orden. Originaltitel: Les mots. Översättning av Lorenz von Numers. Stockholm.
- Winsa, Birger & Lampinen Lars (2011a). Meänmaan pahhuus - Ondska i Tornedalen. Sanaparsia - Ordspråk. Meänkielen förlaaki. Skogås.
- Winsa, Birger & Lampinen Lars (2011b). Meänmaan rakhaus - Kärlek i Tornedalen. Sanaparsia - Ordspråk. Meänkielen förlaaki. Skogås,