Kryyvengelska eli kruuvaengelska on vanhaa alentava termi siittä suomesta/meänkielestä mitä puhuthaan kruuvassa, useimiten maan alla. Termiä kryyvengelska käytti ensi käessä ummikkoruottalaiset meänkielisistä tornionlaaksolaisista (Winsa 1998). Meänkieliset väitit puhuvansa suomea, ei-oikeata suomea, eli tätä meän kieltä vain. 1970-luvula oli sanonta ette ruottia puhuthaan maan päälä ja kryyvengelskaa maan alla. Koska kruuvatyöläiset tulit hyvin monelta murrealueelta sekä Pohjoissuomesta ette Pohjoisruottista kryyvengelskasta tuli murtheitten sekotusta ja paljon kruuvalaisitten ammattieterminolokia on ruottalaisia eli englantilaisia lainoja. Moni osasi meänkieltä vain jonkun verran ja kootinvaihtoja ja turhia lainasanoja oli tiheästi. Moni oli ummikko suomalaisia jolla oli heiko ruotti ja asentheet suomen- ja meänkielisiä kohti olit useasti alentavia [1]. Sitten oli paljon jokka ei ymmärtänheet meänkieltä ja net jäit porukan ulkopuolele. Luultavasti ummikko ruottalaiset on keksinheet termin kryyvengelska alentavasti kuvvaaamnhaan niitä jokka ei olheet ummikko ruottalaisia.
Referensit
edit- ↑ Winsa 1998
Lähe
editWinsa, Birger (1998). Language attitudes and social identity : the oppression and revival of a minority language in Sweden Edited by Pauline Bryant. Canberra. Applied Linguistics Association of Australia. Serie: Australian review of applied linguistics. Occasional paper.