Wp/fit/Jatoonilainen

Jatoonilaiset

Jatoonilainen Tor ja hänen vasara

Jatoonilaisista on hyvin vähän tietoja. Sana jatooni on vanhaan Pohjoismaitten kielen sanasta jotunn/jotnar ’jättiläinen; jättiläiset’ jokka asuit Jotunheimissä 'Jättienkoti'. Tarinat Jotunheimistä essiintyvät Pohjoismaitten saakoissa. Jotunheim oli Midgårdin rajoitten takana, olletikki pohjoisessa ja iässä missä oli ikusesti valkeat vuoren lakheet ja suuret mettät eristivät ihmiset jatoonilaisista.

Jatooni on jättiläinen. Luultavasti sama perine kun monet puhheet tyhmistä jättiläisistä. Nattavaarassa viekotelthiin jättiläisiä pahhoin paikhoin missä net tapethiin. Jatoonilaiset sanothaan asunheet alueessa ennen saamelaisia.

Suomen kulttuurin jotunit

Suomessa on käytetty jättiläisistä nimityksiä jatulit, metelit ja jotunit. Näitä sanoja on säilyny kans useissa paikannimissä, niinkun useamat Suomen Metelinmäet. Suomessa, niinkun muualaki, jättiläisitten toiminalla on selitetty poikkeukselisia maastonmuotoja, niinkun esimerkiksi harjukuoppia, isoja kiviä, saaria ja niemiä. Jättiläisitten tekemiksi on arveltu kans esihistuurialisia muinaisjäänöksiä, kun jatulintarhoja, jätinkirkkoja ja muita kivirakennelmia.

Usein tarinat liittyvät kans kristinuskon tulhoon. Jättiläinen on esimerkiks, saun mukhaan, ottanu suuren kivilohkarheen ja heittäny sen kohti kirkkoa. Kivi kuitenkhaan ei ole lentäny kirkhoon asti, vaan puonu järhveen ja siittä on tullu järhveen saari. Jättiläiset kuvathaanki useasti kristinuskon ja kirkon viholisina. Sauissa jättiläiset joutuvat pakenemhaan yhä syrjäisemile seuvuile kristityitten, suomalaisitten eli ylheisesti ihmisitten tieltä. Tässä suhteessa jättiläiset muistuttavat kovasti muita suomalaisitten satujen myyttisiä alkuasuttajia, kuten lappalaisia ja hiisiä.

Jatoonin kieli, hurtta, lapyrintti ja hauta

Ullattissa tiethiin ette jatoonilaiset olit rakentanheet oman kirkon ja ette jatoonilaisila oli oma kieli.

Jatulintarha, jatulintaras on kivilapyrintti mitä näkkee rannikoila.

Jatuninhurtta on kovaääninen henkilö.

Erkheikissä tiethään ette Jarhoisten takana on jatuninhauta ja siinä makkaa jatunilaisia/jatoonilaisia. Jätkävaarassa on toinen jatuninhauta.

Kattokaa

Lissää tietoja: Kansansusko

Lähe

Birger Winsa 2007. Manalaisitten kirja - Andarnas bok. Meänkielen förlaaki: Skogås.[1]