Mistäs sana meänkieli tullee?
editTermi meänkieli kehittyi paikkakunnan tasola menny vuosi saala kun suomalaiset kysyit mitä kieltä puhuthaan. Sillon moni sano ette het ei puhu sitä oikeata suomea vain tätä meän kieltä eli meän suomea [1]. Useasti kattothiin laattiale ja vastathiin matalalla äänelä. Häpeä suomen kielestä ruottalaisitten kesken oli ylheinen, ja olletikki vaimot vältit puhua suomea ja ees tunnustaa ette osasit suomea. Oli ja osittain on vieläki meänkielen jeenysero kielitaijossa. Ja suomalaisitten kesken hävethiin kehnoa suomea [2]. Aika moni suomalainen ja tornionlaaksolainen kuttui sitä kieltä "paskakieleks". Meänkieli-termi viralistethiin 1990-luvula ja siittä tuli meänkieli vuona 2000 kun Ruottin valtionpäivät päätit niin [3]. Termi tornionlaaksonsuomi olis vetäny vähän harhaan koska siinä on sana "suomi" mukana. Termi tornionlaakso keskustelthiin, mutta se jäi monestaki syystä poies, mutta moni pittää vieläkin ette se olis ollu paras termi. Aika moni pittää ette se on vähän joutava ja lapselinen sana se "meänkieli". Se merkittee ettei ole aina selvä mitä meinathaan kun joku meänkielinen väittää puhuvansa suomea eli suomensuomea vaikka se tosiasiassa puhhuu meänkieltä.
Referensit
editLähtheet
edit- Winsa, Birger 1991. Östligt eller västligt? : det äldsta ordförrådet i gällivarefinskan och tornedalsfinskan. ISBN 91-7146-945-1 Stockholm : Almqvist & Wiksell International, Serie: Studia Fennica Stockholmiensia.
- Winsa, Birger 1993. Meän kieli ja torniolaaksolaissitten kakskielisyys: täälä plandathaan sprookit. Helsinki: Kotikielen seura.
- Winsa, Birger (1998). Language attitudes and social identity : the oppression and revival of a minority language in Sweden Edited by Pauline Bryant. Canberra. Applied Linguistics Association of Australia. Serie: Australian review of applied linguistics. Occasional paper.