Wp/vmw/Mukhaleelo omosampiikhi

Mpaatta Oxeerya Maapha Omosampiikhi

Mukhaleelo Omosampiikhi- Waafirika

Omosampiikhi, nsiina nothanleleya inithaniiwa Erepupiliika ya Omosampiikhi, ti elapo emosa empwanyaneya mmpante othin omapwattuwemloni wa ilaapo sa Waafirika, enkutteleliwa ni ephareeya wala epahaari intiiku ni moono omaphattuweloni , ni eniirana mukaano ni Otansaaniya mooono ota, Omalawi ni Osaapiya moono wa ota otupweela nsuwa, Osipaapwe moono otupweela nsuwa. Epooma aya yuulupale ya Elaapo ti Omaapuutu , khalayi yiithaniiwa Lourenço Marques, okatti yatumereriwa aya naakuny . Variyaari va eseeklunyopacerya ni eseekulu ya neethanu, nikooto napinaatamu paatu yahimwareela mittettheb sa Ota ni moono otupweela nsuwa khimakasa muttetthe ola. Epoortu wala ixikasawu sananakooso maswaahili, ni thana thanaro, makhiwaarapu, yaahimakasa mpaatte a ophaareya Omosampiikhi mpakha okathi waphiiye mapwittikisi a ilaapo sa wa ewuroopa. Muttetthe ole etteleliwe ni Vasco a Gama,iyaakha sa 1498 ni tho 1505 talutteleliwe awe ni omweene wa akuunya. Vaviire aya voophiyaka iyaakha imiiya xexé mopuheriwani muhina mwatumereri Okuunya, elapo ya Omosampiikhi yootaphuwa vaavale mahiku yettela aya 25 mweeri wa nethana mos mwaakha wa 1975, khuthatuwa Erepupiliika Yapinaatamo Omosampiikhi, noovira okathi vakhaani. Nuumala iyaakha piili motaphuwani mme, elapo yahitupweela mukhuttni yootepa woopiha ni yaathipeleele yawaniiwa okhuma mwaakha wa 1977 erowa mpakha mwaakha wa 1992. Eyaakha ya 1994, elaapo yahimwiira mwathanle aya opaacerya wiireela mpantte makhuuru Ovitikanasa a ipartiiitu ni ahithipelela ntoko erepuupilika ya peresiteeti owoniherya mmaleleyo okhuma okhuma mpakha vano.

Omosampiiki toorina mithawaali sinceene sa ethaaciri ni sowaatta mireerelo mireerelo samaphattuwelo. Mukhalelo a muhakhu elaapo otoole onitikittherya vanceenexa muhina mwa miteeko soolima, maasi,mpaatte a ikaafirika, vowonaneyasxa tiiye sinneteteerya soolya, siwuuriwa, eporutuutu kimiiku, alumiiniwu, patarooya, iya siniinuwa. Elaapo ya Waafiria wa Osuuli teri ferekeesa ororomeleyexa muhina mwa anakooso Omosampiikhi ni ephattu ya muruweryo okhoopele. Elapo ya Portukaale, Prasiili, Espaanya ni ya Peelixika, tho siiri variyari va iye sowooniheryaxa mukhaliheryo saya muhuni mwa miruweryo sa elaapo. Okhuma Okhuuma mwaakha wa 2001, mureerelo a etaaxa a manuwelo muhina mwa muhaakhu a mwaakha a miruweryo onitthaniwa mweekunyani (PIB) omosamosampiikhi um tonooniherya munuyeloxe a molumwenkuni, mwivaavo, mukhalelo a etaaxa ya PIB opaceriha, mukhalelo othawali oxiloopwana oniithaniwa (IDH), manamuna okhala oviirikana muhina mwa mapwanyery ni sororomela sa mukhalelelo Omosampiikhi nleelo opwanyaneya variyari va iye sootepexa ohiiloko wawe a vatthayani, nnamwi Muraano a Elaapo Sowiraana onitthaniwa (ONU) onikupaleela wa Mosampiikhi elapo emosa wa iye sihinooniherya othawali waya wa Olumweeku. Ntaava niiri mukhaya nothaleliwaxa na Omosapiikhi ti Ekuunya, nilavuliiwa vaceenexa ntokoo ntaava na neeli napinnaatamo numeeya. Vriyaari va mattaava ephaattu ehoothe ale Emakhuwa, etsooka, ettawu, Exuwaapo ni Eseene. Apinaatamu m ophiiyaka imilaawu milooko miraaru saathu, otakahereya awaattela nikooto na Paatu. Etiini yowaattelexiwa wala yoothunexiwa mmosampiikhi mu ti okiriistawu( ehoolela ti ekereexa Katoolika , ni tenaatthukumanya anamasiveliwa owaatta), nnaamwi akhaala anthaata etiine wemwiisilamu acene. Elaapo ele ti maampur a nikhuuro orittaniwa Mwiraani a Waafirika, wa Commonwealth ya Opritaaniku, muttetthe a Elaapo sa Ntaava na Epwittikis niriiwa (CPLP), Mwiraano Elaatiinu, a Muraano wa Muthukuumo Amwisiilamu, a Ekuminitaate enireeliwa Othawaali ya Waafirika Austaraale ni ya muttenkeeso Okhoopela munina mwa Frankofoniiya

Maphattuwelo

Nsina nne na Mosampiikhi, yoopaceryani narumeeliwa Ekiisiro ya Omuhiipiti, epooma yuulupale ya elapo okaathi wakoolono, nookhalana maphattuwelo aya mwa muliipa anakooso kwiyaarapu aakhala, Musa Al Bik, Mossa Al Bique nnakhala Ben Mussa Mbiki.

Ehantiisi

Nkunkunyaana Mwene Okhiseerya a Impeeriyu a muttetthe Okaasa

Apinaatamu opaacerya yaamannke muttetthe ola olelo eniittaniwa Mosampiikhi, yaari ale ahaarina nipuuro yamweettakasa /maposkimaano/anamaxaya ni marekoletoore.variyaari va iseekuulu yoopacerya mpaakha ya neethanu, omwaryamwareya wapinaatamu a mattaava paatu wahirya okhuma muttetthe otupweela nsuwa ni ota wa ilaapo sa Waaafirika arrumeelaka muuro Sampeesani tho, vakhaania vakhaani, yaanitharasa orooko mupuuro mittetthe sa ota ni mmpantte oviire ephareya ya elaapo. Apinaatamu awo yaniteekasa muttetthe wala miyiraana sa miteeko soolima siittekitherya nin ohuuwa inyoope. Aleesa yahiruuhasa hoothe ikaaruma sakwehera othiipa ni mireerelo sa yuuma, metaala mmosa yarumelasa aya khiyaapaka akapwiitti wi yakamelaanieke mittetthe sowattamana. Ipooma sa Omosampiikhi okathi wa munuweelo oniithaniwa meetiyu (eseekulu ya V eroowaka XVI) khisaarin ikuuru sororomeleya, ni yaahalane vakhaani wa seeyo, ntooko exikasawu yapaaketi ya Osofaala .

Miiteko saanakooso iraaneya mittetthe sa ophaareya ya Omosampiikhi, oopaceryani wahooleliwa ni Makhiyaarapu ni mapeeresa, yitikitheryanse npakha othi n wa Ekisiiro ya Omuhipiti. Mapuuro anakooso a Maswaahili, makhiyaarapu ni mapeeresa sahiikhala mipaatte muviire ephaareya yeelapo motheene okhatthi wa iyaakha imiiya imiya sene soovirikana. Epooru sapakeeti soovirikana saanakosa a maswaahili saluttelelana miyoono soophareya sa elaapo makhiyaarapu ahittho ophiya, yatumiheryana Omatakaskaare ni mpaatte omaphattuwelooni.

Okhuuma okhuuma vowiiraka 1500, ipoosto ni ifortaleesa sanamatumiha mapurtukeexi yahimaalila mukhaalelo ole onamamatumiheryana ni atooropa makhiyaarapu muttetthe ole, vathatuwa khikhala mokhoora sa iphiiro sa mpaahari sa mewuropeewu arowaaka moono omaphatthuweloni. Ekwaaha ya Vasco da Gama muhina mwa ekaapu ya Boa Esperança mwaakha 1498 nlepa nithoonyerya ovoolowa wa apwittikisi muhina mwa anaakoso, manamuna otomererya ni ephaatthu ya muttetthe. Apinaatamu oportukaale yahakamelasa ni anatumererya Ikisiiro ya Okmuhiipiti ni epooma wa Epoortu yapakitinya Osofaala wopaceryani ya eseekulu XVI ni,voophiyaka iyaaya sa milooko 1530, makhuuru macikhaani anamatumiiha ni alipi othiipa eweero oportukaalr yahayasa eyeero yahivolowa orowaka mittetthe sa muhiina mwa elaapo, weewo yitekelelanse aya mapuuru yakhapelela aya ni mireerelo sa Oseena ni Oteete, mmoro Sampeese, ni yahimananihasa wi yunuuherye opwanya ikuuru sotumererya miteeko saanakoosa a eyeero. Maphittikisi awo yahimananihasa wikuxererya ni olipiiherya mapuro aya onamatumiha vakweheriwa ni ophattuwa wa iparaason sa Okoroowa (muthinto mmosa a muttetthe musya), aluttelelasa mutumereryo a elaapppo ya Oportukaale. Nnamwi iparaaso iyo iniira saphattuwe ni khuthawalihiwa wi ikasoopiweke ni mapwittikisi, mwaha wowakiheriwa naale akahaale tiyaakhasa mittetthe seeye, womalanin waya yatatunxe khukhaliha iseeturu luso-Waafirikanowaakiheriwa naatoropa ni ipoothe sa waafirika yatweeliwe nsina na Makuuta. Muhantiisini, yaahikhaka opothaniwa omosampiikhi. Apinaatamu yantumihiwa namahooleli a amahiimo amawaani mme ni makhiyaarapu, Mapwittikiisi ni mafaranseexi. Ipootha sa omosampiikhi sakweeheriwa namahooleli amahimo yaakamela mahimo makina awattamanani waale anawaakhasa mapereso ayase wi yaaroheke mittette saalimwa iye siitaniwa iparaaso.

Naamwi mukhalelo apwiittikisi ole wamwarya mwareeye vatharelanaka , ikuuru saakunya awo wanikhaalan ntiita aya ole atumerrrrriwa oneettiheriwa naxineene akolooniya mukhayaru yaawo yavahiwa mathala omweene owitumererya. Maphiittikisi yaahiwerya waakha mmpantte munceene asa miteeko sa nakooso amapuuro mooviira epaahari mwaari mwa makhiyaarapu variyaari va iyaakha sa 1500 ni 1700, maasi, noottikhiwa wa Forte Jesus Omompaasa (vaniinaanoni va eriwa Okheeniyano) ni makhiyaarapu eyaakha ya 1698, naleele ahipaacerya onattikinyeya okeelala moono mukiina. Eresultaato aya, muruweeryo Oportukaale ahivukuwa vaavala viraaya Lixipuuwa ikhanyanyaryaka ni nakooso athawalihaxa vamoosa ni elaapo ya Wiintiya m ni moono omapwaattuweloni ni mukhaleelo owakameiwa elapo ya Oparasiili. Iwaniwaaka sisaale ikhootto sa mahiimo makhiyaarapu ale ari a elaalo vaninaanoni va enithaniwa Omã yahakiherya mpaatte vakhaani wa nakooso a WWaafiriika moonon omaphattuwelo ni Ota wa Omosampiikhi. Iparaaso sinceene sahivukuuwa eriyaari ya esekuulo ya XIX, masi iye khamosa khamos sanihihumuwa. Esekuulo ele ya XIX eviiraka sisaale anawikhanyaa anye a weewuroopa, vaceenexa mapiritaaniku (Ekoopanyya Yamapiritaaniku O Waafirika ti suuli) ni mafaranseexi (Omatakaaskare), yahithatuwa akhala toyooneyexa variyaari va miteeko sa nakooso ni manamuna otumererya muttetthe mwaha wa mittetthe sa Waafiriika mpantte Omaphattuweloni yatumereriwa ni Postukaale.

Wpaceryani wa eseekulu ya XX, Mpartukeexi yahiraatteliha manamuna otumererya mpantte munceene a laapon ya Omosampiikhi mmatatani mw impereesa suluupala semekhaawo ntoko Ekoopanyiya ya Omosampiikhi, Ekoopanyiya ya Osampeesiya ni Ekoopanyiya ya Oniyaysa,satumereriwa ni salyiihiwa vanceenexa ni mapiritaaniku,yapattuxanse ipiikata sa muttaala a xipooro alutteleelana ni ilaapo sikiina sowaattamana. Nnaamwi mukhalelo a iphootha akwelihiwe omosampiikhi um, woomalani wa eseekulu XIX, Ikompanyiya sahilaleerya manamuna ovaara muteko esiisapo yokweeya, vanceenexa muteko okhanyereriwa yatumereriwa athu a ilaapo sa waafirika mmpe muhaayiwa maluku awaaarya, mmamattani mittetthe sa mapiritaaniku sowattamana ni muttetthe a Waafirika ti suuli. Ekompanyiiya ya Osampeesiya, epereesa yootepexa oraaliha, yaniivahaEmbora, yahivahererya ohoolele nikhuuru nowiirela mpantte muhina ma eparaaso samukhaani ni khipattuxa ipoosto saatooropa wi akasoopeke sookhalana saya. Ikoopanyiya iyo sooteeka iraapha ni ipoortu wi alovolaseke miruweryo sayase aroohaka Omarakaato, itakahereyaka ni muttaala a wuuma aluttelela mpakha va ni elaapo ya Osimpaapwe wala epoosto Opeera Omosampiikhi . Mwaha woohisuwanyeya wa manamuna oruweririwa ohaasuwanyeya, ni muvirikaano mmosa, mwaha wa ikeettelo sa muhoolei a Estaato Esya Ya António de Oliveira Salazar, wi mmanamuna a kakhapeleliwo mmoso elapo ya Oportukaale muhina mwa mihaaku sa Omweene wa akuunya oportukaale,ikonsesewu sa Ikoopanyiya iye nooviira khisattiikiheriwe. Tiyiiraneya mwaakha wa 1942 ni Ekompanyiya ya Omosampiikhi, ni, mwa, soteene wanivara muteko aya muhina mwa miteeko solimimwa ni Otoomuha ntoko ekooperasawu, nttoko viraneye aya mwaakha wa 1929, ni okweela avaahiwa ekompanyiya ya Oniyasa. Mwakha wa 1951,akolooniya akhoopela phareya mapwittikisi Waafirika nno yahipatisiwa vasya kwiyiirela mpantte a ipuruviisiya aa Otuphaphareya sa Opurtukaale. 'Weteteeliwa Otaphuwa wa elaapo Vamosa ni miruuku sa mukhaleelo enamunceene ni owakhotta akoolono wamwareele ilaapo sa waafirika, meyeteteyo sinceene sa mananuna otumererya asiiri sanipattuxiwa viireliwaka otaphuwa wa Omosampiikhi. Miyeeteteyo iyo saanihhimwa wi ipuliitika ni soothokihiwa soothawaliha seteteeriwe namakhanya a kuveeruni sakweherya paahi athu ale yaari Oportukaale yaakhala Omosampiikhi, vaao okasoopa ni otakaaheriwa makooto omosmpiikhi ni othawali waale akhaale tayariwe mumu khoonihereya.

Ntooko nuulumo nothanleliwa na Ekhootto, mwaha ola aniwuuti apinaatamu anceene, yahaawa  mwaha wothanyiwa wakweheriwa ni estaato ni ophuunyeya wala othowa wixeetta wanamunceene.Anceene yanisiitiri wi mikhoora khiyahuleliwa muhina mwa mireerelo wi ereeriheleke sooxutta saya ni mukhalelo a muhakhu aya mukhalelo muhina mwa othuuko yiilattaniha nakhua apotukaale Omosampiikhi tiyathawanlixi ni oxuttexa vatananihiwa ni anooripe  awariwa muumu. Ntoko waakhula wa nikhuuru nanakhootto, Koveeruni Opurtukaale ahipacerya ovirikanyiha vakhaani vakhaani, ni manamuna otumererya ni nmukhalelo anamawaani ni muhakhu ni silattanihiwaka yiireliwaka anamunceene okhuma ohuma iyaakha sa milooko 1960, vanceenexa, iyaakha sa milooko 1970.
 Mohoolo Owaakihiwa elapo ya Omosampiikhi, (FRELIMO) ehooleliwaka ni mukhuulupala Eduardo Mondlane  ahipaceriha ekampaanya emosa yeekhootto , wawaniwa ni  Kuveeruni Opurtukaale, mweeri wa nethana miili a mwaakha wa 1964.Hoothe niikhootto eye seera sapaceriwe muhina mwa ilaapo piili sapuheeriwa napwittikisi sa Waafirika mpaantte oroowa nsuwa
(Wakoola) ni Okiine wapwittikis, nthupi nne na matumereryo nahithatuxa mpantte ithaniwa Ekhootto Yakolooniya (1961–1974). Moonelo atoroopa, anakhootto apwiittikise yahilipiherya wakhapeelela apinaatamu,onaamwi atooropa owakiherya elapo yiraa awe athookihana manamuna olaleerya ni osuweeliha anamittettheni, vanceenexa ale yapwanyaneya Ota ni mpaatthe otupweela nsuwa mulapooni mu.

Vavire aya iyaakha muloko sa ekhootto ni othiikelihiwa wixeetta akweeheriwe ni waakamela waatoroopa a moono woottiyana Olixipoowa, arantteliha omweene wa kuveeruni musya ol Oportikaale, ni exuunta militaari mweeri wa n

(erevuulusawu ya karaavo, ya mweeri wa nexexe a eyaakha ya 1974),  ni vootharelihiwa mwiiwananelo Olusaakha,  nikhuuru na FRELIMO nahihoolela nookhapelela muttetthe omosampiikhi. Mosampiikhi hitaphuwa nmatatani mwa Portukaale mahiko yeetta aya  25mweeri wa nethana mmosa mwaakha wa   1975. Vaavale vataphuwe aya elaapoa anamuceene ikooto imiiya piili ni mulooko mithanu  250 a kuunya yaakhala omosampiikhi, yaahihiya elapo, ale khamosa khamosa yahomoliwa ni kuveeruni, akinaaku yanittwawa mwaha owoova .

Ekhootto Siviili

Mwaaha a mukhalelo ni manamuna otumreriwa mwaakha 1975,ilaapo sowaataana ni FRELIMO inooniheriwa ni ekoore yacaano.

Mittaala sa Xipooro sa Omosampiikhi mwaakha wa (1910)

Nmoosa wa miteeko sopacerihiwa sa kuveeruni ole musya, ahooleliwa ni nfalume Samora Machel, watipeeliwe mukhaalelo a estaato atumereriwa ni epartiitu emoosa paaha yiittipeele ni manamuna aya otumererya yiithaniwa markisiista. Kuupa ni Uniyaawu Soviyeetika saari ilaapo soopacerya omwarya mwarya miraano anakhala miteko sa itipolomasiiya ni elaapo esya, itakahereyaka tho ni ikuuru sowaakiherya elaapo atooroopa, ntooko mamanamuno olipiiherya otaphuuwa ni waahukhuumu ale yaari amoono mukiina. Wotaphuwawene elaapo, waahikameliiwa neekohootte siviili yookhanyererya ni yoohasara variyaari ikuuru samoono mukiina yawanela ohitthinana mukhaleelo a antikominiiximu, Othipeleela wa Elaapo ya Omosampiikhi munttaavani mwa ekuunya eniitthaniwa nikhuuru na (RENAMO) ne erexiime yemarkisiista ya NNikhuru Nohoolele Otaphuliwa Elaapo yo Omosampiikhi, eyo piiyo (FRELIMO). Ikhootto iya, sataanaka ikhootton sawaniwa muhiina mwa itipolomasiya ni okhiirela wa kuveeruni muhina mwa imovimeeto sanakhootto ale a ilaapo sowattamana, ntoko Roteesiya (weewo Kuveeruni Omosampiikhi avaha awe mukhaliheryo a nikhuuru naakhootto neteteeriwe naatoroopa Owaafirika niireliwaka Otapwuuwa wa Elaapo ya Osipaapwe (ZANLA) ni Waafirika wa Osuuli muhina mwa mukhaalelo wa Woothanyaniwa apartheid (wiiwo kuveeeruninomosampiikhi avahaa aaw mukhaliherya variyari va nikhuuru nahooleliwa ni Nelson Mandela, vohiya tho vo ni sootepihiwa manamuno othokihiwa ni okelelihiwa omuhooli wa itumerery sanamunceene sootthukwasererya, sataanyerya mikutha kutho wa mukhalelo a muhaakhu onihereeya iyaakha soopacerya sa namulooko vaavale vatapwuuwe elaapo ya Omosampiikhi, miraaneyo iya siiriwa ni erexiime ya niinano wa elaapo. Okhaathi yoowo tho woniihereya nomwareya wapinaatamu Oportukaale, ovukuuwa na sootekasiiwa sa mulaapooni, othoowa wa investimeeto a miruuweryo nin otatuxeriwa insasiyonalisasawu muhina mw kuveeruni , a ikaafirika sa xineene anamekha aya, voohihiya tho akaathowa akinaaku ntoko etaala yowulaanya.Okhaathi viirane ayae mpaatte munceene wa ekhootto , kuveeruni senteraale ahooleliwa ni FRELIMO, khaarina ikuuru otumererya vaceenexa ota wa mittetthe sa Ipooma sa mulaaponi mme,maana nuumaru niceene wiseeyo satumereriwa okhuuma Omapuutu. Vananyiheriwa wi nikhuurni naAthipeeleli a Elaapo ya Omosampiikhi (RENAMO) ahitumererya muttetthe watakaheriwa aphiiya ipuruseentu sene 50% sa mpaatte amutakwaani a ipuruviisiya soovirikana, mi miteeko sokweeherya mukhalelo wa ekuumi wa khuta moota sahinteereriwa okaathi wa iyaakha sinceene. Mulaattu ola wahitepa okaathi kuveeruni atererya awe ikaastu sa okhapeleela okuumi. Ekhootto ele wanoonihereya ni mavonyeliwo a ihaakhi sapinaatamu, siiriw mipantte somiili sihataana, mwaha ola warya khuteepa okaathi (RENAMO) wapacerya awe itaatika sa materoriista ni awatakari awe apinatamo ohikhupaarela ni vohithaalela. Kuveerini owookotha apinaatami wala athu milooko imilyaawu imilyawu sene omananihaka waataleela mukhapeleelo awe oroohaka mpantte oteene wa elaapo ni khaakuxa athu anceene aroohaka okaampu yoothikeela aoleeliwa, weewo yookotthiwa aya imilyawu imilyaeu 41sene. Viraneyaka ekhootto yeele, ikhuru na (RENAMO) naahivaha moonelo aya viirelaka mwaha vowiwananela mukhaleelo a murettele ithipela ni ahimwa wi nahaana nileveliwaka mutteetthe wa Ote ni moonon otupweela nsuwa wa elaapo, naarowa withaniwaka aErepuupilika Yotaaphuwa ya Orompeesiya. (FRELIMO) ahikhootta wiraanela nvaanelo owo ohimwaka wi muttette oteene wa elaapo tamaatari. Vananyiheriwa wi ahookothiwa mamosampikaanon amphiya emulyaawu emosa, vawaniwaka ekhootto ele mulaponi um, naale akiina 1,7 imilyawu sene waatyaweele ilaapo sowattamaana ni akiinaku khamosa khamosa imilyawu sene watyaweele mittetthe sikina mwaha wa ohiwanana iwe. Erexiime ya (FRELIMO) tho noovaha mukhaliheryo aya muhina mwanakhootto marepeeliti a elaapo sa Waafirika, ntooko Ekonkereeso Nasiyonaale aWaafirika (a Waafirika ti Suuli) ni Muraanyo a Elaapo ya Osimpaapwe. Mwisiiso , Akuveeruni ale a Oroteesiya ni a Waafirika ti Suule (okhaathi wa mukhaleelo a apateeti ) yanakhaliherya ikuuru sa (RENAMO).

Mahiiku yeettaka 19 mweeri a namulooko mwaakha wa 1986, Samora Machel atthiika okhumaka opaacaani yiiraneya Okhopeela vanceenexa Osaapiya, oryeene mu Tupolev Tu-134, okhaati vamonre aya ntteeke na muhooleli muttetthe a miyaako saOlipoopo, waattamele elopkalitaate ya Waafirika ya Osuuli enitthaniwa Ompuusiini. Athu mulooko waari mmutteekeni mme khiyaviire etuniya, masi muhooleli Machel ni akinaaku milooko miraaru naararu ni anamweettiha nteeke akwaasa, votakahereya ni maminiisturu ni anamuteeku a kuveeruni Omosampiikhi. Nikhuuruna etelekasawu Soviyeeetika ya ilaapo Sowuraana, nolaleerya muhupina erelatooriwu eni wi muxuukuryo awe atuwanyeriwe ni masuuli Afirikaano. Anamahoolela a Mwiraano Soviyeetika, ohooleliha eteyooriya ehimwa wi ntteeke narotixiviyariwa ni ekanyeeryo eriiwa VOR, yarumeeliwa ni ikaaruma isya yakwehwriwe ni athu a anamiruuku atooropa a kuveeruni a wafirika te suuli.

Okaathi wa ipartiito soovirikana

Mukelaampa a Machel, Joaquim Chissano, ahivonyerya mikhalelo sovirikanyiha manamuno otumererya wawe, variyari va irefooruma, ntoko oratteliha manamuno owuupuwela muhina mwa memarkisiiximu ni Onamusuurukhu ni ahipacerya mivaanilo sawe sowiirela mwaha wa mureettele ni nikhiiru na Wiliipiha Weelapo ya Omosampiikhi ni ekunya onitaniwa (RENAMO). Ni Nlamulo nisya na elaapo ya Omosampiikhi , nilaleeriwe mwaakha wa 1990, nanisuweliha wi mukhaalelo a minamuna a ipartiitusoovirikana, muhakhu olipiheriwa ni emerekaatu yowixeetta. Ekhootto emaale variwari va mweeri a namulooko mwaakha wa 1992, vokweheriwa ni mwiwanano a Murettele,wakweheriwa vopaceryani ni Ekonseelyu ya Makiristawu a Omosampiikhi, mwekunyani oriwa (CCM) ni vootharelana wakhaleliwe ni Ekuminitaate ya Santo Egídio. Eweha wehiwaka ni ikuuru soreerihela murettele a Ilaapo Sowuraana, murettele ahittikela wonaneya muttetthe Omosampiikhi.

Ampaakha mwaakha wa 1993, vophiyaka 1,5 imilyawu sene sanamatwawela mamosampikaano yahaaya vootwawela ilaapo sowattamana ntoko Omalawi, Osimpaapwe, weswatiini, Osampiya.Otansaniya, ni Waafirika te Suuli, mwaha watanyeriwe ni ekhootto ni ehasara yothowa maasi yithipeele, miraneyo satanyeerye ottikihiwa waya wakhaleliwe onamoona ni elaapo ya Waafirika othi wa muttetthe a eteserrtu ya osahaara. Mwivaavo, eyaaka sa ninanoxe va , mosampiikhi ahehererya othikela onnyakulihana arumeeeliwaka akapwiitti eyaakha ya 2013, vaceenexa muttetthe a eriyaari ni ota wa elsspo. Mahiku yeettaka 5 mweeri wa nithana xexe mwaaka wa 2014,mohooleli okhuma Armando Guebuza ni liitere a RENAMO, Afonso Dhlakama, ahasinaarisi Mwiwanano oweeliha Ihaasara,omalamaliihe miteeko saatoropa sakhootto ni sikweherye epartiitu iye sopiile sikhupaareleke muhina mwa mwaathaale omoaleela wiiriwe mweeri wa namulooko mwaakha wa 2014. Mwivaavo, vavire awe mwathanle owlaana, yahituphelaa tho ohiwanana muhina mmwa ipuliitika wamiirye ni elaapoyatthikela manyaku nyaku ale vasya Opeera. A RENAMO khokupaalin muxinttano ole owulaana ni anivekeela ootumererya muttetthe a ipuru viisiya thanamoosa, Wamphula, Oniyaasa, Oteete, Osampiisiya, Osofaala ni Omaniika, mittetthe epartiitu ela yakupaleela aya wi yoxiitta ni ivooto sinceene. Mukhalelo a ethaya

Ni ikhilomu ikootom imiya thanathaaru ne emoosa ni imiya thani ni milooko miraru ni thana miili (801 537 ) kwataraato a muttetthe, Omosampiikhi ti elaapo ya na milooko miraaru ni xexe 34xe manuweelo ya elaapo sa molumwekuni , yatananihiwa munuweelo aya ni Turkyiiya, Mosampiikhi ompwanyaneya muttettho a ekoosta ya othi omaphattuweloni a waafirikane . Rifiiti a Waafirika nno omapwattuweloni onataleleeya mpakha othi wa Omosampiikhi. Mwaako oteepa marakamelo awe Omosampikhi ti Piika, ori mmukaanoni ya elaapo ya Osimpaapwe, oraakama muhina mwa imeetu sene ikooto piili ni imiiya xaxe ni milooko miraaru ni thaana mooosa 2 436 imeeturu sene osuulo wa niveele na ophareya. Mosampiikhi opwanyaneya okoosta ya Omapwattuweloni ya waafirika Austaraale, eraanaka mikaano ota ni Tansaaniya, ota okeela nsuwa Osampiiya ni Omalawi, moono otupweela nsuwa mikanosawe Eswatiini ni Simpaapwe, othi ni moono otupweela nsuwa ni Waafirika ti suuli noi moono opwattuwa nsuwe ekanaale ya Omosampiikh, mpaatte a oseyaano Intiiku. Elaapo eniirana mukaano, nleelo okweheriwa ni maasi amuttettheni mwaya, ni Omatakaaskare ni Okomoore, okanaale ya Omosampiikhi. Ota wa muro Sampeese muttetthe aya tohooleliwa ni epalaano soorakamela, ni itheeva vakhaani sinthaara ephaareya simpwaneelihiwa ni mwaala sa ekoraale, muhiina, siniirana mikaano ni miyaako siniirela mpaate a esisteema ya evaale Yuluupale ya Rifte. Othi mukhalelo aya onoonihereya ti etheeva emwareela ettaaraka ephareeya ni mikwalaala sa maasi, sinkhuneeliwa ni esavaana ni ethikileeliwa ni miro soovirikana mwa iseeyo onithoonyerya muro Limpoopa. Mpaatte munceene a vathaya ya Omosampiiki, 70%, ipurseeto milooko mithana miili, te ya savana ya Omiyoopo, yowattela itesitwa. Miri ni malaaxi a muthiito mosa asinninuwa mipaatte mikiina sa Waafirika, masi Omosampiikhi malaaxi aya itesiwu saya ti soorakamasa ni sooteepa orika vovirikaaniha mipaatte sikina. Mpaantte o ephareeya oniphiya ikooto piili ni imiiya thana miili sa ikhiilomu 2 700. Semwareelo ni ti yootepexa munuwelo awe mmuttetthene mwa Waafirika nno.Vanisuweliwa wi vookhalaka nnakhala vakhaani ikooto 5 600 Thanu ni imiiya thana namosa 5 600 sa mithiinto soovirika sa miri siniraneya omosampiikhi. Sookhala tho imiya piili ni milooko mithanu sa mithintho sa maphattuwelo 250, miseeya milooko mixexe ni thanusiri omwaako ximanimaani paahi. Muttetthe mukiina ohimwexa mwaha wa mukhaalelo a etakwa aya a efuloora ti etheeva enataleleya okhuuma muttetthe othokoreeriwa enithaniwa Santa Lúcia mpantte o Waafirika ti Suulu, mpakha epooma wa OXai-Xai. Epaarkhi Nasiyonaale ya Okoronkoosa, empwanyaneya muttetthe aa epuruviisiya ya Osoofala, eriina mapuro aya ikooto thaaru ni imiiya thana miilin ni milooko mithana miili 3 770 saikhilomu kwataraat, mpaatte ota a evaale yulupaale ya Rifte ya Waafirika moono omaphattuwelono. Mukhaleo aya ni mavirikaanelo a muttetthe ola ni ifaawuna sa epaarkhi ele sintatuuxerya okhala nipuuro nimosa nikweheryaxa miteeko soothekuula wana na turiiximu. Mpaarkhi mme, sookhala itheepo, omahulaano wa muuro Sampeesa, welo sipwanyaneyaxa ipooyi sa mutakwani, voohihiya tho iye sinlatana aya ntoko ya Oxiile ni ya Oniyasa vottharelana mpaatte a ota omaphattuweloni wa Okhiilimani ni mukerekhere mwa muro Rovuuma. Tho opaarki wa ereseereva ya ephattu ya Opasaruutu volhaala wawehaka axipaalame a muthintho saya sothaniniha, mwaala sireeriha ni mithinto samphaareya sikhupaareliwa ntoko atutuunu, akolfiiny ni akhaapa aphaareya.

Epaarkhi Nasionaale ya Okoronkoosa

Ipheeyo wala ekhiilima

Mosampiikhi variyari va maweherya a Köppen-Geiger Mukhalelo a ipheeyo sa elapo tiile enithaniwa umiitu ni toropikaale, ekyeheriwa ni mukhaalelo a ipheeyo sa mutetthe aya ephaareya Intiiku ni mweha wa oviiha wa Ekanaale ya Omosampiikhi, ni ixakasawu aya yoowuumaekhuuma mweeri wa neethanu mpakha mweeri wa nithanu naxexe. Mutita a marupeelo epuula aya va mwaakhani ti yoorakama, vothaleleyaxa ota wa elaapo.marupeelo epuula ti vowiilipiha, mmpatte mukiina, ithaya sorakama sa mmukaanoni ni Osipaapwe ni Omalawi, wala mpantte mikiina, mukerekheere mwa ephaareya variyarri c«va Omapuutu ni opeera, mittetthe ikhaale sinooniherya epuula yentakahereya ni epheyo va mwaakahani. Mukhaleelo ya maviiheryo eyo piiyo itemperatuura sa Omapuuto sinivirikanyana variyaari va 13–24 °C ikhaarayu sene mweeri wa Nethanaa mosa ni 22–31 °C mwerri ya Neeli. Okaathi wa epuula ononaneya okhuuma mweeri wa Namulooko ni aneexexe. Marupelo anoonaneyaxa mittethe sa miyaaka eniviikana ikooto piiili sa imelimeturu 2 mil mm. Mukhalelo a Humitaate aya relativa ni owunuewxa ori wa ipursentu 70 ni 80%, nnaamwi ivalore sa khuta mahiku sipphiyaka ipurseeto variyari va 10 e 90%. Ipheeyo iya siniviriikana variyari va ikharaaw 20 °C othi ni 26 °C ota nno, siirela mpantte a mamaro otepexa oweela waya okhatho yoole oruupa epula. Eliimwe,ohilokasa ethaya ni ipuulasa etoropikaala sinitanyerya mikuth kutho sa mikhaalelo wala apiyeeti. Otothowasa watanyeriwe ni efurakawu mwaakha wa 2000 tiwaari wootepaxa muhina mw iyaakha milooko mithanau.Imiya imiya sene sa ikooto sene samusi yahaana ahiyaka ipas saya. Mwivaavo, withookiheryo wapinaatamu muhina mwa sokhumelela iyo woophanya exikhaani, ni sohononiwa mwaha wa ehasaara yoosarya maasi wala otothowa. Mwivaavo withookiha wapinaatamu wi yikasoope muhina mwa ehasaara wa otothowasa woopwanya exikhaani yopaceryani wa mwaakha wa 2007 siraneeye vakhaani. Wopaceryaniwa mwaakha wa 2008, ohonaneya othaamihiwa wanamunceene muhina mw mapuro ale otothoowasa. Mwaattelo wa atthu

Vathariheliwaka iresulutaato sa Mwaarepele a eyaakha ya 2017, Mosampiikhi oriina  apinaatamu imilyawu milooko miili ni thana miili, ikooto imiiya thanan xexe ni thana xexe ni imiiya thanu na miili ni milooko thana xexe ni tana thaaru (27 909 798) , mwaattelo a imulyawu thana miili ni ikooto imiya thaaru ni milooko miraeu ni imiya thani ni milooko miraru na raru
(7 330 533) wala  35,6% yatananihi waka naale  imilyawu milooko miili  ni ikooto imiiya thanu ni milooko mithana miili ni athana xexé ni imiiya piili ni milooko mithanamosa naathanu ( 20 579 265) waale yarepeliwe Mwaarepele a eyaakhaya 2007. Mittetthe sa epuruviisiya ya Osampeesiya ni Wamphula siri iye soowattexiwa sa mulapooni  ni sinathukumanya  athu omosampikhi amphiiya ipuruseeto 39% sapinaatamu.

Makooto aniirela mpantte Omosampiikhi

Maapha a Makooto Omosampiikhi

Iserir foto de Crianças moçambicanas da etnia macua Amakhuuwa tiri nikhuuru nihoolele mpaate wa ota wa elaapo, maseena ni maxoona (vanceenexa manttawu) tanonanewexa mpaatte a mukerekheere ma muro Sampeese ni maxooka anaattela mpaate athi wan aoamosampiikhi. Makhuuru makiina anitakaahereya, amakhootte, manyaawu, maswahili, ma xooka, maxoope ni mankuuni (natakaheryaka masuulu). Apinaatamu paantu eneettela 97,8% ipurusentu sene sapinaatamu, nnaamwi siito ahaale, anitakaahereya athu a waafiriika anootteele (vanceenexa ale opwattuwa muhina mw Purtukeexi), mewuro- awaafirika (mamiistiiso ,apinaatamu mapantu , mapurtukeexi) ni ahiiti.

Voophiyaka ikooto miloovo mixexe ni athanu (45ikooto sene) sa athu ophattuwa wiitiya ankhaala Omosmpiikhi. Okhaati wa kuveeruni akoolono mapurtukeexi, mpantte muceene mmosa apinaatamu owaariwa ni mapurtukeexi waakhala mittetthe soteene sa elaapo ni mamosampikaano aphome yaakaunya, okaathi wotaphuwa elaapo yelapo, yaari ophiyaka ikooto imiiya thaaru ni milooko mithana mmoosa (360 ikooto sene) sa athu.aceene mwiyaawo wahihiya mittetthe iye nootaphuwa elapo ya Omosampiikhi mwaakha wa 1975. Sookhala miyaanyiheryo muhina mwa anamuttettheni maxineexe Omosampiikhi, ikooto thana miili mpakha ikooto muluko ni miili sa athhu.

Mattaava

Inserir mapa étnico Ekunya ti ntaava nothanleliwa ni nootepaxa wuluumwa na elaapo, ninirumeeliwa vophiyeryaka eriyari yapinaatamu a (50,4%) iporuseentsene. Voophiyaka 39,7% ipurusento sene, vanceenexa apinaatamu owaariwa Waafirika , anirumeeela ekuunya ntooko ntaava na naali ni ale 12,78% anuuluma ntoko ntaava naya noopacerya.mamosampikaanao aceeene aankhaala mittetthe sa mpooma arumeela ekunya ntooko ntaava nowonewaxa.

Mattava paatu Omosampiikhi, taari anuluumwaxa muhiina mwa elaapo, aniviriikana munikhuruni mwaya , ni mwaha ikiina, siniweha wehiwa ni nnyooho muwaraakhani. Ohiya tho vokhala wi ntaava nttetthe na ota wa elaapo, eswaahili ti elavuliwa variyari va muttetthe mwankhaani mmosa a mukerekhere mwa ephaareya wattamela mukaano ni Otansaniiya; masi othi, Ekisiitro ya Omuhiipiti, Emwani, ekupaleeliwa okhala ntaava namukhaani na Eswaahili, enuulumwa. Muhiina mwa muttetthe Aswaahili, Emakhootte tinri ntaava nootepa wuluumwa, mwinano a muttetthe aya exiyawu ti erumeeliwa muttetthe vakhaani a moono wa mukerekheere mwale alavuula ntaava na emakhuwa. Emakhootte ne Exiyawu siniirela mpantte a nmakhuura a mataava ovirika, khukhaya eyawu enaattamana ni ntaava mweera na muttettheno epalanaalutu ya Orootho , Otansaniya. Anamuuluma khamosa khamosa a enyaaca anipwanyaneya mukerekhere mwa Omalawi. Ni tho mpanntte mukina wa ntthiya Malawi mmukanoni ni elapo ya Omalawi .

Akhaala anamuuluma a Emakhuwa, ni muttetthe vakhaani a ekooti mukerekhere mwa ephareeya. Muhina mwa uttetthe otakaaherya ohiito ya muro Sampeese, anamuuluma a ntaava seene, nniirela mpantte na nikhuuru nimoosa na nttaava nyaaca, akhala opwaanyaneyaka , ni mittetten anuulumwa Enyuukwe ota wa muro.muttetthe mmoosa wa ntaava xoona ninaatalelelya okhuuma mmukanoni mwan Osimpaapwe ni Opaahari, vakhalayini ntaava nne nanikupaleeliwa wi naari malavuleelo mukhalelo mukina a Enttawu masi vaninaanoni va erumeela manamuna olempwa a exoona yophattuwa Osimpaapwe.Aakhala makhuuru waale anlaavulamgrupos Exoona, nnamwi eswa oniiraneya mmaatte okerekhere ni muhina. Muttette a malavulelo ala anaataleleya mmpakha wamattamanani ahu Afirika ti Suuli. Nleelo muhina mwa malavuleelo, masi oviirikaana, taalesa ari a exoope mpaatte a osulu wa makumaano a Limpoopo ni anamuuluma a ntaava Rooka a muttetthe orukurerya epooma ya Omapuutu. Mataava a makhuuru ala, tamphuukiwa ni malepeeliyo ohikelela othu, vakha nvakhaani alattana ni esuulu, maxi voreeraxa kahiyo a makhuuru kaahiyo a nikhuuru nimosa a malottelo. Sookhala mittetthe ixikhaana sa suwaasi ni esuulu sa mittetthe sa Omosampiikhi ninanooru mpantte omukanoni ne ereeinu ya Oswatiini ni Kwasuulu- Nataale, Waafirika ti suuli.

Makhiyaarapu, maxiina ni mantiyaano anuuluma vaceenexa ekunya ni, ahinti. Mantiyaano okhuuma wintiya weportukaale anuulumasa ekereyolu ya khuta moota ya ekuunya wa ephaattu ayase, vohihiya tho ekuunya eri ntaava naali. Itiini Muwehe artiiku ekeekhayi : Itiini sa Omosampiikhi ni Ekereeca Katoolika ya Omosampiikhi. Itiini Omosampiikhi (2007) Etiini eperesentaaxe Okirixitawu 56,1% Ohitiini 18,7% omwiisilamu 17,9% Owanimiiximu 1,2% Muhina mwa ikuuru sa nlaamulo na elaapo, Mosampiikhi ti estaato ohitiini , mwiva tivowateerihiwa mmutthakani mw nlamuulo na elapoo othanyana nnakhala acsawu sinitikitherya mutiinini, vanilipiheriwa, tho wixeetta muhina mw etiini yapinaatamu otheene, Elexixilasawu Ya omosampiikhi enikhaanyererya wi miyuraano sa itiine sihaana silepiihakha oMinisteeriyu ya mikhaleelo sa Ehakhi ni Itiine, mwaha sa nlamuulo na elaapo ni sa etiini, nnamwi ihirumeeliwaka ihukhuumu variyari va makhuuru a itiini mwaha wi mureepelo ola oiniyeleela. Mapuuro a itiini tho sinikhupaareliwa ni ikuuru sa nlamuulo ni, manamuna oolattana , tho ti sinikhupaareliwa ovanyihana variyari va miteeko sa etooropa mwaha wa itiini. Mwaarepele a mwaakha wa 2017 ohooniherya wi makiristawu yaari 56,1% ipuruseeto sene (ohoolelaxa Ekatoolika, ni ale ophiyaaka 27,2%) ni ale arisa amwiisilamu yathoonyerya ipuruseeto 18,9% yapinaatamu Omosampiikhi, ento alee ipuruseeto 4,8% sa athu anikupaleela wi arumeele itiini sikinaaku sovirikaana, vanceene iye sowaamini. Voophiyaka ipuruseento 13,9% sa mamosampikaano khayaarina wamini wa etiini no akinaku ipurusentu 2,5% khanthoonya wi anireela mpaatta wa nikhuuru na etiini. Akhaala mmpaantta owonaneyaxa wa pinaatamu a itiini sa makootoa owaamini , masi esekimeento khentakaherya ikootha sothanleliwa sa kuveeruni. Ekereeca katoolika Romaana yoothipela itiyoseese saya mulooko ni piili mulapooni um ( Opeera, Oxiimoyu, Okuruwe, Onyapaani, Olixiika, Omapuuto, Onakhaala, Wamphula, Okhiliimani , Oteete, ni Oxai-Xai; arkitiyuseese ti sa Opeera, Omapuutu ni Wamphula). Ekootha sinithoonyerya numuuru na makatooliku nivirikaana variyaari va ipuruseento 5,8% sapinaatamu a etiyoseese ya Oximooyu, arowaka 32,50% ipuruseeto etiyoseese ya Okhilimaani.

Muxikiitthi mmoosa a Epooma ya Omapuutu

Vaiyaari va ikereca sowonaneyaxa porestaante sa mulaponi um siiri mukenkerekasayu mwakiriistu Omosampiikhi,Ekereeca Uniyaawu Patiista Asempeleeya ya Muluuku, ni ni patista ya nihikhu na nethaanu ni miiki, ela yookhiserya ni mamampuru aya ikooto 6.442. Tho akhaala mulapooni alisa a Mativentiista a seetimu tiiaya, Ekereca Akilikaana wa Waafiirika Othi. Ekereeca Evanxeelyu Yomaleela ya Muluuku, Ekereca Metetiista Uniita, Ekereca Perespeteriyaana ya Omosampiikhi, Ekereeca ya Kiriistu ni Asepeleeya Evaxeelika ti Tewuuxi.Ekereeca ya Cesuuxi Kiriistu a Masaatu ya Mahiiku Amaala (Iekereeca murimoom) yothipeeliwa enixooniherya mukhalelo aya mulapooni ni elekalisariwe mwaakha wa 1996, ni khupacerya yaveleela anahpari aya wala mamisiyonaariyu mulapooni mwaakha wa 1999. Mweeri wa na miili mwaakha wa 2001 nikhuuru na etiini nna nakhalaane voophiyaka ikooto 15 030 mamampuru aya.

E Fé pahá'í eniirela mpantte Omosampiikhi okhuma pokhuma yopaceryani wa iyaakha sa namilooko 1950, masi khanixooniherya vanceenexa okathye ene yoole mwaha wa mukhaleelo a ekereecaa Katoolika, Okuveeruni, khiyakhuleliwe vothanlelleya ntoko itiini ya molumweenkuuni. Ni Otaphuwa wa elaapo, mwaaka wa 1975, elaapo yahiweha ovolowa wa aliipo opaceeriha. Vomalelni, yahikhaala vophiyaaka ikooto thaaru ya mapahiima, yatakalarariwe Omosampiikhi mwaakha wa 2010.

Amaaka ariisa vothalelayeene ota wa elapo. Awoosa ahithukumanyasa muhina mwa irimanitaate khamosa khamosa (a eeitta ya Khatiiriya wala xuthuliyayah). Mithenkeso selaapo, ni tho yokhaala Ekoseelyu wa Mamwiilisamu Omosampiikhi (sikupaleela irefooroma) ni Ekokereesu Yamamwiisilamu(epaceriha -esufiiximu). Sookhala tho masosiyasawu anroromeel into-pakistaneesa, ni tho ni ikumunitaate khamosa khamosa exiitani eximayeliita .

Kuveeruni ni Manamuna Otumererya

Muwehe mwartiikuni Mulupalexa: Manamuna Otumererya Omosampiikhi. Filipe Nyusi ti Muhooleli a elaapo vaninaanoni va. Asempeleeya ya Erepuupilika yo Omosampiikhi, nikhuuru na Malamuulo na elaapo . Mosampiikhi ti erepuupilika emosa , eriwa peresitesiyaliisata, yeyyo enamwe kuveerunu onomeyariwa ni Muhooleli a Elaapo. Eparalameeto ya mamampuuru imiiya piili ni milooko mithaanu 250 sa mamampuuru,nitweeliwa ni nsiina na Asempeleeya ya Erepuupilika,nokhalana miteko saya, oweha weha mivaarelo sa Kuveerunu. Mwaathanle ale athookiha malamulo ni samaholeeli a elapo siniraneya wa khuta iyaakha thanu.

FRELIMO yaari movimeeto owaneele otaphuwa ohkuma okhuma yopaceryani wa iyaakha sa namulooko 1960. Notaphuwa wa elaapo, ehorya enatumererya vothalelelyaxa okhuluupalele, votharihaana ni ilaapo sa epulooku emosaru Ele yaari "epolooku sosiyaliista ", ni opattuxa mukhalelo a otumererya wa nikhuuru na epartiitu emosa yamukhaaya, olattana ni ilaaapo iye sireela ya mpantte. Mukhaleelo ole ohitanyeerya wokothaniiwa variyari va ilaapo sowattamana soonnyookhana saakhaale okhathi ole, Afiriika wa Osuuuli, ni Eroteesiya, yaavaha mukhaliheryo aya akaanya onottee yattikiherya mukhaalelo a ekolaaniya ni watanyerya ikhootto sa mmuttettheni. Mwaha ola waahirya othatuxa ekhootto ya iyaakha mulooko ni thanamosa ekhutto 16 . Vaamale aya ohiwanane iye wanakhootto yarumeeliwa akapwiithi ethoonyeryo awe ni waasinariwa Mwiwananeelo Omaleela wa Murettele otweeliwe nsiina na epwittikisi (AGP), Orooma, Witaaliwa,mwaaka wa 1992. Mwivaavo, mwaakha wa 2013, Mosambiikhi ahikwanyererya otthikeela ohiwanana iwe atanyerye orumeeliwa akapwiitti variyari va FERELIMO ni RENAMO, wahaaxa apinaatamu vanceenexa ale ari a muttetthe a eriyaari ni oto wa elaapo. Nnamwi siiraneya mivaneelo sinceene, ohasinaariwa tho mwiwanaano muhina mwa mureettele, nleelo khomalihiwe .

Samora Machel yaari Muhooleli Opacerya a Olaapo yootaphuwa ni akhaale vamunyukhuuni vale mpakhha Okwa wawe mwaakha wa 1986. Muraatteli awe, Joaquim Chissano, ahivaanelela okweeleiha mukhaleelo a ekhooto ni khipacerha mukhaleelo atakaherya makhuuru a ipartiito soviriikana watakaherya movimeeto akhootto, Eresistensiya Nasiyonaale ya Omosampiikhi, mwekunyani onoitthaniwa (RENAMO). Mukhalelo ola musya , a Frelimo akhaala vamunyukhuuni mpakha oleelo va , waha woxiitta omwathanleni a eperalameento weeriwe iyaakha sa 1994, 1999, 2004 ni 2009, nnakhala votheryaniwaka ovonyeliwa ni ifarawuuti. Movimente Temokaraatiko Omosampiikhi mwekunyani onithaniwa (MDM), mwaha wa okhootta waya ekkwaha emosa ya epartiitu ya RENAMO, yahikhweherya wiirera waya mpantte wa epankaata muhina mwa eparnameento, mweeri wa nexexe eyaakha ya 2010. MDM vaninanoni va oriina mulooko ni thnanamiili a mateputaato a Asempeleeya ya Erepuupilika, okhuma kohuma mwathanle okhiseerya amalelekeni a mwaakha wa 2014. Erexiime ele nnleelo yoookhala mosampiiikhi okhuma okhuma woopaceryani wa iyaakha sa 1990 yaruheela ekekhayi ya khuta okathi yothowa mukhaleelo owixeetta, yoowo muraattele a Joaquim Chissano, Armando Guebuza, wamananiha awe omalamaliha iyaakha sa 2000.

Ihaakhi sapinaatamu

Ntaphuleelelo na ihaakhi sapinatamu Omosamopiikhi ti mulattu mmosa othipeelela wa elaapo. Voomalaka iyaakha imiiya xexe , mosampiikhi atumereriwa ni Mapurutukeexi. Nuuma otaphuwa wa elapo ya Omosampiikhi mmatatani mwa elepo ya Oportukaale, voottarelana iyaakha 17 sa ekhootto, yawaniwa ni RENAMO ni FRELIMO, mpaakha mwaakha wa 1992, vaavo vaphanyiwea aya murettele. Armando Guebuza yaari olo tathanliwe okhala Muhoolelui a elaapo mwaakha wa 2004 ni othaliwa vasya mwaakha wa 2009, nnamwi ikiriitika sahimwa wi wanimuhaleela nrima wa ekekhayi, waamini , etaraspareesiya ni ohothaala. Iyo sahitanyerya mukhaleelo owtuwanyereya muhina mwa ihaakhi sapinaatamu, votakahereya, wokothasiwa atthu, vovoneriwa ,otthukweliwa wohusuwanyeya, manamuna okasoopiwa ikalapooso vohuttukwasereya ni maphukeliwo mwiha vohitthukwasereya. Niitho vahikhaala mwaha sinceene sataana ni otaphuwa wa mulumeelo ni ikaaruma sa mitiiya, wixeetta variyari va ikaaruuma sa itereneete, wixeetta mmpancaani sohinyoho, onyokaana ni wapusaariwa athiyaana,axinamwane ni athu amukhalelo oraakaala. Mwaha sinceene mwiha iya nleelo sinareneya.

Mwaakha wa 2018, ereportaaxe ya ehapaari yalaleewe muhapariini Purtukeexi, wanihimwa wi ethaya soreerela oruweerya Omosampiikhi, vothnleleya mpaatta wa ekoretoore ya Onakhaala, sinihiihiwa orumeeliwa na mamaosampikaano emilyawu saalimi anipereteri ithaya ni anavonyeriwa mohaawani, eturukariwa ni moolomu awootathiwa ni anamakhalani okhopeela a nikhuuro noliimwa. Porutukaake, ni Portucel Omosampiikhi ori ti muuru, ti elaapo ya ya wewuroopa erumeela mpantte munceenexa a ithaaya iye.

Wataanana ni ilaapo sa Okhoopela

Muwehe tho: Mimisaawu sa itipolomasiiiya sa Omosampiikhi.

Anaamwi wataana okhuuma vaavale viraneya aya ekhootto yowoopola elaapo, nleelo sinikeleliheriwa omuhooli ni sinonihereya voreerela, manamuna otumererya wooto wa Omosampiikhi ohoorya khukhala woovirikaana wa khuta okathi onviira. Ipilaari iye piili sa matumereryo a okhopeela ya Omosampiikhi, tiiye solipiheerya mukhaleelo awataana vopwanelela naxirikha amwattamanani, ni olipiherya ni omwarya mwataano nanamakhaliheryana a muraalo. Vaviraaka iyaakha 1970 ni wopaceryani wa mwaakha 1980, matumereriyo okhopeela ya elaapo waari ohaaweryaneya okawanyeya aluttelela Oroteesiya ni Waafirika ti Suuli, ni voreerela ntoko sokhumeleela sa wilipiheryaxa wa ekhootto yoriirya, Estaato Sowiraana ni Muraano a Soviyeetika. Etesiaawu ya Mosampiikhi muhina woohukhuumwa Mutheekeso wa Ilaapo Sowuraana enithaniiwa (ONU) owanihaka ni Eroteesiya ni okhootta elapo eyo okweheriwa muttetthe a ephareeya, tatanyeery wi kuveeruni ahooleliwa ni Ian Smith apaka miriirywa sawe nisiiri owananaka ni athu omosampiikhi. Varookhalaru mavirikaanelo a kuveeruni Osimpaapwe, mwaakha wa 1980, ahitthipiiha mopoopiho ola, ni kuveeruni a Waafirika ti Suuli waahithipeleela wavaaha mukaaliheryo ana RENAMO muhina mwa ekhootto awa sa ele wyawaniha aya ni kuveeruni a FRELIMO.

Mwiwanaano a Winkomatia mwaakha wa 1984, nnamwi ohalokaasa ni wireeliwa omalamaliha mukhaliheeryo ole a a ma Suuli afirikaano wyakweherya aya ana RENAMO, vahutthukuliiwa mivaanelo weekhuluupale sopaceeriha wa kuveeruni Omosampiikhi no masuuli afirikaano ale.aEporoseesu ele wahixiittamukhaleeloa ya ni okweela wala omaala wa mukhaleelo a Aparteeti, wakweeherye wataana muhina mwa itipolomaasiya yowooneya ni Afiriika ka ti Suuli mweeri wa namulooko mwaakha wa 1993.nnaamwi mataanelo ni anamwattamanani,Osimpaapwe, Omalaawi, Osampiiya ni Otansaniiya sanoniheerya okhathi mukiina soohilokaasa, ni miyuraanelo sa Omosampiikhi ni ilaapo iyo sanikeleela omuhooli ni soossareya ikuuru.

Eyaakha vakhaani vottherelanaka otaphuwa , elaapo ya Omosampiikhi ahipwanyaan mukhaliheeryo mmosa owonaneyaxe wa ilaapo sa mpaattha okeela nsuwa , vpthalelelyaxa iye siiri sa eskantiaavo. Uniyaawu Soviyeetika ni maliyaato awe , tthiri, ahittatuwasa khukhaala anamwaakiherya a mukhaleelo wa muhaakhu. Atoroopa ni manamuuno otomererya wa Omosampiikhi ni manamuna otumereerya sakhoopela vaniipaka maluutte ale. Ia sapacerye woniheereya mwaakha wa 1984, vaavale Omosampiikhi opwanyaa awe omaapuuru wa Opaaku Mutiyaale ni vaiyri va Efuutu Monetaariyo Iterenasionaale olimaleeliwa ni nsiins na (FMI). Mukhaliheeryo a moono okeela nsuwa siniirel mpaatte ntoko Suweesiya, Noruweeka ni Ixilaatiya, vowakuveeha sahiraattela mukhaliheeryo Osoviyeetika . Filaatiya ni elapo sinriiwa Payiseexi paaxo anithatuwa okhaala efoonte khuta ekwaha sotepaaxa yoniherya mukhaliheryo aya othokoorerya a muraalo ya Omosampiikhi. Itaaliya tho onilipiiherya mwataneelo awe vamosa ni Mosampiikhi, nthoonyeryo na wataana wa raati ni elapo ya Omosampiikhi ,nthonyeeryo na muteeko awe muluupalexa okaathi wa eporoseesu ya mureettele. Miyataanelo vamosa ni elaapo ya Opurutukaale, epoteesiya yakhalayi Yakoloono, sinikelihiwa omuhooli ni mukhalelo aya tamuraarelexo wa okaathi munceene maana anamuhakhu Oportukaale anooniherya wikhanyanya waya muhina mwa muhaakhu Omosampiikhi. Mosampiikhi ti maapuru a Movimeeto ohiitakaheriwa ni orri variyaari vale anamwataniiha a nikhuuru wala epulooku yawafiriika muhina mwa Ilaapo Sowuraana ni mapuuru makiina a makhuuru Owiraana Okhopeela. Elapo ela tho aniirela mpaatta wa Wuraanawa Waafiirika

(vakhalayini wiitthaniwa Muthenkeso a Muraano a Waafirika) ni a ekumunitaate anireewa Othawali a Waafirika moono Omaphattuweloni. Mwaakha wa 1994 kuveeruni othatuwa khukhala maapuuru a ekekhayi a ihaakhi sa Mutthenkeso a Epaaca Yamwiisilaamu, mmpatte mukiina wi yataleele mukhaleelo aya muhina mw mukhaliheryo aokhuupela., maasi tho wi asiivelihe mpaatte munceene mamwiisilamu a mulapooni. Vmukhaleelo yoole, wopceryani wa mwaakha wa 1996, Mosampiikhi ohiirela mpaatte nimwattamanani aya akoloofoonu a Commonwealth Mamapititaaniku ni, okaathi yoowo,yaari elaapo emoosa yomekhaaya yavoloowe mmottenkesooni,nnaamwi ehinaatoko wiirela mpaatte wa Orayiinya wa Mpititaaniku, Mwaakha yoowo tho, mosampiikhi okhaala maapuru namapattuxa ni muhoolelel a Mitteetthe sa Ilaapo iye silavuula Ntaava na Epwittikiisi, nolimaleeliwa ni (CPLP) ni nnleelo ninataana variyari va muhantisiini, samuhakhu, manamuno otumererya ni seephattu soolattana ni ilaapo lusooofonu , ntooko purutukaala ni Parasiili.

Makawanyereyo

Muweehe artiiku muulupaale: makawanyereyo elaapo ya Omosampiikhi Muweehe tho:Eliixita ya Ipoosto Ssintumereerya sa Omosampiikhi Ipuruviisiya sa Omosampiikhi, Ota mpaakha othi, nuumuru ni mwaattelo Mosampiikhi okawanyeva mittetthe a ipuruviisiya mulooko niimosa (mittetthe 11): Oniyasa (epooma yuluupaale: Oliixiika); Okaapu Telekaato (Epooma yuulupale:Opheepa); Wamphula (epooma yuulupale: Wamphula); Oteete (epooma yulupaale: Oteete); Osampeesiya (epooma yuluupale: okhiliimane ); Omaanika (epooma yuulupaale: Oximooyu); Osofaala (epooma yuulupale: Opeera); Okaasa (epooma yuulupale: OXai-Xai); Onyampaani (epooma yuulupaale: Onyampaani); Epooma Omaaputu (epooma yuulupale ya elaapo: Omapuutu); Omapuutu (epooma yuulupaale: Omatoola). Ipuruviisiya sinkawanyeya ni mittetthe sa itistiriitu 158, itistiriitu iya sikawanyeeya muhiina mwa ipoosto 419 ni iye siniphitaanyerya ilokalitaate 1052, mtiita otepeexa okhuuruwa wa matumereriwo a estaato. Omosampiikhi nno sopattuxiiwa mpaakhha mahiiku ala, imunisiipiyu 53, 33 sephattuwelo eyaakha ya 1997, maasi 10 mweeri wa nexexe mwaakha ya 2008, 10 mweeri wa nethanu a eyaakha ya 2013.

Muweehe mwartiikuni ekekaayi :Muhaakhu

Omapuuto, epooma Yuulupaleya elaapo

Epooma ya Omapuutu

Noota nothaleeliwa ti metikaale, eranttenele nnoota na vakhalayini a ntiita na ekooto eroowaka emoosa. Noota na metikaale nookumihiwa muhina mw orumeeliwa waya okweeheriwe ni Epaako yo Omosampiikhi mpaakha mwaakha wa 2012. Etoolare estanuteense, eraati ya sulli afirikaano,ni yaniinaano, ewuuru tho siiri manoota okupaleeliwa ni akahanle sinrumeeliwa mutaransasawuni mwaanakooso a elaapo. Esalaariyu yootepa oyeeva yothaaliwa veehakhi ta ya itoolari sene 60 wa khuta mweeri. Mosampiikhi i mampuuru anamuttettheniaruuhela Oraala a Waafirika mpantte othi (SADC — esiikala ya ekeelexi).porotokoolu a nakooso owixeetta muhiina mwa SADC oniireliwa wi oruuhele muttetthe o Waafiriika wa othi okhaale mnipuuro na muxiittano, nootharuuxiwa isiisapo ni mikutha kutho saanaakosa. Mwaakha wa 2007, Epaako ya Yolumweeku yoosuweliha mwaha wa " mukhalelo na munuweelo a muhaakhu owuncerereene" wa Omosampiikhi ni musoomo mmosa otakaheryaniwa a Kuveeruni ni anamatowaari okhoopela mwaha wiyoola, okupaleela ariiki "Omosampiikhi woteene onikupaaliwa variyari va ehanpiisi wa mukhaaleelo oxiita saneene muhina mw mikhaliheryo sothuunku ". mwaakha wa 2007, efuutu Monetaariyu Interenasionaale esiikala ya ekuunya o (FMI) iire wi "Mosampiikhi ti ehantiise emosoa yasuseeso muhina mwa ilaapo sawaafirika othi wa osahaara çambique é uma história de sucesso na África subsaariana." Mwivaavo ,nnaamwi mwanyiheryo amuxiitto ola, pooti okhaala Epaaku ya Olumweeku ni wa UNICEF anirumeela muulumo

"paratookuso eyo piiyo voohilipaneya" wi othalakasiwe muncerereyo wa ohisuwanyeya  wala ohilookasa mukhaleelo anamwaane mwaha wa ohilya saana otanyerya mukhaleelo awe ohisuwanyeeya okhathi woowunuw ele eriiwa

PIB Omosampiikhi. Variyaari va Iyaakha sa 1994 ni 2006, munuweelo a PIB yaattameele ipuruseetu 8% vamwaakhani , mwaaha wivaavo,elaapo enitthikeela okhaala elaapo yootepa osikhiini ni oniira onioraalaaka wa molumweekhuni.

. Muhiina mwa epexikiisa wala sohaayiwa mwaakha wa   2006,  ikaarutu thaaru sa mamosampikaano anaakhulela wi wa iyaaka iye siviiri thaaru sa mamosampikaano anakhuulela  mukhaleelo a muhkhu awa ahikhanyererya weemela nipuuro nimoosa ni oteepaxa.

Mwaarepele aliipo otwawa ekhootto ni irefooroma sa mukhaleelo a muhaakhu soopwaneela sotaanyerya etaaxa emosa yoeela muhina mwa manuweelo: elaapo yahipwanya exikhaani variyari va muhakhu owonaneyaxa, aphiiye mutiita ole onireeliwa mweekunyani PIB wa khuta mwaakha amunuweelo o país teve uma recuperação económica notável, atingindo uma taxa média anual a 8% variyaari va ilaakha sa 1996 ni 2006 e oleele a ipuruseeto 6% ni 7% vokathini variyari va Iyaakha sa 2006 ni 2011. Ihasaaraa sootothowa yopaaceryani wa mwaakha wa 2000 ottikiherya omattuuli munuweelo wa muruuwelo mpakha ipuruseeto 2,1%, masi nahipwanya exikhaani yomaleeleene mwaakha wa 2001, ni munuweelo a ipuruseeto 14,8%. Omwarya mwareeya vowiittiperya wanroromelo nomeelo watepeeteri mwa iporoceetu suulupale sovirikana sa investimeeto athu okhoopela, voothareelana ni mukhaleelo a muhaakhu ni olipiheeriwa mapuuro ni miteeko soottekuula, Omiteeko soolima ni mikuukutta. Mwaakha wa 2013, voophiyaka ipuruseeto 80% sapinaatamu a elaapo waavara muteko aya muhiina mwa miteeko soolima, ni mpaantta munceene mwiyaawo yaalima wi wikhuuriheke vkhaani vakhaani, ni nleelo anihaawela sotekaasiwa , muhina mwa mathaavi nonamatumiiha ni va mutiita wa wivisxitiiriwa wa maana. Ahiiya iyo, mwaakha wa 2012, mvoovikana ipuruseeto 90% sa ithaaya sinliimwa sa Omosampiikhi n nleelo khuuvo arumeela. Mwaakha wa 2013, artiiku mmoosa wa BBC ahilaleerya wi, okhuuma okhuma mwaakha wa 2009, athu a elaapo ya Oportukale yanitthika arowaka omosampiikhi mwaha wa munuweelo a mukhaleelo a muhaakhu ni votharelana ni mwaha mukhaleelo a muruweeryo a Opurtukaale, m waha wa kathoowa ole otanyeriwa ni sokkopa wireliwaka anamunceene mmuttettheni mwa ewuuro. Mwaatiwa ephaattu othattaniwa opharereya ya Omosampiikhi

Voovikana ekooto 1 200 sa empereesa sa estaato empresas estatais (vanceenexa ixikhaani) soroohiwa mmatatani mwa mapirivaato no wala sotaphulasiwa mulapooni um. Mweteteeryo wi ipirivatisaariwe wala itapwuuliwe esetoore iye siira seettaka wi impereesa ihaale sa estaato, ntooko esetoore sa miteeko sa oraami , maluuxu epaahari sa apakiiti ni mittaala sa xipooro. Kuveeruni onathaala vowakuveeya ale akhanle anamwiivixitira a ilaapo sa Okhopeela sokhaleela vatthuniwaka wi eperivatisaariwe emoosa ya estaato. Voohiyatho vo, ihaakhiatuwaneero sookuruxiwa ni matumereriwo muhina mwa miteeko sa atuwaneero yokweeheriwa ni ivirikanyihiwa vasya. Mwaakha a 1999 Kuveeruni opattuxa muxuukho owatanaanihiwa ne evaloore akerekaato ntooko mpaantte a wikhanyaanya wi yincereri ireseeta samuhiina, parte de seus esforços para aumentar as receitas internas. Mwaakha wa 2012, ereseereva yowuunuwexa ya kaaxi ephaatu sihooneleliwa Omosampiikhi, ireseeta sikhaale ovirikaanhaka muhaakhu wa elapo. Mwivaavo , muhaakhu Omosampiikhi, onirya okhalaaka owakameeliwa ni mahoneelo a makhankwa a matumereryo. Mweeri wa nethana miili mwaakha wa 2011, Kuveeruni ovaaha miruuku sa malaamulomasya aniireeliwa omalamaliiha makhankwa wi etakaaheriwe epekulaato mmulamuloni mwa ikhiirime,ataraafiku muhina mwa makweheryano, ni makwaankwa, niwiiraneya mwiiha sowaatta sotixiviyaariwa musuurukhu anamuunceene. Mukhaleelo a nlamuulo nne nithokihiiwe variwaaari va ekonseelyu ya Maminiixituru elaapo. Moosampiikhi, ohohahukhuuma maminiixituru okhuuma maali mwaha wa makhwaankwa okhuma okhuma mwaakha wa 2011. Mosampiikhi okalasifikaariwa wi oniirela mpaatte a nipuuro na 123ru muhiina mwa ilaapo iye 174 na mutiita waale iye sisuuwela makwankwa sa mwaakha a 2012 opaakiwe ni muraano ya Taraspareesiya Iterenasionaale. Va muraano ole ne erelatooriyu ya nmwaakha wa 2005 yaapakiwe niAxeesiya sa Ilaapo Sowuraana siniirela mpaantta muraaliho Okhoopela (USAID — esiikala ya ekeleexi ), " mtiita ni mukwaaha wa makwaankwa mmosampiikhi toori mwaha oveexeryana."

Okuumi

Ekaraafiku enthonyeerya muncereryo wa mwaattelo amamosampikaano ampwaanye mwaxiitthu HIV ni ahitthariheela muloolo ni atirerorovoraaale (2003–2014) Mutiita ya efekuntitaate ya omosampiikhi ti yoophiiyaka 5,5 amayaareelo wa khuta muthiyana,Ikaasto siniireeliwa Anamunceene muhina mwa miteeko sa ekuumi ti ya 2,7% ya PIB mwaakha wa 2004,vireyaka siiso itispeesa saale anikhupaarela vomekhaaya sataananihiwa yaakhuumela 1,3% mwaakha yoole. Mwa sokaastari siireliwaaka muhina mwa asistensiya meetiika yaari ya itoolare 42 (PPC) mwaaka wa 2004. Woopaceryani wa iyaakha imiiya sene XXI, yakhaale mameetiiku araaru paahi wa khuta ikooto emiya 100 yapinaaatamu Omosampiikhi ni makweelo anaxikhaani waari wa ikooto emiya wa mayareeliwo mwaakha wa 2005.

Nuumala otaphuwa mmatatani mwa Opurtukaale mwaakha wa 1975, Kuveeruni Omosampiikhi ovonyeerya mukhalelo oriiwa asisteensiya Meetika opaaceriha, othoonyiwe ni Orikanisasawu Mutiyaale Okuumi ontaphuleeliwa ni (OMS) ni mukhaalelo a ilaapo ikiina sooniherya mukhaleeo amunuweelo. Masi ipuruseeto 90% sapinaatamu yahivaahiwa mwapoophe. Wiraneeyaka sisaale okathi wa iyaakha sa 1980, vophiyaka ipuruseeto sene 11% sa orosameeto wa kuveeruni wiireliwa othokoreerya mukhaleelo sa meteekosa okuumi. Mwivaavo, ekhooto yawaniiwe Omosampiikhi nno, yahittikiherrya mmattuli mukhaleelo wa okuumo woopaceriha ole ohaari wonaneyaxa. Variyaari vale yataanyiwa ni ataake a RENAMO, soottekasiiwa sa kuveeruni variyaari va iyaakha sa 1980 ni 1992 saari ale ale mapuuru emeetiku nin ale a miteeko sosoomwa.

Mweeri wa Nethanamosa mwaakha wa 2011, Efuutu Yapinaatamu ya Ilaapo Sowuranyiwa, yahilaleerya muhuupi a erelatooriyo ya mwaha a mukhaalelo oyaarana  a molumweekuni. Ewaraakha wla yookhalana itaato sinthoona ikuuru muhiina mwa soovara ni mukhaalelo sinlaattana ni ookwa wanamwaane anayaariwaaru ni waximaayimuhiina mwa ilaapo 58 samolumweekuni. Mutiita ookhwa aximaayi  muhiina mwa khuuta ikooto emiya 100 sapinaatamu Omosampiikhi nno waari wa imiiya 550 mwaakha wa 2010, vatananihiwaka naale 598,8  amwaakha wa 2008  ni naale a e 385 yarepeeliwe mwaakha wa  1990. Mukhaleelo a mutiita okwa anamwaane a iyaakha thaanu 5 wa khuuta ikooto 1 000 waale oyaariwa  ti ya 147. Erelatooriyo ele yireeliwaothalakaasa manamuuna a mupuweleeliwo sa munuweelo a ekoonto ele muhiina mwa  ONU wi vakhaale voopwanyiwa, vanceenexa mwiirelo iye mixeexe 4 (ovuukula okwa wa anmwaanereduzir anayariwaaru) ni  5 (ovuukula mwaattelo a okwa aximaayo anayaraaru ). Omosampiikhi nno, mwaattelo wa mamataroola wa khuuta ekooto emosa 1 000 waale ari tayaariwe ni neekume  taale  3 ni moopiheryo wookha wa athiiyana owemeleela ti wa  mmosa 1 mpaakha 37.

Exiripitaali ya Oluwaapo Osampeesiya

Exiripitaali ya mmawaani ya epooma ya Oluwaapo, muttetthe a etistiriiyi ya Oxiitte elatarato

Mwaattelo othaleleya wa mukhaalelo wa ereetta ya mwaxiitthu HIV muhiina mwpinaatamo Omosampiikhi mwaakha wa 2011 waari wa ipuruseeto 11,5% eriyaari wa okhuuma iyaakha 15 ni 49 (muthoonyeeryo otakaahereya a mwaattelo a mwaxiitthu HIV). Ola toori mwaattelo oteepa okhuuruwa vatanaanihiwa nuule wonaneeye muhiina mwa ilaapo sowaattamana sa waafiirika moono wa othi nno. Naweha weha , mpaantta othi wa elaapo (ipuruviisiya sa Omapuutu ni Okaasa),mwaattelo othanleliiwa taale ahireere vataananihiiwa naale owuncerereya ikhaaha vaali mwa mphiimo elaapo. Mwaakha wa 2011, amakhuulupaale a ekuumi yananyiiherya wi voophiyaka imilaawu 1,7 yapinaatamo omosampiikhi onkuupwaatta mwaxiitthu a HIV, waale ikooto imiita 600 wanimulyeelya mithaali siiriwa antiretoroviraale. Mweeri wa Namulooko ni miili mwaakha wa 2011, ikooto imiiya 240 sa atthu waniikhapeelelka yakhelihiwa aka mukhaleleelo ola, ni ikooota imiiya 416 sa atthu mweeri wa neraaru mwaakha wa 2014. Vithariheliwa ni erelatooriyo ya UNAIDS mwaakha wa 2011, aereetta wa mwaxiiithu HIV/SIDA Omosampiikhi waakhaala ntoko yaniroromeeliha.

Erumeliwaka muthenkeso ONGs ilaapo sinceene sinooniherya oraala, Omosampiikhi ti okhaliheriwa ni mpantte a ikiina sa olumwenku. Votanyereya ni mwaaha sa mikuutha khuutho sa matumereryo a mikhaliheeryo sokhopela ni maverikanelo a anamuttettheni amuumu, mitheekeso iye sa ONGs sinikawanya mukhaaleelo wehawehiwa okuumi yopaceeriha mulaponi, Namaahayasa a mwaha sa Okuumi James Pfeiffer onihiimwa wi , ohiiya othipeeliwa estarateexiya emosa esya ekhaanle yokhapeleliwaka mukhaliho, manamuuna masya owataanana ohana othokihiiwaka, wi okheeheryeke wakakhaana variyaari vanamuute ayikharari ni anamuteeko sa ale a ekuumi yamawaani mme ni olipiheriwa naluutte amwiwananiwo a mukhaleelo a maxuuttelo ni anamuteeko a okuume. Nroromeelo mwa Soolya Vaniphiimwa wi ipuruseeto 64% sapinaatamu Omosampiikhi anihawa muhiina yohikaalana nroromeelo muhiina mw soolya. Mulaatthu ola anoonaneya vanceeneca muttetthe oothi wa elaapo. Weiwo voophiyaka ipuruusento 75% yapinaatamu anihaawa mulattu wooyo. Omosampiikhi ori variyari va ilaapo 16 ni “yootepa woopiha wooniherya ntiita a munuweelo ya etaala yowitiiperya ”,ohoolo wa mwiraaneyo owulaanya. Yoowo muncerereyo musya a etaala mulaponi um onimuncerereya .

Okuumi Omosampiikhi, vancenexa enaapwanya mwaha wa othoowa nroromeelo muhina mwa soolya mulapooni. Ntoko erelatooriyu ya muunuwelo wa apinaatamu a mwaakha wa 2009 a Eporokaraama ya Ilaapo Sowiraana vireliwaka oraala waari ,m voophiyaka ipuruseeto 55% sapinaatamu Omosampiikhi okhaala mohaawani muntanyeeriwa ni Omasikhiini. Nnakhaala eriiyari ti ale ohisoome, ipuruseeto 40% munuwelo ayaohisuwanyena mwaha wa manamuuna oolya, ale paahi ipuruseeto 47% tariina mukheeheryo a maasi oreerela ni vakhaala nroroomelo moosa wookumi nuuma oyaariwa ta paahi iyaakha 59.Omampiikhi okalasifikaariwe nipuuro na 180ru variyaari va ilaapo iye 188 sa mannuweelo Othawaali Apinaatamu mweekunyani oriwa (IDH). Vanceene viyeeyo ekweeheriwa ni othoowa nroroomelo na malyeelyo mulaaponi mu. Elaapo yookhalana mwaattelo a mwaxiiitthu ni ooriwa AIDS yootepexa wa olumweeku. Mukhaleeloa mwaattelo wa mwaxiittu omosampiikhi ti nikuutha na nowoopiha variyari va emuusini ale aveelaveena ni ahimpwanya nnakhala ethu a mittetthe sa otakwaani mwa elaapo; yoowo oniteepa oweeliha nmukhaleelo wa omasiikhini ni olya vohisuwanyeya vanceene. Voophiyaka ipuruseeto sa 15% sathiyaana owemeelela vamikhari khari sa 15 ni 49 iyaakha sene ani ampwaanye mwaxiithu. Ereetta ela mukhalelo aya towakanyereeya muhiina mwa mmukhaleeloni mwa Omosampiikhi ni anamawaani ni muruweeryo. Ephiiro winceenexa enkweeherya opwaanya mwaxiithu enithikeela okhaala ele ya mmakumaanoni muthiyaana ni mulopwaana ni voophiyaka ipuurusento 90% sa mwaha watthu atokweene.

Miteeko soolima mulaponi um, toori muteeko a muhaakhu onamunceene, okhaale ophiyaaka ipuruseeto 75%  wapinaatamu. Vaari siiso , numeeya nanamunceene ankhupaareliwa ni miteeko soolima yireelaka wiilyiha, nroromeelo muhina mwa  soolya Omosampiikhi Sendo sookhala okhalaka vanceenexa enkweeherya ni vohithookihiwa, ipuruseetu 90% sa ithaaya siiri imaatta sowuunnuwa, sa matteeke  10  nnakhaala vakhaani ni muruweeryo muhina mwa miteeko soolima vanceenexa ti vaavale vahinoonaneya ni khivakhaale. Elaapo enihaawa mwa wa amwaakokho ahaaxa soliimwa.Yootepa ohoonona muhina mwa ipyo muhina mwa miteeko soolima  ti isoope yoxeerya, onoonaneyaxa mukerekhere ma muro Puukwe.

Mukhaleelo a Omosampiikkhi ti wamuukhaawe muhiina mwa sookhumeelela sa ephaattu, ntooko othoowa maaso, ni otoothowasa, ni muraanyo a 15 va iyaakha 25 siviire. Miraneeyo iyo sinihonona vanceene nikhuuru na muttetthe otakwaani , ni mukhalelo a muhakhu elaapo vamalelekeni.Othoothowasa wa yonaneeye mwaakha wa 2000, ntoko nthoonyeryo,nahaapwanya apinaatamu imilyawu sene piili saatthu, enaamwi othowa maasi wa mwaakha wa 1994 ni mwaakha wa 1996 yahiwaafetari emilyawu 1,5 saapinaatamu a mpaatta waothi ni eriyaari va elaapo.Nnaamwi elaapo ni mipaatte mikiina sa ekontineeti ya Waafiriika nno wi itteiveleeke okhaala iye sikumiheryexa mwiixi wa kaaxi otanyeriwa ni estufa, tiyee iyo sikhaala ohaawexan ni iri variyaari va ile sooteepexa okweeya yoopiha waya otanyeeriwa ni oothaatuwa wa mukhaleelo ipheeyo sa mukhaleelo owulaanyeya. Vohiiya tho vo, vaakhaaka okhaalaka oteepa wafetaariwa mukhaleelo a ethaya orwa yonihereyaka mipantte sinceene sa molumwenkuni. Amasiikhiini vawaweene tootepexa woniherya moopiho sintemaariwa mwaha wa omasikhiini. Atthu ale ari taalima muhina mwa momusiini ariina mireerelo vakhiini wi atuumihe ni malyeelyo aya toole oteepa okhuruweela vathi, mwa wivaavo, okhaathi yoothoowela, khaakhalana sinceene wi siwaakiheryeke muhiina mwa nrooromelo mwa soolya.Omosampiikhi nnro okhaala mukhaleelo vaceenexa woraala saneene wa muthokiiho oweteteeriwa niokasoopiwa miraneeyo vookhumamuttetthe Otisoriitu. Iporoceeto samukhaliheryo sa matowatoore ni a mukhaleelo Nasionale wa mukaakuveleni, onimukhaliherya Kuveruni wi otumereryeke mulaponi

Osooma

Okhuma okhuma okathi wootaphuwa elaapo moopuheriwani no elapo ya Oportukaale mwaakha wa 1975,etekiiwa ni oforomariiwa mamwixuuttihi amuxikoola, kiyaathariheele mwaattelo apinaatamu.Voothaleleya, noomala Ekhootto Omosampiikhi Iyaakha sa (1977–1992), ni eleepihiwa anamwaane muxikoolaa, noomala ekhootto wahiphiiya mwattelo munceene muhiina mwa ehaatisi mwaha wa erooromeelo ni mwaattelo apinaatamu amwaavano, ni osooma wolipihereya nleelo tiwohilokaasa. Mamosampikaano otheene anikhanereriwa valamuuloni wi ahaana yettaaka oxikoola yoopaceera, mwivaavo, mpantta mmosa a mwaattelo wa anamwaane Omosampiikhi khaatupheela wala khaarowa oxikoola yoopacerya, maana ahaana ovaara muteko wi yakhaaliherye ni wikhupaarela wa amuusi aya. Mwaakha wa 2007, emilyawu emosa yanamwaane nleelo khiyaarowa oxikoola, aceenexa wiyaawo yiirela mpantte a amuusi aya yaari ari amasikhini , ni numeeya a amwiixuuttihi Omosampiikhi nnleelo maxuttelo aya kwaari woohilokasa. Osomiihiwa wa axaana axithiyaana ohuncerereya okhuma imilyawu thaaru mwaakha wa 2002 arowaaka imilyaawu 4,1 mwaakha 2006, mwivaavo munuweelo yoomaliha waaya ohuncerereya okhumuma ikooto 31 irooka 90 ikooto sene .

Mikukuutta

Muweehe tho: Epoortu yapakiiti ni eraapha ya xipooro ya Omosampiikhi Muthaato okhuuma Omaaputu –OKateemPe, yootepa munuwelo aya ni yothomeewa ya Waafirika

Kaapooyi amwiixi Onyampaani, mwaakha wa 2009

kampooyi Namakhala

Ntteeke na Muttaala Ayeereyo Omosampiikhi

Sookhala voovikanaka ikhilomu ikooto 30 000 sa iraapha, maasi mpaatte munceene sa nthaavi tiiye sohithokoreeriwa wala sohipavimentaariwa.ntooko mwawattamanani aya a nikhuuso sa ilaapo sa Commonwealth,moono wa mavireeliwo omosampiikhi ti moono yoothiyana wa maxoofeeri moono woolopwaana wa mukukutta, masi tho emoosa sa ilaapo iye sinuuluma nttaava na epyiittikisi ekhalaane mukhaleelo yoola ( ekiina ti Timoore -Leeste).Yookhaala Ekaapu yuulupale ya Mateeke Okhoopeela Omapuutu, 21iikina Ekaapu sopaakiwa ni ethaya ni ipiista 100 ikiina simoorela matteeke sohiheliiwa alikataraawu. Mpaatthe wa mukeerekhere mwa ephareeya Intiiku sookhala Ixakaasawu Sowuunuwa sa apaakiiti samphaareya , nitakaaheryana Onakhaala, Opeera ni Omapuutu. Sookhala ikhilomu ikoonto imiiya 3 750 iphiiro sinenthaara apakiiti samuhiina, mwisiiso tho miluttelelano sa eraapha sa yuuma sikweeherya epooma sothaleleyaxa ni sinilutteleela elaapo ekle ni Omalaawi, wala Osimpaapwe, ni Waafiriika ti Suuli. Mukwaleelo wa eraapha sa xipooro Omosampiikhi yunuuheriwe vooviranai va okaathi voowiiraka iyaaka emiiya emoosa okhuumaka ipoortu thaaru soovirikana muhina mwa oseyaano Intiiku sirumeeliwe fintooko wookhiseryani wa mittaala soovirikana siirowa muhiina. Iraapa iya sa xipooro saari sokhehexiiwa okathi woole wa ekhootto ya Omosampiikhi, wasuryeeliw ni nikhuuru na RENAMO ni khiirwa khireeriheliwa.Makhulupaale a estaato, Ipooru ni Iphiiro sa xipooro wa Omosampiikhi, oniweha weha mukhaleelo a ipikaata sa Xipooro ni ipoostio saya soluttelelana , maasi, otumereriwa waya onikhaala owaatta yiireliwaka aneeraru. Khuta muttaala okhalana ekoretoore awe wa munuweeryo. Mwaakha wa 2005, saahikhala ikooto imiiya 3 123 sa ikhiloomu sa ipikaata sa xipooro, siniirela mpaatte wa ikooto imiiya 2 983 sa ikhilomu sa ipitoola sa 1 067 imiliimeturu (metto 3 ni 6 sa ipolekaata), soolikanana ni mukhaleelo wa epikaata sa xipooro sa anamwattamanani ni muttaala aya a ikhilomu 140 sa ipitoola 762 imiliimeturu (2 metto ni ipolekaata 6 ), muttaala axipooro a muttetthe Okaasa. Eroota yeeriwace ya ekoroporaasawu wa muttaala a xipooro opeera eluttelela ipoortu sa Opeera ni ilaapo ihiirina ephareya, Omalawi, Osaampiya ni Osimpaapwe.Ota wiila, epoortu ya Onakhaala eri tho elutteleela ni epikaata ya xipooro eroowa Omalaawi ni, othi, Omapuutu olutteelelana ni Osimpaapwe ni Waafiriika ti Suuli. Mathaavi ala aniluttelelana paahi ni ilaapo sowaattamana. Eroota esya elovolaani makhaala okhuma okhuma oteete ni opeera yahithokiheriwa wi ipaceerye orumeeliwa wala ovara muteeko mwaakha wa 2010 ni , Mweeri wa nithanu neeraru mwaakha wa 2010, Omosampiikhi ni Oposwaana ahaasinaarisi mwataaneelo wi yowuunuherwa eraapha ya xipooro a ikhiloomu ekooto 1 100 variyari va Osimpaapwe, wi elovolaniweke makhaala o Oseruulr mpaakha epootu ya maasi owiixerya a epooma ya Otexaponiine, Omosampiikhi.

Ephaattu

Omosampiikhi ti toosuweleexiwa muhiina mwa araatthi amurumeela palaastiiku: anamaratteela (vanceenexa ale a nikooto na amakhootte) ni anamakhayari (votakahereya ni etesiitu, ikeettelo siiriwa batik). Araatti ntooko Malangatana, Gemuce, Naguib, Ismael Abdula, Samat ni Idasse tanikwanyaanyerya muhina mwa miteeko sokhayari.

Isiipo siniipiwa erumeeliwaka nsu omosampiikhi anasiveeliha tho anamaxuukurya. Etipiila ya Oxoope yokupaleeliwa wi epatirimooniyu ya Olumweeku.

Soratteliwa Muweehe mihuupi: Isiipo sa Omosampiikhi

sooratteliwa sa Amakhootte

Isiipo sa Omosampiikhi sookhala orumeeliwaka muhiina mwa mikaleelo sovirikaana, siikhuma okhuuma muhina mwa etiini mpaakha miira a ephaattu. Ikaaruma sa isiipo sinrumeeliwa vanceenexa tiye sineteteeriwa ni mataata sinitakahereya ikooma simpakiiwa ni ithaapwa ni esaapala ya inaama, ntooko elupeepe, ikaruuma emosa enamwiseeleliwa wala nnyaka na inama wala na thaapwa, ni mariipa, muthiito wa exilofoone nephaattu. Mariipa ti ekaruuma yanamunceene variwaari va maxoope a mpaatte wa ophareeya eriyaari ya othi wa Omosampiikhi, ariisa tanooneyaxa mwaha wosuweela waya wiipa ni wiina. Esiipo sa Omosampiikhi ti soolattana ni reggae ni kalipuso Karipeenyu. Mithiito mikiina sa isiipo sanamunceene omosampiikhi, ntooko maraapenta ni mithiito mikiina sa isiipo sa lusofoniiya, ntooko fatu , saapa, poosa nsya ni maxiixe. Amakhootte toosuweleexiwa mmwaha wa maaskaara ni soopathiwa sinthokiihiwa ni mateera, si vanceenexa sirumeeliwa winiiwaka ikooma sa ephaattu.Sookhal mithiito miili sovirikaana muhina mwa iye siri sipattiwa vamrumeeliwaka mwiiri: axitaani (imineepa sootakhaala), siiri iye vanceenexa sipatheliiwa vaphiviini , ni ucama, siiri soopatthiwa iriina muthiinto wa ethooni sinooniherya ilatarato wala ithooni sekekhayi sa atthu ni ilatarato ikiina. Soopathiwa iyo vaceenexa tiiye sihimwa ntoko "mukhaleelo amaphattuwelo", maana sinthoonyerya ihaatisi sa makooto manceene.

Viraneeyaka iyaakha iya sa womalelani sa okatthi wakoloono, sooratteliwa sa omosampiikhi santihoonyerya ohukhuumwa ni ikuuro sakoolono ni sahithatuwa khukhaala nthoonyeryo nowixakiheerya ni okhioottela. Noomala otaphuuwa wa elaapo mwaakha wa 1975, sooratteliwa isya wala saninaano sootuupheela mpaatte mukiina . Araatti owaanli Omosampiikhi okaathi wa ninaano osuweleexiwa ni otepeexa ottittimihexiwa taalasa namakhayaari Malangatana Ngwenya ni namapatta Alberto Chissano. Mpaatte munceene yoreera wa soopathiwa numaala – otaphuwa elaapo, mpaakha iyaakha sa 1980 ni 1990, sinithoonyerya owaneliiwa manamuuna , ekhootto, ohaawa ni etaala. Wiina wa mmawaani vowulaanyeya tiwoovirikana ni vanceenexa sininuwiiheriwa mulapooni motheene. Sookhala mithinto sovirikaana sa manamuuno owiiniwa wa makooto, vanceenexa arumeeliwa mmiirani a ephaattu. Maxoope, ntooko nthoonyeryo, anaatuwaari wawanaaka awaara esaapala ya enaama. Amakhuwa axilopwaana aniwaara ikuuwo sowooneya ni maxikara yiinaka arukureryaane mwalteeya mwa iwoora sene. Makhuuru axithiyaana a mpaatte ota wa elaapo, aniina ikooma sa mmawaani enithaniwa etuufu , wi ethapeliwe niira nam amwisiilamu . Soolempwa Muleepi Mia Couto Soleepwa Omosampiikhi woopwanya othawaali okaathi wakoolono , sirumeeliwaka eiteema senasiyonaliista.aleepi owoneyaaxa wookatthi ole yaari Rui de Noronha ni Noémia de Sousa ni José Craveirinha opaceeriwe iyaakha sa namulooko 1940, sathookiha mukhaleelo wa ekeekhayi ya omosampiikhi ni ipoweema saya, sahitanyeerya erepiliyaawu.

Tokupaleeliwa wi totepaaxa  okhaala  poweeta José Craveirinha ohaakhela ethuuvo Camões mwaakha wa 1991.

Mia Couto, yoowon tho oxintta ethuuvo ya Camões, mwaakha wa 2013,ti muleepi mmosa owoneeyaxa wookathi waninaano omosampiikhi. Owaariwe Opeera, ohaakheela ethuuvo muhina Yoolepa yookhoopela wiithaniwa Neustadt mwaakha wa 2014,khukala mmoosa wa aleepi ale annli arumeela enttaava nepwittikiisi akheele nttittimiho nno.

Vookhalaniiwa mpaatte munceene a muruweeryo oleepwa Omosampiikhi ontanyereya ni mapoweeta aniithaniwa "eliteratuura ya Wewuroopa". Mapoweeta ala mwaha wookhala a makooto anotteele, yanirukureriha sotheene, wala mwiiha mwa soolepa saya muhina mwa milaattu sa khuta niihiku sa Omosampiikhi, ovaraaka ni ni ihimwaaka iye siri sikweheriwa ni itentitaate ya elaapo. Alberto de Lacerda, Reinaldo Ferreira, Glória Sant'Anna, António Quadros, Sebastião Alba ni Luis Carlos Patraquim aalesa khamosa khamoosa aleepianiirela mpaatte a nikhuuru na soolepa.

Maapelo

Vooviraka iyaakha imiiya 500 sa iyaakha samopuheriwani , mapurutukeexi ahooniherya okhaala ti mwaaha munneene muhina mwa mapeeliyo Omosampiikhi. Miruweeryo ntooko mattwookwa (mutathaari ompwattuwa oparasiili amido), korooxo (tho amaphattuwelo oparasiili, nnaamwi omosampiikhi eera oriina oniira akhaale elaapo yowaruweryaxa muhokho rokho ola) e ni ephawusiinyu, siiri iphaayu sefaranseexi sarwaaniwe nakuunya mapurutukeexi. Urrumeeliwa mithiikila ni sotakaaheriwasa ntooko esaapula, elouuru aalyo, ephapiriika, ppimeeta, pimeetawu oxeerya ni eviinyu sipattuxiiwe tho ni apwittikiisi, siiso ntooko muhaali, nakhuuwo, musooro , sooruku (nthiito mmoosawa makhuukhu) ni kharaaka. Epereeku (roolo a enama), irisoole,espetaata (kebab), putim ni populaari nteero ni piriphiiri (faranku nteero ni muhuusi a epalaante ni piri phiiri), tiiri iparatho sopurutukaale siilyiiwa hoothe ni apinaatamu omosampiikhi vaninaanoni va.

Milaaleeryo

Eseeti ya Raatiyo Mosampiikhi Ihapaari Omosampiikhi vanceenexa silipiheriwa ni kuveeruni. Ihaapari sookhalana murumeeliw aya ootepexa okhuuruwa, mwaaha wa isisaaposaya sootepa oweela ni itaaxa sookhuuruwaxa muhiina voohisuuwela osooma. Mwa ihaapari sootepeexa olaleeriwa tiiya khuta mahiiku sikhupaareliwa ni estaato, ntooko ele Notiisiya ni Tiyaariyu Omosampiikhi, ni semanaariyu attiminku. Weettakasa waya oonoonaneya vanceenexa irukureryaka Omapuutu . mpaatta munceene amukhiliherya aya mjuhina mwa ereseta mwa solaleerya riile eniiriwa ni xornaale proro- Kuveerunu. Mwivaavo , mwaattelo wa mapuuru alaleeriwa ihapaari eye perivaato ni miruuku sovanyiiha sihuncerereya womaleelani ya iyaakha iya. Eporokaraama sa raatiyo tiiye saari soonaneyaxa sa miitiya muhina mwa elaapo mwaaha wamanamuuna okweeheriwa mapwaneryo.

Exakassawu sa raatiyo sastaato sinirumeeliwa mwaattelo  anamawiriiyana  owaatta naale araatiyo pirivaato. Ratiiyu Omosampiikhi  te namalaleerya eriina mwaattelo wa atthu amwiiwelela ni ophattuxiwe noomala opwaanyiwa otaphuuwa wa elaapo ya Omosampiikhi. 

Isakaasawu saTV siweehiwa ni mamosampikaano tiiye, nikhinaku ikinaaku ntooko TVM, STV ni TV Miramar. Mwiaavo vookweheriwa ni oraami a Sateelite, iteleskoputatoore sookhala owaasesaariki ni ekaapu sateelite. anamaweeha akhaala otanyaaka milooko milooko sene sa ikanaale sa waafirika, sawaasiya , sa Oparasiili ni wewuroopa.[ enithoowela ithoonyeryo].

Muxiittano axaana axithyana wa imeeturu imiiya 800

Mphiira

Namuvoonya mphiira Eusébio (oyaariwa Omosampiihi vahinaatthi woopowa elaapo ) waari avansato a eselesaawu ya Oportukaale muhiina mwa kampiyonaato a Olumweeku mwaakha wa 1966, wahunuuhera elaapo ya Oportukaale khuphiiya osemifinaaleeni. Ateleeta Lurdes Mutola oxiitta ithuuvo piili sa emetaalya sa mphiira oliipiiku muhiina mwa imiya 800 sa imeeturu . emetaalya emoosa ya eoporoosa ya molimpiiyatani mwaakha wa 1996, Waatalaata ni emataalya ya eweero muhina mw olimpiiyata aphiira mwaakha wa 2000, elaapo ya Austaraaliya. Amphiira otepaacha watteeliwa Omosampiikhi taala ari paskeeti, mphiira ni attimaka. Namuttikha mphiira a paasikeeti Clarisse Machanguana ottiikha o WNBA. Eselesaawu a omosampiikhi yoowaneele ikwaha xexé muhiina mwa ekoopa ya Ilaapo sa Waafiriika, maasi khenawanele ekoopa ya Olumweenkuhttps://pt.wikipedia.org/wiki/Mo%C3%A7ambique.

Miira Othaapela

Epaarasa Yamuhaarooye Omosampiikhi

Nihiikhu Nsiina Soleepwa 1ry na mweeri opaceerya Nihiiku Nopheetana Molumweenkuuni Mwaakha musya 3 na mweeri wa neeli nihiiku namuharooye Omosampiikhi Ottittimiheriwa Eduardo Mondlane 7 a mweeri nexexe nihiiku nathiyaana Omosampiikhi ottittimiheriwa Em maayi Josina Machel. 1ry na mweeri neethanu Nihiiku interenasionaale na Anamuuteko nihiiku nanamuuteeko. 25 a mweeri nethana moosa nihiku Nolaleeriwa otaphuuwa wa elaapo mwaakha wa 1975 ( okhuuma mmataatani mwa elaapo mwa Oporukaale) 7 na mweeri wa nethana xexex nihiiku na muxiitto ottittimihiwa wasinaariwa muraano Olusaakha 25 a mweeriwa neethana xexe nihiiku na Ikuuru Sakapyiitti Notaphuliiwa ElaapO ya Omosampiikhi- Ottittimihiwa opacerya wa ekhuutto warumeeliwa akapyiitti owaneliwaka otaphuliiwa elaapo. 4 na mweeri anamulooko nihiiku Nowuraana -Nttittimiho na Muraano Olusaakha muhiina mwa murettele 25 a mweeri wa namulooko ni miili Nihiiku na Amuusi - Nataali