Wp/wal/Toophphiyanne Giddo Wodeta

< Wp‎ | wal
Wp > wal > Toophphiyanne Giddo Wodeta

Toophphiyaa giddo wodetu hayday 7tta xeetu shaaho layttan Akisuume Kawotettaa kundettaappe 16tta xeetu shaaho layttan Oroomuwa Betiya gakkanawu de'iya wodiya. Akisuumee wolqqaama gidida Ertera Abbaa xaphon qatida Kawotetta. Iraane nabe gidida Maani giyoge Toophphee Sa'an de'iya oyddu gita kawotettatuppe issuwa yaagiis. He leemisido kawotettati; Pershiya, Seesane kawotettaa, Roomaa kawotettaanne heezzu Chaynaa kawotettata. Kawotettay Roomaanne Hindde ano biittaa kifiliya gidduwan de'iya zal"iya ogiyawu huuphe kifile. Giriko-Roomaa salo gufanttoora gita wogaa gaytotettay de'ees. 4tto xeetu shaaho layttaa baggan Akisuume Iizaana kawuwan kiristiyaane ammanuwaa koyiro ekkiis. Kawotettay "Toophphiyaa" giyo qaalaa go'ettiyoogaa doommidoy 4tto xeetu shaaho layttana. Kawotettaa zawaa aahotettay; Ertera, Huuphessa Toophphiyaa, Arshsho Suudane, Yemeenenne ha'i Sawudii Arabiya gujjees. Gidikkonne 7tto xeetu shaaho layttan kawotettay loddan loddan guuxxi guuxxi yiis. Hegaassi daro potolikaa, ikkonoomiyaa, biittaa utettaa laameti gaaso gidoosona.

Zaaguwe wodiyan issi shuchchaappe woocettidi keexettida Laalibala Geesha Giyorggisiya woosa keettaa.

10tto xeetu shaaho layttaa wurssetta wodiyan Akisuumee kawotettay Yoodit Gudiit geetettiya kawee kushiyan kunddiis. Haydaa pilggiyageeti kawee kochchaanne ammanuwaa aybatettaa boxooxissanawu danddayibookkona. Gidoshin A Agawu kochcha gidiyoogaanne kiristiyaane gidukko giidi daroti maloosona. Gaasoykka, olaa wode woosa keettatu bollan daro qohuway gakkiis. Kawotettaappe wodhada de'ido wodetuban qoncce gididabay beettibeenna. Gidikkonne kawotettay Takilehaymaanota Maaran AWQ 1137 ekettis. Takilehaymaanota Maari Zaaguwe kochchaa kawotettaa baasis. I baasido kawotettaassi huuphe ambbay kase akisuumeppe daro shuchchaappe woocettidi keexettida woosa keettati de'iyoosaa Laalibala ambbaakko yuuyyiis. Yooditi olay kiristane ammaniyaageetussi diina gidikkonne ammanoy Zaaguwe aysuwan keehippe aakkiis. Shin, Zaaguwe kochchaa kawotettaa zaway kase Akisuume kawotettaa aysuwa ahotettaa gakkenna, Lasttanne Zo'o abbaa gidduwan de'iya sohota ayssiis.

Zaaguwe kochchaa kawotettay AWQ 1270 M.L. Amilaakka Yukunon aadhi wodhidaagaa gidishin, a sohuwan tokettidaagee Solomana kochchaa kawotettaa geetettiyogan erettidaagaa. 14tto xeetu shaaho layttan polettida biitta xekkaa haydaa gayriya Kibre mengist giyogee kochchaa ooshshaa xayssidi, Isiraa'eele biittaa kawuwaa Solomana zerettay Toophphiyan kawotana mala Kawee Saabi baggaara na'i yelettana halchidoogan Mlila I giyogee yelettiis. Koyro Tsiyoina Amdenne Yaaqooba Zarappe giddo wodiyan 150u layttata heeran Solomana kochchaa kawotettaa Ayssiyaageeti zawaa kiristiyaane gidenna heeratukko; Tohossa, Arshshonne Arggo xoqqa sohotukko zawaa aassidosona. He wode de'iya zaway ha'i Toophphiyaa karttaara daruwaa malatees. Kiristiyaane ammanuwaanne zawaa aassiyo oosoy lo'o poluwaa polettikkonne, AWQ 1531 M.L. Toophphiyaa Otomaane Turkke biittan kaafettiya Adaalee morkke gididi gelis. Toophphee ba zawaa guyye zaaruwa doommidoy 1540n Porchugaale maaduwaana. Olay Toophphiyaa abbiya daroppe guuttidaagaa gidiyogaappe aaruwaan Oroomuwa betiyawu aattidi immis. Hegaappe denddidaagan Oroomuwa betee Huuphessa Toophphiyaa ginaakko betiyoogan aakkidi de'o sohuwa kessidi qatiyogaa doommidosona. Ha Potolikaanne biittaa laametoy Toophphiyaa zammaana wodiya haydaa doometta geetettidi ekettees. Haydaa xeelan Toophphiyaa Giddo wodee keehippe xuura geetettees, gaasoykka Beni wodiyanne zammaana wodiyaara geeddariyode kare biittaa gaytotettay darenna.

Potolikaa haydaa

edit

Akisuumee wodiyaappe simmin (7tta - 10tta xeetu layttata)

edit

Akisuumee kawotettay beni kiristiyaane gidida Bayzanttayine aysuwaara minnida diploomaase gaytotettay de'iyoogaa. Zo'o abbaa hefintta gakkanawu, Himiyaarayite kawotettay Bedu Nuwaasa haaruwaa garssan kiristiyaaneta yedettiya kawoy Ayihuuda biittan kiyis. Bayzanttayine kawotu kawuwaa Jesttini I geetettiyagee Akisuume kawuwa Kaaleeba kiristiyaaneta maaddana mala xeesis. Hegan Kaaleebi Himiyaarayite kawotettaa AWQ 525 M.L. olis. Olay Akisuume kawotettaa zawaa aassiyogan xoonuwan polettiis. 50 layttatuppe simmin, Akisuume kawotettay ooshshaninne olan kumis. Akisuume-Paariise olan Akisuume kawotettay Saasaaniya haaruwan kunddiis. Tohossa Arabiyan baasettida Paariise kawotettaa gaasuwan Akisuumee Zo'o abbaa zal"iya ayssana dandayibeenna. Ha hanotay keehippe deexo meto gididoy Isilaama ammanuwaa kaalliyageeti Paariise kawotettaa zawaa kanttidoogaaba.

Arkkiyooloojiyaa pilggiyageetu naqaashaadaana gidikko; Akisuume ambbaa dere asaa qooday 7tta xeetu layttan guuxxiidi biyogaa doommis. He wode heeran kawotettay Miishshaa attamiyogaa aggidoogee Salo gufantto zal"iyappekka kiyidoogaa malaatees. Hara gaasotikka shiiqidaba gidikkonne ha qommon denddida gaasotun; Paariisenne Isilaamaa aahotettan Akisuume kawotettay kunddiis. Haydaa xaafoti Nayle shaafaa haattaa yesoy guuxxidoogee kawotettaa giddon gidiya iray bukkibeennaagee namisaa boshaa gattidoogaanne tossa shuchchati ba sohuwan de'ibeennaagee so giddo olati de'iyagaadan qonccissoosona. Akisuume kawotettaa wurssetta heezzu xeetu layttati haydaa xaafiyaageeti guutta Arkkiyooloojiyaanne xaafettida naqaashata shiishshiyoogan xumaa wodiya giidi xeelloosona.

Zaaguwe kochchaa kawotettaa (10tto xeetu layttaa - 1270)

edit

10tto xeetu layttaa wurssettan kare biittaa sanadeti Abiisiniyaa biittaa kawiya ayssidoogaa bessoosona. Issi sanadiyan Bani-Hamaawiya kawiyo geetettada erettiyara Toophphiyaa kawuwaa worada AWQ 960 layttatun bana maataawa giidoogaadan yootees. Bani-Hamaawee kiristiyaane gidiyogee dari erettenna. Gidoshin kawiya Yooditi Gudiit giyoora Kiristiyaane gidennaagee a woosa keettata xayssidooganinne kiristiyaane ammanuwaa aakettaassi xube gididdoogan erettees. Toophphiyaa kiristiyaane ammanoy Gibixe Alakisanandariya koptike woosa keettaara dabbotiyogan ammanoy aakkana mala oottis. Ha waattay Toophphiyaan kiristiyaane denddoy doommana mala baaso gidiis.

Akisuume wodee kawee Gudiitin eqqidaba gidikkonne; Zaaguwe kochchaa kawotettay Takilehaymaanota Maaran Awurooppatu gallaqaan 1137 M.L. gakkana gakkanawu baasettibeenna. Agawe geetettidi qofettiya Zaaguwe kawoti uttiyo huuphe ambbay Tohossa ginaa Laalibala ambbaakko yuuyyis. Ha ambbaa sunttay Zaaguwe kawuwaa Laalibala giyogan sunttettiis. Kawuwaa Laalibala wode Laalibala issi shuchchaappe woocettidi keexettida woosa keettati keexettidaagaa doommidosona. Kiristiyaane ammanoy he wodiyan keehippe diccidaba gidikkonne, Akisuume kawotettaappe simmin Toophphiyaa zawaa aahotettay keehippe guuxxis. Zawaa aahotettay daroppe Lastta heeraaninne Tigire heeraa xallan eqqis. Zammaana Ertera biittaa zo'o abbaa xaphuwaa ba kushiyan oyqqida Mediri Baahiri kawotettaara Toophphiyaa keehippe hashetaasu.

Solomana kochchaa kawotettaa doomettaa (1270 - 16tta xeetu layttaa)

edit

Zaaguwe kochchaa kawotettay Awurooppatu gallaqaan 1270 M.L. Amilaakka Yukunon aadhi wodhidaagaa gididi Solomana Kochchaa Kawotettaay sohuwaa oyqqiis. Kibre negest giyo maxaafay ha kawotettaa xaphoy Isiraa'eele kawuwaa Solomanaara gayttees giidi qonccissees. Ha maxaafay Akisuume kawotettay Solomanappenne Saabippe yelettida Koyro Mililen baasettis giidi malatees. Ha yeletaa xaphuwan Amilaakka Yukuna gattiyoogan bantta kawotettay Toophphiyaa ayssiyo huuphe maataawatettaa oyqqees giidi maayettoosona.

Solomana kochchaa kawotettaa wode Toophphiyaa qonccettay ba zawaa aassiyo oosuwaa. He oosoy daroppe polettidoy Isilaama heerata ba zawaa giddo gelissidosona. Ha oosuwaa Amilaakka Yukunoy Awurooppatu gallaqaan 1285 M.L. Shawa Sulxxaaneetiya ba aysuwaa giddo gelissiyogan doommiis. Keehippe gita aasettay polettidoy Tsiyoona Ahimada koyruwa wodiyaana. He wode Solomana kochchaa kawotettaa giddo gelida kawotettati; Daamoota Kawotettaa, Hadiya Sulxxaaneetiya, Goojjame, Fataagaare, Dawuro Sulxxaaneetiya, Bale Sulxxaaneetiyanne Ifaate Sulxxaaneetiya. 16ntta xeetu layttaa doomettan, kawotettay huuphessa ginaara Masawa, tohossa ginaara Umaa shaafaa, arshsho ginaara Adaale Sulxxaaneetiyanne argga ginaara Diddeessa shaafaaninne Nayle shaafaan zawatees.

Adaale Sulxxaaneetee he wode Toophphiyaa sima shaaho gidikkonne Awurooppatu gallaqaan 1531 M.L. Otomaan Turkke kawotettaanne hara Isilaama heeratu kaafiyan Toophphiyaa bolli denddiis. Hegaappe simmiina olay 1543 gakkanawu kaallis. Toophphiyaa kawotettay Porchugaale Biittaa kaafiyan Kiristtooper Dagaama giyo olaa kaalettiyagan hashetidi wurssettan ba xayido aysota guyye zaariisinne olaakka xooniis. Gidoshin, ha olay kiristanenne Isilaama heerata keehippe lefettiis, hegee qassi 16tta xeetu layttaa Oroomuwa Betiyawu gaaso gidiis. Potolikaa, ammanuwaanne wogaa xeelan 16tta xeetu layttaa baggay Giddo Wodiyaappe Zammaana Wodiyaa Doomettaakko pinuwa geetettidi malatettees.

Kawotettaanne heeraa asaa

edit

Giddo wode Toophphee meeziyan ciishanye asaa yaraa geetettidi qoncciya goshshanchatu kifileti baasido keran oottiya goshshanchatun merettida; goshsha biittaa godata, mokaaninttetanne kawo yarata issippe shiishshidi maataa xekkan xekkan oyqqidaagaa. Naqaashay gidiya keenan baynnaagaappe denddidaagan Toophphiyaa giddo wodetu hayday daroppe Gonddare Wodiyaa xallan keten"iis. Amarida arkkiyooloojiyaa markkatinne wodiya qofati Akisuume kawotettaa giddon de'ana danddayiyo moodettaa shoray ayi malatiyakko qonccissoosona. Akisuume kawoti heeraa aquwan xoqqa xekkan uttiyageeta, eti uttiyo Kawo garuwaaninne viilla keettaa maaran mokaanintteti qassi kawota kaalliyageeta. Giddo asaa kifilee qassi, bana danddayida goshahanchchata, zal"anchchatanne kawo oosanchchata oyqqees. Ambbaa heeran de'iya goshshanchati kushe hiillanchata oyqqidaagaa gididi, eta oosoy Akisuume kawotettaa asaa kifileta keehippe maaddiis. Ashkkarata geetettiyageeti xekkan ziqqa sohoy imettiyogeeta. Girike biittawa gidida manddariyagee Kosmaas Indikopilistis giyogee Akisuume kawotettaa ashkkarati daroppe Sasuppe (Tohossa Suudaane) nne Barbbaariya (Sumaaliya) biittaappe yiidoogaadan qonccissiis.

Doonaa

edit

Gi'izettoy Akisuume wodiyan muleera go'an pee'iya meezetida doona. Ha doonay doomettan Tohossa Arabetto pitaliyan xaafettikkonne, 1ro xeetu layttaan Gi'ize pitaliyan xaafettiyoogaa doommiis. Xaafo wogay koyiro doommidoy ustta pitalee baynna abijaade gididi 4tto xeetu layttan cenggurssay de'iyo abuugidda gidiis. Yohuwan qassi Gi'ize xuufeti Akisuume kawotettaa kunddettaa gakkanawu go'idaagaa gididi tossa shuchchatuuninne Akisuume miishshatun xaafettiis. Hegaadankka, salo gufantto zal"iya gaytotettaa injjeyanawu gattiya doona gididi haggaaziis. Gi'izettoy Giddo wodiyan xuufiyan oosuwaan pee'iis. Gidoshin Akisuume kawotettaappe simmin haasaya doona gidanawu dandayibeenna. Ha kunddettawu likke wodiyaa siree baynnan qonccissanawu danddayettenna. Gaasoykka, naqaashati Gi'izettuwan xaafettiyoogan sinttawu biidosona, hegaadankka giddo wodiyan Tigirettuwaninne Amaaratuwan xaafetta naqaashatikka kiyidosona. Gujuwaan, Kuushenne Oomaawe doonatikka haasayettiidda takkidoogadan naqaashati qonccissoosona.

Ammanuwaa

edit

Kiristiyaane ammanuwaappe kase

edit

Kiristiyaane ammanuwaa wodiya

edit

Isilaama ammanuwaa

edit

Yuudaa ammanuwaa

edit

Heera ammanuwaa

edit

Aqotaanne teknooloojiyaa

edit

Biittaa utettaa

edit

Ikkonoomiyaa

edit

Olaa

edit

Saraawiteta

edit

Haattaa bolla wolqqaa saraawiteta

edit

Bilata

edit

Misiliya meruwa

edit

Xuufiya

edit

Yettaanne danttuwaa

edit

Qottaa kesuwaa

edit

Hagaakka be'a

edit

Hassayissota

edit

Naqaashata

edit

Buzo xuufeta

edit