Wp/qug/Payasik

< Wp‎ | qug
Wp > qug > Payasik

Payasikkuna[1] uchilla kirukunami kapan. Chay kirukunaman, cientifico runakuna Miconia shutita kararka. Runa shimipi, Cotacachi urkupa chakipi, chay kirukuna kulka nishkami kapan[2], chay llaktapi, chiri sachakunapi wiñan. Cotacachipi, ishkay kulkakunami tiyan, mana shinami kanchu, shinapash ishkay kulka nishkami kapan : shukman, cientificokuna miconia papillosa shutita kararka, chayshukman, miconia crocea shutita kararka[3].

Kulka (Miconia papillosa nishka)

Ecuador mamallaktapi, Inti llukshiy ladupi, kulkukuna payasikkuna nishkami kapan. Abya Yalapi, chay yurakuna tawka mamallaktakunapi wiñan.

Pukyukuna edit

  1. Markus Dörfle, Proyecto Gran Sumaco, Árboles de bosque secundario (PDF), p. 32, Kichwa: Payasik: Miconia sp.
  2. Development with identity : Community, culture and sustainabilit in the Andes. R. E. Rhoades (Ed.), 2005, p. 93
  3. Development with identity : Community, culture and sustainabilit in the Andes. R. E. Rhoades (Ed.), 2005, p. 93

Hawa tinkikina edit