Wp/fit/Sloveenia

Sloveenian republikki eli Sloveenia sijaittee Balkanin niemimaala ja son pinta-alalthaan melko pieni valtio, noin 20 000 kvatraattikilometriä. Asukhaita on runshaat kaksi miljuunaa.

Slaavit asutit alueen 500-luvula ja vuoesta 788 sitä hallitit frankit ja 907–955 Ungerni. Vuoesta 1335 nyky-Sloveenian alueet olit Habsburgitten hallinnossa. Se oli osa Itävallan Krainin, Steiermarkin ja Kärntenin kruununmaita aina Itävalta-Ungernin romahtuksheen asti 1918.

Ensimäisen maailmansoan jälkhiin Sloveeniasta tuli osa Jugoslaviaa. Jugoslavian nimi olikin aluks (1918–1929) Serbitten, Kroaatitten ja Sloveenitten kuninkaskunta. Päinvastoin ko kranni Kroatiassa, maassa ei ollu juuri autonomiahaahveita. Toisessa maailmansoassa Italia, Ungerni ja Saksa miehitit Slovenian.

Vuona 1989 puolueitten perustaminen tuli maholiseksi ja huhtikuussa 1990 piethiin ensimäiset monipuoluevaalit. Komunistit nimitit ittensä Temukraattisen uuistuksen puolueeksi (PDR) ja otti käythöön sosiaalitemukraattisen prukrammin, mutta hävisit kuuen puolueen Sloveenian temukraattiselle opposisjuunile (DEMOS). Oikeistolainen ja nasiunalistinen DEMOS ajoi ittenäisyyttä, mutta PDR:n Kučan, joka valithiin vaphaasti presitentiksi, loi uuen hallituksen joka ajoi löyhempää Jugoslavian liittovaltiota, mitä Serbia vastusti.

Ittenäistyminen

23. joulukuuta 1990 pietyssä kansanäänestyksessä 88,2 % kannatti Sloveenian ittenäisyyttä ja sitä alethiin valmistelemhaan. Kevväilä 1991 perustethiin Sloveenian alueelinen puolustusvoima. Toukokuun 1991 ilmoituksen jälkhiin, ette sekä Sloveenian ette Kroatia irtaantuisit Jugoslaviasta, aloit maan rajoila levottomuuet joissa kuoli yli sata ihmistä. Euruupan yhteisö neuvotteli tulitauon Sloveenian lykätessä ittenäisyysjulistusta kolmela kuukauela ja Jugoslavian kansalisen armean (JNA) vetäytyessä maasta.[

Slovenia julistautui ittenäiseks 25. kesäkuuta 1991.

Euruupan valtiot