Wp/wlx/Sakuu

Sakuu eyɛ jie noba aŋ maŋ gaa te daahe bambo, kyɛ bee sakuu eyɛ gbama daahibu ane wulubu jie. Sakuu nao eyɛ jie noba aŋ maŋ te daahi yɛŋ bambo a donɛɛ jaa puoŋ. O maŋ tõɔ soŋ ka neɛ beu kaŋa tuma bee nyuvori e soŋ. Neɛ maŋ baŋ gaa yɛ o sakuu a piili o Peramare, Gyunia Hae, Sinia Hae ane a taaba mine. A sakuuri dɛndɛŋ soba a Nigeria a Badagry, Nigeria zannoo ane wulluu zie. Sakuuri naŋ e la zie noba naŋ maŋ te zanne yɛŋ Kannebo a andonɛɛ zaa poɔ. Neɛ na baŋ piili la sakuuri a bibile purimo sakuuri te ta univeniti. A Gyunia Hae dendɛŋ soba meŋ wa la a Argos, Greece.

Ka neɛ gaa sakuuri o na baŋ waa la karema, laafeeloŋ tontona, sɛrɛɛ dire, ane a naasaale toma naŋ zaa naŋ be a donɛɛ zu. A sakue ama maŋ baŋ taa la yo-tɛɛtɛɛ teŋa zaa poɔ ama, a peramere sakuuri maŋ e la bibiiri zie kyɛ ka Gyunia Hae Sakuuri e baapaaba naŋ baare ba peramere sakuuri. Sakuuri na poɔ ba naŋ zanna gambɛrɛ maŋ e la Yuniveniti Kolaagye bee Yuniveniti.

A yi a sakukparaama ama puoriŋ, sakubiiri naŋ baŋ gaa la sakuuri sɛre bee ka banaŋ wa baare peramere ane sɛkondere sakuuri.

Yijie

A yelbiri sakuuri yi la a Greek Kɔkɔre poɔ aseŋ: σχολή (scholē), a yuori meŋɛ la a Greek kɔkɔre poɔ. A wuli la o poɔ la ka ba boɔlɔ ba pɛnnoo wagere. A puoriŋ la ka ba de o eŋ a Karemamine nuuriŋ, a sakue poɔ.

Laaŋfeeloŋ Tuma

Sakuu tarɛɛ tɔna yaga ko laaŋfeeloŋ tontoŋ jiihi, karemamine ane gan-zanne noba mine ka ba toɔ soŋ ba biiri laafeeloŋ ane ba menne, wagere mine, a laafeɛ yiri poɔ. A yeli ŋa la ka ba la leɛ maale eŋ a tendaa zaa poɔŋ. Kyɛ ne a lɛ zaa a naŋ tona la; Noba wuluu kyaare neŋ ba laafeɛ yɛlɛ ane ne lɛ ba naŋ na e ka baaloŋ ta toɔŋ pageba , bee toɔŋ maŋ de ba teene ka laafeɛ toɔŋ wa ba velaa ka dogɛɛ tɔɔ kyebe.Ka noba de ba, ba wanne la

Taŋgaraa miri zu sakue ane daahibu

Article meŋɛ: Taŋgaraa

sakue

Sakue mine maŋ tere la taŋgara zannoo a yi saseɛ poɔŋ. Taŋgaraa sakue meŋ maŋ tere la sommo ko saakonnoŋ sakue, aŋa sakuuri naŋ be Namibia.Taŋgaraa sakue mine meŋ maŋ tere la bammo ka noba de ba, ba ka noba de ba, ba zannoo parɛɛ ane bone naŋ na seŋ ka ba kyɛlɛɛ. Kannoo la maŋ tere sakuubɛrɛ/kolaagiri sommo, maŋ vɛŋ karembiiri ka ba de ba zannoo wagere na ba naŋ boɔrɔ. Taŋgaraa poɔ zannoo maŋ libi-yɛlɛ deɛbo, kyɛ a mine maŋ eɛ zanne weɛ lɛ. Taŋgaraa zu toɔre zannoo yelzuri ŋmɛ yaare la a Yunivenitiri zaa. Karemamine maŋ wulli la yi taŋgaraa zuŋ yeltare ane toma. Taŋgaraa zu karemo maŋ eɛ aŋa nimie pataa wuluu na, ane karekɔlɔm yeni na. A karema maŋ wuli la zannoo yeltuuri naŋ senne teseŋ karenderi mine. Karembiiri maŋ naŋ toŋ la ba toma teseŋ wagere na a karema naŋ ko ba. Ŋaa maŋ e la yi neŋ e-maali bee

Yelikori ane baabu

Plato's Academy mosaic from Pompeii

A teɛroŋ po sakuubiiri eŋ gbulo zie naŋ vuo poɔ ka ba zanne daŋ bebe la koroŋ zaa. Sããkoŋ sakue daŋ bebe la ane a ba ta zaa ancient Greece (kaa Academy), ancient Rome (kaa Education in Ancient Rome) ancient India (kaa Gurukul), ane ancient China (kaa History of education in China) saŋa zaa. A Byzantine Empire taa la sakuuri tuuruŋ koroŋ zaa ba naŋ tuuro a piili ne a peramere lɛvɛl. Aseŋ Sããkonnoŋ ane Dannyaa noba naŋ manne, peramere ganzanne tuuruŋ meɛbo piili la 425 AD poɔ ane "... sogyare noba gbɛɛ yaga bazanne zaa maŋ taa la peramere ganzanne". A wagere kaŋa yɛlɛ soŋ ane gbɛɛ yaga a Empire gɔmenante kpoŋ maŋ yeli ka ganzanneba la e nimizeɛ. Ane a zaa ka Byzantium Roman yipɔge ane boma lee la yaga ba nyɔvore boɔbo poɔ, a Empire da are la gyaŋgyãã o zɔɔzɔɔ boma sonnoŋ, kpɛoŋ ane a tonsoŋ eŋɛ. A Byzantine ganzanne tuuruŋ kyogi la lɛ te ta saŋa na a empire naŋ gbi dumo 1453 AD poɔ.

Western Europe poɔ, sakue yaga zie ta awola da mɛ la a Early Middle Ages wagere na wuli nandaare ŋmene yelmanneba ane yɛlɛ zukaareba, ona naŋ kore a zaa naŋ bebe, kyogi tona toma, cathedral sakue naŋ e The King's School, Canterbury (naŋ mɛ 597 CE), King's School, Rochester (naŋ mɛ 604 CE), St Peter's School, York (naŋ mɛ 627 CE) ane Thetford Grammar School (naŋ mɛ 631 CE). A 5th yuomo kɔɔre CE piiluu poɔ, noba naŋ de ba nyɔvore yel-erre zaa ko ŋmene sakue meŋ da mɛ la yɔ Western Europe zaa, a wulo ŋmempuori ane ŋmembapuori.

BogdanovBelsky UstnySchet

Europe poɔ, yunivenitiri daa yi la a 12th yuomo kɔɔre wagere; kyɛ ŋa, sagediibu ane ŋmene yelbiri zannoo da e la nimizeɛ bone, ka ba da boɔlɔ a gambanneba ka "schoolmen". A Middle Ages wagere ane a Early Modern vuo, a sakue yelnimizeɛ (as opposed to universities) da la ka ba wuli a Latin kɔkɔre. Ŋaa la wane a yelzu merɛ sakuuri, a United States poɔ ba naŋ maŋ yeli ka peramere sakuuri, kyɛ a United Kingdom poɔ o tɛgɛ la sakuuri naŋ maŋ iri noba a yi bone o soba naŋ na baŋ e bee nyooroo. A sakuuri yelnarebinni yɔlle kɔlage la kɔkɔdɛŋ bambo ane nu toma, gɔɔroŋ, scientific, ane nuuri zannoo yelnyɔgere.

Ferebo ka neɛzaa gaa sakuuri da porɛɛ la Europe ziiri mine a 18th yuomo kɔɔre wagere. Denmark-Norway poɔ, ba da daŋ wane la a yeli ŋa 1739–1741 poɔ, a peramere lombore na are ka o zɛge almue bambo fẽẽ, aseŋ, a "wagere la wagere noba". A bɔnne fɔrɔ sakue yaga zie a United States poɔ ane ziiri mine da e la die boŋyeni sakue zie karema boŋyeni naŋ da maŋ wuli bidɔɔbilii ane bipɔgebilii yelnyɔgere ayɔpõĩ karendie boŋyeni poɔŋ. A piile a 1920s, karendie boŋyeni sakue da laŋ la taa e karenderi yaga boma ne ba wuo lantaa, bibilii kuriwie ane sakuuri lɔɛ naŋ teɛ ka o do saa.

Slaamɛɛ da la e la a yipɔge kaŋa naŋ baa sakuuri tuuruŋ a pampana donɛɛ leɛboŋ. Ba nimizeɛ da are la hakela, naŋ boɔrɔ wulluu dɔlɔ tutaa ane hakela ŋmɛ yaaroo ne yel-pukyaare zimeɛre. Fɔrɔ, musie da maŋ laŋ la ŋmempuori yel-erre ane zannoo yɛlɛ. Ane a lɛ zaa, a 9th yuomo kɔɔre vuoŋ, ba da wane la madrassa, sakuuri ba naŋ da mɛ ka o so o meŋ yi a musiri, a mine la, al-Qarawiyyin, ba naŋ mɛ 859 CE poɔ. Bana meŋ da la fɔrɔ na e Madrassa tuuruŋ ka o e gyɛmaa zaa bone Caliph's nuuriŋ.

A Ottomans nuuriŋ, Bursa ane Edirne tenne leɛ la zannoo zizuri. A Ottoman Külliye tuuruŋ, zimɛ kpoŋ naŋ taa musiri, asibiti madrassa, ane gyɛmaa bondimaale zie ane bondiziir, leɛre la ganzanne tuuruŋ, a vɛŋ ka zannoo tɔre ta gyɛmaa yaga a yi o bondi-weere, laanfẽẽloŋ guubo, ane wagere kaŋa kpɛzie zaala.

Rigyinal yelbie

A yelbiri "sakuuri" e la tɛɛtɛɛ paalonne, lɛ ka a ganzanne dabie a paaloŋ poɔ waa.

United Kingdom ane Commonwealth of Nations

A United Kingdom poɔ, a yelbiri Sakuuri gbɛɛ yaga maŋ kyaare la peramere ane sɛkɔndere sakuuri, a ama na baŋ, gbɛɛ yaga, po eŋ la peramere ane sɛkɔndere bee bibilii sakue, peramere sakue (wagere kaŋa naŋ maŋ gaa niŋe po eŋ bibilii sakuuri ane gyuunia sakuuri), ane sɛkɔndere sakue. Sɛkɔndere sakue tɛɛtɛɛ parɛɛ England ane Wales eŋɛ poɔ la merɛ sakue, sɛkɔndere sakuuri naŋ derɛ neɛzaa, sɛkɔndere sakue ane sɛkɔndere sakuuri naŋ ba nyɛrɛ nulɛne yire bɔnne zie daadaa. Aŋa aŋ na baŋ taa yo-tɛɛtɛɛ Scotland poɔ, kyɛ sɛkɔndere sakuuri pare boŋyeni yoŋ la bebe. Ane a lɛ zaa, bɔnne la na baŋ kaara a bee sommeŋɛ kaabo. Her Majesty's Inspectorate of Education la kyagera Scotland sakue zannoo yɛlɛ. Ofsted la maŋ terɛ duoro zannoo yɛlɛ eŋɛ England poɔ ane Estyn la maŋ terɛ duoro zannoo yɛlɛ eŋɛ Wales poɔ.

A United Kingdom poɔ, sakue yaga maŋ e la bɔnne kaabo ka ba baŋ ne a ka bɔnne sakue bee sakuuri kaare zannoo naŋ e weɛ lɛ. Sommeŋɛ sakue meŋ be la be bee sommeŋɛ sakue naŋ derɛ zuyɔɔ. A sakuuri kaairi yaga zie ane sommeŋɛ sakue daaroŋ naŋ do da e la zuyɔɔ sakue, merɛ naŋ na baŋ wane buriburi North American Bɔrefɔ yelbe zie. North American merɛ poɔ, gyɛmaa zaa sakuuri bɔnne la maŋ kaara.

A Commonwealth of Nations yaga zie, a poɔ Australia, New Zealand, India, Pakistan, Bangladesh, Sri Lanka, South Africa, Kenya, ane Tanzania, a yelbiri sakuuri gbɛɛ yaga kyaare la peramere ane sɛkɔndere sakue.

India

A Asien India poɔ, sakue da e ŋa KURUKULS. Gurukuls da e la Hindus saakonnoo zannoo a karemamine deriŋ. Zenɛ ŋa sakue gɔɔloŋ e la Sankrite yelbie poɔ te seŋ,Vidyashram, Vidyalayam, Vidya Mandir, Vidyayi, Bhavan a India poɔ. A Southern kɔkɔrɛɛ poɔ, o yuori la Pallikoodam bee PaadaSaalai. A Mughal wagere, Madrasahs

Africa

A West Africa poɔ, "Sakuuri" meŋ naŋ baŋ e la "weɛ" poɔ Sakuuri, Musiri puoruu sakuuri bee nuuri toma sakue.

Weɛ poɔ sakue la sakue na naŋ maŋ kanna sakubiiri ba saakonnoo, ba kɔkɔɛ yel-erre ana yelba-erre. A sakue ama taaba maŋ e ŋa saakonnoo wuluu bonso a maŋ be la tembil-tɛɛtɛɛ. A sakue ama maŋ be la wɛgyare poɔ ka a ziiri e tɔɔre neŋ a tenni ane a yie poore. Ama, a ziiri ama a sakue naŋ 'aŋ are maŋ e la a sakue ama yoŋ toma ziiri. Ka sakubie zaa wa tõɔ ta a ana zie na, o ba la gɛrɛ ziezaa kyɛ guuro ka a zannoo te baare. Dɔgereba ane ba neŋyɔnyɛreba ba gɛrɛ be naŋ te nyɛ ba.

Nageria poɔ, a yelbiri sakuuri kɔlare la bipurimo sakue, biyaale sakue, pramere sakue, gyuunia haae sakue, sɛkondere sakue ane a gambɛrɛ muuluu zie bee univenetiri ane colaagiri poɔ. Peramere ane sɛkɔndere sakue maŋ e la sommeŋɛ sakue bee a maŋ te kɔlare la puoruu kaŋa bee ka a noba naŋ lantaa a piili a bee ka a la baŋ e gɔbenɛnte sakupiile. A gɔbenɛnte sakupiile ama, a sakubiiri maŋ bama maŋ e la yuomo ata a beyaala sakue poɔ, a e yuomo ayoɔbo a peramere poɔ, a e yuomo ata gyuunia haae poɔ sakue poɔ, kyɛ meŋ te e yuomo ata a sinia haae sakuuri poɔ. A ba yuondɛŋ awai poɔ ba sakuuriŋ, a e la kparaama a Univɛsal Basik Zannoo Yɛlɛ poɔ(UBEC) Gambɛrɛ muuluu sakue am maŋ la a sommeŋɛ univenitiri ane a gɔbenɛnte univenitiri ane kolaagyiri. Gɔbenɛnte maŋ baŋ piili la bee mɛ la univeniti ka sommeŋɛ noba meŋ baŋ mɛ, ka lanŋgbuli noba meŋ baŋ mɛ bee ka puoru iruu kaŋa deme meŋ baŋ mɛ ba univeniti.

Soobo ane a tombo

A sakue kpoŋ ziiri zaa e la bɔnne sakue. Sommeŋɛ sakue meŋ maŋ zanna la a yoŋ bee a era ba yɛlɛ ba yoŋ. A sommeŋɛ sakue ama maŋ dera la zuyɔɔ yire ba sakubiiri dɔgereba ane ba kaareba zie ka a la maŋ tonna sonna ba ka ba maala ba yelferre, ama, wagere kaŋaŋ, a sommeŋɛ sakue ama mine meŋ maŋ dera la bee nyɛra la sommo mine yire a bɔnne zie. A sakue ama kpoŋ ziiri maŋ pukyaare la puoruu kaŋa; a ama la ka ba boɔlɔ meŋɛ maaletarebo sakue.

Sakuuri boma a tembilii poɔ

A tembilii poɔ, noba naŋ be pramere 32%, 43%naŋ be junia haae sakuuri ane 52% naŋ be sɛkɔndere sakuuri la maŋ taa fentedigili. A ŋaa pãã ba maŋ vɛŋ sonna ba ka ba toɔna nyɛra a entɛnɛnte tonna neŋ ba toma velaa, 37% deme yoŋ la a sɛkɔndere sakue poɔ a tembilii poɔ, te seŋ ka neɛ naŋ de a ŋaa te manne neŋ 59% noba naŋ be a tenni na naŋ seɛ a tembilii ama ane 93% deme n piaŋ be a tembɛra poɔ

Ferebo

Meŋ nyɛ: yelbɛbɛ sakuuri A naŋ e fo tontonne, karemo taa la taabo kyaare neŋ toma-ferebo (WRS) naŋ be toma saazu yelboɔraa tenne mine, teseŋ United Kingdom ane a United States.A wahala waaloŋ duoro la saazu bambo kyɛ sommo yeltare bela lamboori mine.Ferebo wagere mine maŋ pukyaare la nyooro min e semmo, kyɛ a wommu paaŋ be a karembiiri ka ba nyɛ magere gaŋ sogaA 2008 yɛŋ laafeeloŋ peɛroo a yi Press ane mtvU, anii 10 U.S kolaagyi karembiiri mannoo ka ba taa la wagere mine bee wagere zaa maŋ nyɛ la ferebo a ba bebie nyɔvoe poɔ. Ŋaa dazɛge do la 20% yi peɛroo yomo anuu mine naŋ pare. Lazaare ne pie dɔgle anaare kɔɔ poɔ la nyɛ kyue ata mine naŋ pare, pie ne ata kɔɔ poɔ la meŋ peɛre kyaare neyɛŋ laafeeloŋ teseŋ suuri baaloŋ bee teɛroŋ baaloŋ, ane awae kɔɔ poɔ  meŋ be daseelɛ poɔ.

Meŋɛ Maale Kaabo

Sakue ane ba karemamine maŋ be kparema mine-teseŋ, feroŋ ka  kanne a karekɔlɔm gbuli zaa, vɛŋ a teseŋ ne sakue mine, kyɛ bare "nimibaaloŋ" yeltare bee "sããbo" kyaare ne karembiiri. Nyuuri tɛɛtɛɛloŋ, teseŋ meŋɛ maale taabo karembie boɔrɔ ka o yeli yɛlɛ, ane yelsonne eebo, teseŋ nuu teɛbo ka ona boɔrɔ ka yeli yɛlɛ, zaa maŋ wuli la yelnimizeɛ mine eebo eŋɛ. Noba naŋ taa a gɔɔroŋ kyaare ne a nyuuroŋ yelzuri ama maŋ vɛŋ la ka a nyuure na maŋ taa yelsonne karembiiri zannoo lambori.

Yelmeŋɛ, noba mine maŋ taa nɔkpeɛne ka nyooro eebo maŋ vɛŋ la zannoo duobo, maŋ yeli ka a sigire la a karembiiri zannoo' zɛgeroŋ ane meŋɛ nyaabo yelboɔre- a baara ba maŋ kpɛ be la ɔfere yaga a peramere karembiiri tontonne' yelboɔre tutaaloŋ.