Lusiferi on valonkantaja joka herrastellee helvetissä
editLusiferi on puonu enkeli taihvaalta. Jonkun tratisuunin mukhaan Jumalan lähhiin enkeli. Lusiferi on latinaa ja merkittee valonkantajaa ja silti sen on aina laskettu pirun synonyymiksi, vaikka tiot on harvassa. son siis samasta sanasta ko lucia joka kirjailimesti kantaa valoja joka joulu, pimmiimän vuosikauen aikana. Lusiferi putos taifhaalta ja loi repellisenä enkelinä helvetin[1].
Aiemissa sanakirjoissa Lusiferi yhistethään Pohjoismaitten kansanuskon Loken kans [2], mutta termi Lusiferi on latinalainen sana keskiaijalta.
Aamutähen nimenä käytetty Raamatussa jonku kerran.
Lusiferi väitethään olevan latinan kielinen keskiaijan käsite ja termi, yhen sanakirjan mukhaan. Lusiferi oli herrana helvetissä sen syvviimässä luolassa [3]. Platonin luola on keskiaikana mukana mutta honkavalkea muuttuu valoksi mitä Lusiferi kantaa.
Dante kuvasi Lusiferia lentäen suurila siivilä hänen kuvvauksesta helvetistä ja taihvaasta.
Runoilia Milton kirjotti kirjan Menetetty paratiisi missä hän kuvvaa Lusiferin ko se enkeli joka mielumin oli helvetissä herrana ko taifhaan palvelia.
Sitten on Goethe maininu Lusiferia ko puhuen Mefistofeliksestä, joka oli ainua piru jolla oli vapa pääsy taivhaasheen[4]. Goethe kerran sannoo ette Mefistofeles on se piru joka kerran oli osa kaikkeuvesta, osa pimeästä, joka on luonu valon [5].
Toisessa paikassa Mefistofeles sannoo ette hän ei ole Lusiferi [6]
August Strindberg väittää yhessä kirjassa ette käärme paratiisissa on Lusiferi [7] .
Miksis piruila ja enkelillä on siivet?
editOn huonosti tietoja miksi sekä enkelillä ette piruila on siivet. Maholinen tulkinta on ette siiviä on kahenlaisia lainatut siivet ja aijot siivet.
Lusiferiä moni uskoo elävän konkreettisessa mailmassa jonkinlaisena piruna. Mutta niinku taivas ja helvetti kuvathaan menttaalisina tiloina niin kans pitäis kuvata Lusiferin ja enkelit.
- Helvetti ei ole mikhään paikka, mutta mielen tilane. August Strindberg
T.S. Eliot sano saman:
- Helvetti on meissä ittessä, ja son paikka yksinhäisele ihmisele. Muut henkilöt sielä on sinun kuvitukset[8].
Maholinen tulkinta on enkelit nostavat ihmistä valoa kohti, ja pirut vievät alas, ja Lusiferi tekovalon kansa nostaa ensin ja sitten puottaa maahan.
Lusiferi sympoolina, vaikka ei aina anneta Lusiferin nimeä, käytethään hyvin monessa kaunokirjalisuuessa kuvvaamhaan ajatuksen ette pimeästä löytää valon ja esimerkiks ette aito helkoni on aina palvellu Lusiferia, juuri sen takia ette viishaus ja voima löyethään Lusiferilta. Kuuluisiin ihmisen sopimus Lusiferin kans on Goethen Faust, joka juuri perustuuki vanhaasheen saksalaisheen kansanuskhoon. Mutta esimerkkiä Lusiferi valon kantajana saattaa löytää monesta metafoorista kautta aijoitten. Kreikkalaisen filosooffin Platonin luolassa teko- elo honkavalkea on ihmisen selän takana ja Taoismin lookossa valopilkku pimeässä on esimerkkiä missä valon löytää pimeästä.
Raamatussa on useampia esimerkkiä kuinka pittää hakea valon pimeästä. Ja tuhansia taitelijoita on käyttänheet pimeän sympoolia sillä tavala[9].
Ikaros, Dante ja Lusiferi
editLusiferi sanothaan yhessä tiossa heitetty taifhaasta olevan yks pääenkeli joka meinas tehhä hänen kunniansa/toolin korkeamaks ko pilvet mailman yli joka kuvvais hänen korkeata valtaa ja arvoa. Lusifer heitethiin maahan ja aina siittä aijasta Lusiferi lentää helvetin yläpuolela[10].
Tätä metafooria mennee verrata Kreikkalaisheen tarinhaan Ikaroksesta jolla on siivet vaksista, eli lainatut siivet. Tuskin on sattuma ette molemilla on siivet ja lentävät valoa kohti. ko Ikaros lentää liian lähele aurinkoa sen siivet sulavat/palavat ja se putoaa maahan ja syntyy uuesti ko lintu Fenix omasta tuhasta. Lusiferi putoaa ylpeyen takia ko lensi liian korkeale. Ylpeys kulkee langemuksen eelä, sannoo sanaparsi. Siis Lusiferilä ei ole aitoja siiviä millä se lentää, eli lainatut siivet on tekovaloa. Hänen valo on sama ko Platonin tekovalkea luolassa.
Keskiaikana Dante kirjotti hänen reisusta helvethiin ja sitten taivasta kohti. Dante väittää ette vain se joka on vapaa synnistä pääsee kasvotusten valon kansa. Ja siis sen enemän syntiä persoonalisuutheen mahtuu sen kauemaks valon lähteestä ihminen häätyy jää. Ja siis Ikaroksen siivet ja luola on personaalisuuen syntiä ja Lusiferi on se enkeli tekovalon/siivitten/synnin kans joka nostaa ihmisen liian lähele valoa koska kunniaa pyrkii yhä korkeamaks ja lähemäks valoa. Ja lankemus, putous seuraa.
Ja kansan sanaparsissa ja kansanuskossa on satoja juttuja kuinka helvetissä on valoa kuuman valkean muuossa, siis tekovalo [11].
Mutta ko ihminen joka yrittää lentää lainatuila siivilä putoaa taihvaasta ko lähestyy valoa ja valo on niin lämmin ette se sulattaa lainatut siivet vaksista ja sillon se joutuu pimehään matala painheesheen ja sieltä ihminen saapi viishautta, ja aitoa valoa, ja välistä syntyy jopa uuesti, niinkun Johannes evanjeeliymmi selittää:
- Tosishaan, tosishaan sanon sulle: Jos ei vehnän jyvä putoaa maahan ja kuole se jääpi yksinhäiseks jyväks, mutta jos se kuolee se kantaa paljon hetelmiä[12].
Kansan sanaparsissa Ikaroksen siivitten palo ymmärethään vähän raskheemin. Putous saattaa aiheuttaa fyysistäki kuolemaa, mutta jos pääsee pysthöön uuesti sillon sitä on rikhaampi ihminen:
- Jos se ei tapa se vahvistaa. Kansan sanparsi
Ei uuesti syntyminen oli mikhään oppi mitä saathaan ilman suuria kostanuksia. Pimeässä sitä kuolee hengelisesti ja herräää uuesti omassa tuhassa, jokka on lainatuitten siivitten jäänökset. Niinkun lintu Fenix, kreikkalaisessa mytolokiassa.
Raamattukin kertoo kuinka pimeästä loistaa valo ja Jumala loi valon pimeästä [13]
Lusiferi sanaparsissa
editKansanuskossa ylheisesti helvetti on kuuma paikka missä pallaa ikunen suuri honkavalkea. Joka on suuressa synnissä joutuu pohjapuuks helvethiin, sannoo yks kansan sanaparsi. Suomalaisissa kansan sanaparssisa käytehtään Lusiferi eli valoa muutamassa sanaparressa justhiin valo helvetissä [14].
- Kattoo ko Lusiferi helvetin klasista. Kansan sanaparsi
- Loistaa ko helvetin peräseinä. Kansan sanaparsi
- Herra tullee niinku rosvo yölä. Paulus.
- Valo loistaa pimeän hetkessä, ja pimeä ei ole saanu valtaa[15].
Referensit
edit- ↑ Winsa 2012
- ↑ Loke, Projekt Runeberg
- ↑ Lucifer, http://runeberg.org/pieni/2/0655.html
- ↑ Rydbergin käänös 1915: Måhända känner han sig smickrad av den fria ingång han -- endast han bland alla djävlar -- har till himmelen
- ↑ Faust 1915. Käänös Viktor Rydberg, s 66: "en del av delen som var allt en gång, en del av mörkret, som till sitt förfång fött ljuset."
- ↑ Rydbergin käänös 1915: Han är ej heller den ande, som förhäver sig till krav på himmelens konungadöme, den fallna morgonstjärnan, Lucifer, på vilken ett sken av överjordisk fägring dröjer
- ↑ Projekt Runeberg: http://runeberg.org/strindbg/mastolof/0315.html
- ↑ http://www.livet.se/ord/liknande/en_97818
- ↑ Winsa & Lampinen 2011
- ↑ Lucifer, englantin Wikipedia
- ↑ Winsa & Lampinen 2011
- ↑ Johanes 12:24
- ↑ 2 Korinthiebrevet 4:6. Ljus skall lysa fram ur mörkret. Genesis 1:3. And God said, "Let there be light," and there was light.
- ↑ Winsa & Lampinen 2011
- ↑ Johanes evanj. 1:5
Lähe
edit- Winsa, Birger & Lampinen Lars (2011). Meänmaan pahhuus - Ondska i Tornedalen. Sanaparsia - Ordspråk. Meänkielen förlaaki. Skogås.
- Winsa, Birger & Lampinen Lars (2011). Meänmaan rakhaus - Kärlek i Tornedalen. Sanaparsia - Ordspråk. Meänkielen förlaaki. Skogås.
- Winsa, Birger (2012). Kylähullu ja meän lainatut siivet. Ihmisen ja yhteiskunnan alkuperä, periaatheet ja kehitys. ISBN 978-91-978031-7-5. Meänkielen förlaaki. Skogås.