Wp/vmw/Etistiriitu ya Opeera- Omosampiikhi

< Wp | vmw
Wp > vmw > Etistiriitu ya Opeera- Omosampiikhi

Etistiriitu ya Opeera, Osoofala- Omosampiikhi

edit
 
Epooma ya Opeera Mwaakha wa 2000

Opeera te emoosa ya epooma yaepuruvisiya ya Osoofala, Omosampiikhi, empwanyaneeya eriiyari ya elaapo, epooma yuluupale epuruviisiya ya Osofaala. Yokhalana mukhaleelo a epooma okhuma mahiiku yettaka 20 mweeri wa nethana naraaru a mwaakha wa 1907 ni , moonelo otumereerowa, ti munisiipiyu mmoosa oriika kuveeruno awe lokaale othaaliwa ni tho , okhuuma mweeri wa namulooko ni miili mwaakha wa 2013 etistiriitu emoosa, unitaate emoosa lokaale ya Kuveeruni senteraale, oholeeliwa ni musatooro. Opeera oleelo ti epooma ya neexexe muhiina mwa epooma yotepexa yunuuwa waya ya Omosampiikhi nooviir aiye sa Omatoola, Omapuutu ni Wamphuula, yakoothaka mwaana mutthu aaya mmoosa a ikooto imiiya 533 825 sapinaattamu ntooko vathoonyera mwarepeele a mwaaka wa 2017.niwehaaka , mwivaavo,wi Omatoola oniirela mpaatta a a epooma ya Omapuutu ( enaakhala, aayo, maasi vekeekhayixi epooma- yephattuwelo ya epooma ya yuluupale), Opeera, watooko okhaala epooma ya neeli ya Omosampiikhi, vokhaala wiriwaaka wi ti ya neeraru[1]. Epoom aya Opeera waari vephattuwelooni yunuuheriiwe muhina mwa Ekompanyiiya ya Omosampiikhi ya iyaakha sa imiiya XIX, ni thaana thanaru Muhiina mwa kuveeruni akolooniyaale mapurtukeexi variyaari va iyaakha sa 1942 ni 1975, mwaakha yoowo Omosampiikhi waphaanye awe woopowa mmatatani mwa Opurtukaale. Vaninaanoni va epooma epwanyaneya womoteernisarinawa, nnaamwi nleelo ekhalaneene mipaatta mikiina ikarakanyuuwe ni mowopiihamu, ntooko mwaaha wa Oteeli Muluupale a Opeera. Noovira epooma ya Omapuutu, Opeera ti epoortu yowuunuuwa woolovoliiwa miriitti sa okhoopela iroohiwaka Omosampiikhi. Mweeri wa neeraru mwaakha wa 2019, mwanaakhaya Itaayi oviira Opeera, ni opwexakaasa ipuruseeto milooko 90% sa epooma[2].

Ehaatisi

edit

Muttetthe ole ophattuxiwe ni mapuurtukeexi mwaakha wa 1887, opuuro mmoosa nasuweleexiwa ni nsiina na Aruwaankwa, ni vootharelana nnahoolela nne na Osofaala ntooko epoorto yororomeleexiwa ya muttetthe oleelo onaakhu nnsiina na na epuruviisiya ya Osofaala. Vamaphattuwelooni vithaniiwa Oxiveeve, nsiina na muro omoosa a muttetthe ole atweeliwe vasya vattittimihiwaka piriisipe Opeera, Toon Luís Filipe,mwaana opaceriiwa a toon. Carlos I yoowo, mwaakha wa 1907, yaari maapuuru opaceerya a emuusi ya ekeekhayi ya apoortukaale yaxukuurye Omosampiikhi, yarwaane okhuuma Olixipoowa etekereeto yekekhaayi yunuuherya muttetthe wa opeera wi okhaale epooma. Mwepattuwelooni, piriisipe muraatteli wala namahalaana a Opeera , epuruviisiya ya muhantiisini mwa Oportukaale. Otumeererya wa mapurtukeexi waahiteeka epootu ni emuusi ya Oportukaale yahithipelaasa variyaari va muttetthe a elokalitaate ele wimwi epattuwakaru, ni vahipaceeryasa yunuuherya miteeko sa anakooso.Epooma yaahirya enatumereriwa ni Ekompanyiiya ya Omosampiikhi, yapattuxiwe mwaakha wa 1891 ni wi yahikaalana eseeti aya Opeera.

Tivaavo vatekiiwe aya muttaala a Xipooro alutteelela ni ele yaariwa okhalayini Oroteesiya, yathukuliwe mwaakha wa  1899. Mahiiku yettaaka   20  mweeri wa Nethaanu miraaru mwaakha wa 1907, Epeera yahunuuheriwa muhiina mwa mukhaleelo a epooma. Nooviira mwaakha mmoosa yahilipuuliwa omwaleeliwa ni maluuxo ni, mwaakha wa  1911,  miteeko sa oraame a mpooma.

Mwaakha wa 1926, nleelo epooma ya Opeera khisaakhanle mikuukutta wala ipakhiira. Mwivaavo, mwaakha wa 1934, iyaa sanikoothiwa imiiya 596, votakaaherey ni Ikoopanyiya piili sowaalovoola anamunceene[3]. Mwaakha wa 1942, noomala wa ekonseesawu wala mutumereeryo wa Ekoopanyiya ya Omosampiikhi, mmatumereeryo a epooma yahittikiheriwa mmatatani mwa kuveeruni a Oportukaale. Nootekiiwa wa eskasaawu esya ya muttaala a xipooro wamaalihiwe mwaakha wa 1966. Vahinaati otaaphuwa wa elaapo , Opeera woonaneyaxa mulaattu wa ekaaruuma sopwaneleela sakweeheriwe Epoortu ele ya Opeera, mmoosa sa miraarelo mwaha wa yoteekiwa ele ya muthiito aya, mmuttettheni mwa Ekontineete yoteene ya Waafiriika moono omaphattuwelooni, ni tho muhiina mwa miteeko sotthekuleela, omiseerya ni nakooso. Epooma ela ehunuuherya ntooko epoortu yanamweetta ikwaaha sootteiwene wa mittetthe ni makooto (amapurtukeexi, Ahiiti , maxineexi, mafirikaano ni aliipo aphattuwa muuma wala mantiixina ) yavaara muteeko otumereerya , muhiina mwanakooso ni mukaafiriika. Anamawaani anceene yaalavuula ekeleexi otanyeeriwa mwaha wi epooma ele yaari mapuuro waale yaviiriha okaathi wa ifeeriya, yatthineexiwa nakuunya ale Oroteesiya.Ethoonyeryo wala ekanyeero emmosa yookatho ola nipuuro nne nniitthaniwa Oteeli Owunuuwexa, oteekiwe watameela mukereekhere mw ephareeya Intiiku. Mwaakha wa 1970, epooma ya Opeera, yaarina ikooto imiiyan 113.770 sapinaatamu. Notaphuuwa wa elaapo mmatataani mwa Oportukaale mwaakha wa 1975, mmpanta munceene amapwittikisi yahihiiya sa epooma ele. Omosampikhi yahalaanyeya ekhootto siviili variyaari va iyaakha sa 1976 ni 1992, yanhokhaanina FRELIMO, amutumeererya Kuveeruni, ni akhootto a RENAMO, va iyaakha piili yahuuluwane , mpaakha otaanyerye etaala, ireeta, okathoowa. Oteele Muluupale wahithaameliwa natthu apeera ophiyaaka ekooto ale ari tiyahaarina vokhaala. Noomala ekhootto ele epooma ya Opeera yapwanyaneya yopwexakaseyeene[4].

Mwakha ya 2000, Epeera ni mittetthe sowattamaana sahipwaanye epaluuwa yoottothoweelela ni wahitaanyerya ohonoona miraarelo muhiina mwa muhaakha a mapuuro ale . Mweeri wa neeraru mwaakha wa 2019, mwanaakhaya Itaayi ahimwareela epooma ya Opeera, khipwexakaasa mmpaantta a 90%ipuruseeto sa epooma.

Mukhaleelo

edit

Epeera, nsiina na epooma yuluupale ya Osofaala,e eeri voophiyaaka ikhilomu ekooto emiiya 1190 orooka ota wa Omapuutu , eriiyari wa mukereekhere ya iphareya Intiiku. Ti epooma emoosa eriina epoortu epwanyaneya Okanaale ya Omosampiikhi. Munisiipiyu oriina muttetthe mmoosa a imiiya 633sa ikhilomu ², ni murakameelo aya metiiyu a imeeturu 14 osuulu ya mukhaleelo wa ephareeye ni ompwanyaneeya mukortenaatane 19° 50' othi ni 34° 51' omaphattuweloonixa.oniirana mukaano ota ni mpaatta otupweela nsuwa ni itistiriitu ya Otootu, oleeste ni epahaari Intiiku ni Othi mukaano aya etistiriitu ya Opuusi. Epoma eteekiwa mpaatta a mmuttetthe muttevaani, hootha ni makumaanoni mwa muro Puukwe ni ni onthaara miyaako sa mihaava meeme muviire ekereekhere ya ephareeya Intiiku. Marikeelo aya ephaattu anoonihereya ne ithaaya sookhuruwa ni mulitoraale ni imakaale.

Ipheeyo wala mukhuururu

edit

Epeera enthalakaseya ni epheeyo eniithaniwa toropikaale humiitu oruupa epuula ne etakwa, ni muriirweelo ni humitaate owooneeyaxa okaathi wa eliimwe, vaceenexa okaathi wa mukhaleelo a imoosaawu ( Mpaatta wa Othi) wa miyeeri sa Namuuloko mpaakha mweeri wa neele. Mukhaleelo wa maasi ni Okhapeleeliwa mpaatta wa Mukereekhere wa ephareya Epeera empwanyaneeya omakumaanoni wa muru Puukwe, mwivaavo muttetthe ohiimwa ola toovireeliwa ni miiro ni mittetthe sowaatta maasi, ontooko mme ampwanyiiwa masi oreera, munthattiwa ni kkiyavariiwa mireerelo sa mmaasini wireliiwaka anaatamu. Ephareeya eya eniirela mpaatta amukhapeleelo a mukerekheere mwa ephareeya esuweliiwa ni nsiina na epaaya wa Osofaala, enforoomari ekpompileekusu emoosa ni makumaano a Pukwe, ensuweeliwa ntooko etuwaariyu ya Opeera[5].

Mwaatteliwo

edit

Ntooko mwarepeele a mwaakha wa 2007, epooma ya Opeera waakhalaane apinaatamu a ikooto imiiya 431.583 sapinaantamu , khukaala ikooto imiiya 219.624 aloopwana ni ikooto imiiya 211.959 axithiyaana. Mutakaahanyeryo a ikooto imiiya 259.728 yapinatamu yaarina 15 wala wuncererya eyaakha emosa ya munnuweelo. Apinaatamu a epooma ya Opeera aniireela mmpaatta anamunceene a nikhuuru na Paakwe, otanyeriiwe ni makumaano yiraneeye variyaari va amaxaanka, amatheewe (manttawu ni maxoona )ni Pmaphoosa (ma Cisena ni manyuukwe) amukerekheere mwa muro sampeese[6].

Etiini

edit

Anamunceene apinaatamu ti makiristaawu , vookala tho mwaattelo mmosa a nuumaru namwisilaamu ni maahiitu. Variiwaari va wamiini wamakiristaawu, sookhaala iteepulu ni ikereexa katoolika Romaana sowoneeyaxa . ni sinkhupareeliwa ni Akitiyoseese ya Opeera, eseeti yapooma a muveekelo olatiinu, opattuxiwe mahiiku yettaka mahiiku 4 mweeri wa nethanamoosa mwaakha wa 1984. Variyaari va amwaamini maporestaate ni mareformaato anoonaneya mukhaleelo aya munceenexa a iteepuulu sa Ikereexa Reformaata sa Omosampiikhi, Ekereexa Perespeteriyaana ya Omosampiikhi, ya Koversaawu Papitiista ya Omosampiikhi, Ekereexa Universaale, ya Reeyiini te Teuwuuxi, ya Ekereexa Asempeleeya ya tewuuxi Misaawu, ya Zion Christian Church ni Ekerexa Ativentiista ya setiimu tiiya, thi sookhala mixikiitthi.

Manamuuno Otumereeriwa

edit

Munisiipiyu ola onkawanyeeya mipaatte mithaanu ipoosto sene: Urpaano 1, Urpaano 2, Urpaano 3, Urpaano 4 e Urpaano 5, sinkawanyeeya mittwtthea ipaayiiro 26 : Omaakuti, Opalmeera, Opoonta-xeeya, Oxayimiiti, Opiyoneeru, Ostuuru, Omatakwaani,Omakhuruuku, Omuanyava – Senteraale, Omaaka, Ovaas, Omaraasa , Oxoota, Waaltu Maanka, Onyakoocuwa, Oxiinkwasuura, Oviila Masaane, Winyamiiswa, Omatatoore, Omuukhasa, Ottuuntta, Omaaka Marseenya, Omwaave, Onyankaawu , Onyakhooma ni Ocoonca[7].

Muholeeli a Ekonseelyu ya Munisiipiyu a Opeea ti Daviz Simango, othaaliwe mwaakha wa 2003 ntooko muhooleli Renamo‐EU, othaliiwa tho vasya mwaakha wa 2009 ntooko naekhaawe. Deviz Simango omuranttenle a Chivavice Muchangage, muholeeli opaceerya a ekoonselyu munisipaale ele othanliwa mwaakha wa 1998 ni epartiitu Frelimo. Epartiitu RENAMO yahimuthaanleela catitaato mukiina yoowo ireele mpaatta a mwathaanle a mwakha wa 2009, amuhooleliihe Daviz Simango wi okookoreeri ntooko katitaato amekhaawe. Opeera ti munisiipiyu mmoosa nnakhaala ohinaxiittiwe nanafereliimu. Daviz opaattuuxea, vothareelana, epartiitu ya Movimeeto Temokaraatiku wa Omosampiikhi esikalaawe mweekunyaani eriiwa (MDM).

Ipooma silattana aya

edit

Epeera yookhalaana mukhaleelo mmosaaru eyo piiyo exeminasaawu wala yoole enilattana ni mittetthe sa ilokalitaate sa:

Osintaara , Oportukaale (2009) Oportukaale Opoortu, Oportukaale Oreeno Uniitu Opiristoole, Oreeno Uniitu (Okhuma 1990) Witaaliya Opatuuwa, Witaaliwya Oparasiili Waarakuxa, Oparasiili Vakhalaayini, Opeera yaari imanaata ya Wmerestaawu, Wolaata (mmpakha 2005). Muhaakhu Opeera yookhaala muhaakhu othanleleeya muhina mwa miteeko sa iloxiistika, mahaala awa epoortu aya ya mukhaleelo oreerela ni muttaala a xipooro omwalanaasa vapooma, oniiriha wi ele ekhale yulupaleexa ni ya muraarelo a " ekoretoore Loxiistiku ya Opeera "[8].

Ikaafiirika

edit

Wa mahaala a ekoretoore ya Opeera , epooma ti emoosa ya murareelo wa we eteriminaale sapatorooya o Opetoromookhi , opaaka mmpaatte a mathaavi a oleyutuutu sinaapasteseeri Osimpaapwe, ni tho sirumeeliwa yapastaseeri Omalaawi. Epooma yeele tho yokhalana miteeko sa oluttelelasiiwa ni oreeriheliwa amwaatiya.

Epooma ya Opeera ti yaneeli manuweelo a epaarkhi ya ikaafirika ya mulapooni othooli wa Omatoola [enihaleela ithoonyeryo].

Anakoosa ni Miteeko

edit
 

Epooma ela okhaala nakooso ni miteeko sa eloxiistiika sa Opoortu ya Opeera, eneteteeriha miriitti, sotene (miriitti sa vankaneyaani eyo piiyo sahikhala mukontentooreni), maasi tho yookhaala nipuuru nimaleela ikontentoore. Ophareeya yoosaarya, Ekanaale aneettha apakiiti eriina paahi 6,20 - 7,40 imeeturu senen sa mwiixeryo. Epooma eeri mmaphattuwelooni mwa mittaala miili silovooliwa, simpaaka mittaala sa Opeera: Opaceerya olutteleela Osimpaapwe, muttaala a eraapha ni axipooro ni okweeherya maphiyeeryo a muhiina mwa ekontineete ni okeerekhere wa ephareeya ntooko nthoonyeryo , Olusaakha ,epooma yuluupale ya Osampiiya, elaapo yoohikhalana aseeso a ephareeya, ni, muttaala aneeli olutteeleela Omalaawi ekhaale yaroroomelooxe eraanpha ya xipooro. Voohiya Vaavo muro Sampeese, orumelaaka muthaato muhaano Ana, muttaala a xipooro onivalaana miyoono miili otaxe okeeya nsuuwa oroowa Omowatiise, orumeeliwa omalukuuni wala omakaalanai, ni mukiina ota, wi ophiiye Opalaanthaya. Vokheeherya ya Opeera, sinikhuuma mihokhorookho ntooko esuukhiri, soona, nakhuuwo, nxootte, ifiipara ya pita akhaave, khorromo, emineeriyu ya eyuuma, ekoopere, exuupu ni makhaala [9] . Vaano esetoore yamukhaani muhina mwa miteeko sothekuleela enirya yoniherya aka muraareelo a Opeera, muhiina mwa sokhaalana saya sa ntooko manamuuna otekiiwa waya ni sa manamuuna a maphattuwelo. Epoomsa nleelo yokhalaana sootekasiiwa sopwaneleela siniireliwa othekuula wakhoopela . ti irestawuraante vakhaani, Oteeli sinthariihela ikettelo sa matekeliiwo a mapuuro othekuula ni mukhaleelo owixeettab wanamunceene ori ohisuwanyeeya mapuuro makinaa aku São poucos restaurantes e hotéis .[sinihaleela ithoonyeryo] Sootekasiwa Mikuukuutta

Okhuuma khalaayi  Opeera ti nipuuro norumeelexiwa muhiina mwa anakooso akhoopela  wala a ilaapo sikiina, Osimpaapwe, Omalawi ni Osampiiya, vanceenexa mwaaha wa  epoortu ya Opeera, erii ya naali ya  Omosampiikhi. Maraarelo a epoortu ela othoonyereye  vaavale wawaniwa ekhootto ya Omosampiikhi, vaavale atooropa osimpaapwe yakhapeleele aya  ephiiro ya xipooro  ni eraapha elutteleela Opeera ni Omutaare, wi  nakooso thikeele okeele Omuhooli. Mweeri wa nexexe mwaakha wa  2008, Kuveeruni olaleerya moonelo awe muhiina mwa  otekiiwa sireliwaaka  mikhaleelo misya sa  ipoortu ya Opeera ni Onakhaala, ela yokhiiserya  eeri ota wa elaapo, ni esiisaapo ya  inanyiheeriwa wi ti sa   imilyaawu imiiya 500 ni  iye imilyaawu imiiya  400 sa itoolare. Wookhala tho muteeko  sa  epatelaawu elutteleela epooma ni mittetthe sowattamana , votthitthimiheya  ni  OPuusi.

Epooma ya Opeera ti emoosa wa iye sowuunuwexa makumaano a mittaala sa xipooro sa elaapo, mulaattu wi onilutteleela piili wa ipiikata iye sa okuumixe mittaala sa xipooro sa muuttetthe, oori muttaala axipooro a Oseena , orumeeliwa wala olovolaaniwa miiriitti sa maluuku owaarya, ni; ni Muttaala a Xipooro Omaxiipaanta (oniithaniwa tho muttaala wa Xipooro Opeera-Opuluwaayo), oloovoolaniwa soovirikanasa, okaale tho a mureerelo a mapasacero,othaara orowaaka Osimpaapwe , weewo khalayeene yaari epitoola ya 610 imeliimetiru ( iipe 2), masi yatatuuxiwe khukhaala ekooto 1067 sa imiliimeturu (iipe 3 ni ipolekaata 6 ) mwaakha wa 1900. Mittaala miili iye sikumaana oxakasaawu ya muxipooroni ya Opeera. Eraampha elutteleela epooma ni Osimpaapwe ni mpaatte a eweexo ya nthaavi na eraampha samikukuutta sa Wafiriika, Eraapha wa mikuukutta sa Waafiriika 9 9 (Omosampiikhi enkhalaana nsiina na Eraapha nasionaale 6),elutteleela Opeera ni epoortu Atalaantiiku ya Oluupiitu, Wankoola. Eraapha ekiina elutteleela ti ya R1003, nluutte ni elokalitaate ya Osavaane. Opeerea eniphiiwa orumeeliwaka ekaapu ya Matteeke ya Opeera eri Mpaatte ote moono omaphattuwelooni w aepooma, ni matteeke amawaani ni ale a okhopeela. Osoomwa Muhiina mwa miteeko sosomiiha vowunuuherya miraano saya sowoneeyaxa tiiye siiri siniireliwa anamunceene, weewo sinceene suinivahererya mopuuro, ti Universitaate Sampeeze neekunya (UniZambeze), eriina eseeti aya vapooma c; ni mapuuro makiina anamunceene ntooko ekampuusa ya Opeera ni Universitaate Likuuku enithaniiwa mweekunyani (UniLicungo). Variyaari viyeeya sanamunceene yookhala Istituutu Superioore ya Asiyeesiya a Ekuume. Mukhaleelo a osooma wa owonuuherya muhiina mwa ixikoola Pirivaato, epooma ela enikhupaarela ifakulitaatte sovirikaana ni miteeko ikiina sa Universitaate Katoolika ya Omosampiikhi isiikala aya mwekunyani eriiwa (UCM), Univesitaate Alberto Chipande (UniAC), ya Universitaate ya Omosampiikhi Jean Piaget (UNIPIAGET-MZ), ni tho Universitaate Ativentiista ya Omosampiikhi (UAM).

Muhiina mwa niivele Sekuuntaariyu ni wa iteekiniika sookhala mapuuro ale khamoosa khamoosa a maphattuweelo ni antthitthimiho , ntooko Exikoola Sekuntaariya ya Samora Machel ni Instiituutu Itustiriyale ni Komersiyaale ya Opeera. Cultura e lazerephaatthu ni otthekuleela Opeera ti mukhalaani amuthawaali mmoosa a mireerelo muhiina mwa mwa ephaattu, samuhaantisini, Saaratti ni sa matekeeliiyo, khukhala wa emoosa wa iye sinooniyaxa epooma ya elaapo muhiina mwa itthu iyo, sikhaale oweehiiwa muhiina mw isiipo, iipa samuhaantisiini, mapeeliwo, manamuuna owiiniwa, nikinaaku ikinaku. Ikiina mwa seeya soteepexa wooneeya tiiya: Empa ya Ipiiku , estasaawwu ya Muxipooroni ya Opeera, ekateteraale ya Opeera ni Efaroole ya Muro Makuuti. Otthekuleela Va mittetthe sootthekuleela wanamuncene siiri mpaatte wa mukereekhere mwa epaahari, enataleeleya okhuma okhuuma oteeli Muluupale mpaakha ofarooli ya Muro Makuuti, oori mukereekhere mwa iphareeya sa epooma simpwanyaneya okhuuma Okuluupi Nawuutiku ya Opeera mpaakha Ofaroole. Ephaareya Savaane empwanyaneya mikhari khaari sa ikhiloomo 32 okhuuma opooma. Ekwaaha varumeeliwaka ekalaawa mpaakha nipuuro nne okhaala variiyari va iminuutao 5 wala 10, weewo vookhala wooniwaka mithiinto sovirikaana sa axanuuni. Iphaareya ikiina ya erefereesiya ti Ephareya Noova, eeri valaakani va epahaari.

Ereseereva ya Elaapo ya Omaroomewu

edit

Ereseereva ya Omaroomewu empwanyaneya othi wa eteeta a nuro Sampeese, ti emoosa wa iyee sootepaaxa othawaali muhina mwa mithiito sovirikaana mwa muttetthe a Waafirika Othi ni simphitaanya ireseeeeva ni Ikkwtaata sothanleeliwa maamuru 10, 11, 12 e 14.khukhaala mapuuro a safari othekuleela, , ti vookweya omwiira safari a ilataraato, omiseerya opahaari ni mmuro,yettakaasa ni ekanoowa orumeelaka muro ASampeezse. Vokhaala owehaaka inaama ntooko: anasooro, ipopootaamu , ikuuluwe sa mutakwaani, axipalaame amphareeya ni oota, ni ikolooniya saaxaanuuni orakaama exiiko ni otteela, ni inaama ikinaku[10].

Amphiira

edit

Opeera sookaala ikuluupi sovirikaana ni mapuuro amphiira muniireliwa mowitthuwa.Makhuru makiina amuuttikha mphiira yanixiittana wala anixiittana mukampionaatuuni Omosampiikhi a mphiirawala wala Mosampoola. Mwa sotekasiiwa saaphiira eri estaatiiyu ya Feroviyaariyu (eniwaakheleela atthu ikooto 7 000 satthu p) ya Ekuluupe Feroviyaariyu a Opeera ni weewo Spoorting ekuluupi ya Opeera, ohiirina ekaapu awe,thi onaattikha amphiira awe.Estaatiyo ya Oxiveeve eriina mukhupaarelo a ikooto 8 000sa atthu, ela mwaneene Nikhuuru na Tisportiivu a Ekoopaanyiya Testiili ya Opuukwe ni estaatiiyu ya Opeera( enkhupaarela ikooto 8 000sa atthu ) mwaniini ti Estereela Veremeelya Opeera Etempuraata ya mwaakha wa 2010 ya Mosampoola,muxiittano owooneyaxa ni amuraarelo a mphiira wa Omosampiikhi, sahiireela mpaatta makhuuru maali a epooma ya Opeera, Kuluupi Feroviyaariyu ni Spootiink Ekuluupen ya Opeera, owaali yamuttikhaasa mphiira aya arumeelasaka hoothe estaatiyo ya Oferoviyaariyu a Opeera[11]. Etiitulu emoosa yoopwanyiiwa ni nikhuuru na mphiira na epooma muhiina mwa kampiyonaata, axiittano dokhuuma mwaakha wa 1976, wakonkistaariwe ni Nikhuuru na mphiira Tspotiivu na Ekompanyiiya ya Oteextil ya Opuukwe mwaakha wa 1981.

Ithoonyeryo

edit
  1. https://pt.wikipedia.org/wiki/Beira_(Mo%C3%A7ambique)
  2. https://pt.wikipedia.org/wiki/Beira_(Mo%C3%A7ambique)
  3. https://pt.wikipedia.org/wiki/Beira_(Mo%C3%A7ambique)
  4. https://pt.wikipedia.org/wiki/Beira_(Mo%C3%A7ambique)
  5. https://pt.wikipedia.org/wiki/Beira_(Mo%C3%A7ambique)
  6. https://pt.wikipedia.org/wiki/Beira_(Mo%C3%A7ambique)
  7. https://pt.wikipedia.org/wiki/Beira_(Mo%C3%A7ambique)
  8. https://pt.wikipedia.org/wiki/Beira_(Mo%C3%A7ambique)
  9. https://pt.wikipedia.org/wiki/Beira_(Mo%C3%A7ambique)
  10. https://pt.wikipedia.org/wiki/Beira_(Mo%C3%A7ambique)
  11. https://pt.wikipedia.org/wiki/Beira_(Mo%C3%A7ambique)