Sūolsistēm agā kȭrtamorgansistēm um tuoitimliz orgānsistēm, mis ilzandõks um jelāblejādõn vajāglizt ainõd ilzvõtāmi, jarākȭlbatimi ja äbkȭlbatijizt ainõd kaņțšimi. Ristīng kejā um heterotrōf organism, agā orgānližist ainist ta tūotõb energijtūotimizõn ja eņtšeņtšõn ūdstizbõuvijizõn vajāgliži pūojelementidi. Touit ilzvõtāmizt, fizikālizt ja kēmilizt artimizt, ilzimmizt, vȱidamizt ja kaņțšimizt sūolsistēm tuoistizt orgāngruppõd loptābõd:
- Eḑḑisūoļ: sūȭn, sīemkurk, mag – ainilzvõtāmi, fizikāli artimi, vȱidami.
- Sidāmsūoļ: pīentõsūoļ – kēmili artimi, ilzimmi.
- Tagānsūoļ: pimdõsūoļ, jamdõsūoļ, pierāsūoļ – viedtāgižimmimi, tijāntimi.
1. Sū – 2. Sūlaggõd – 3. Kurkņäpā/ūk – 4. Kēļ
5. Āmbaz – 6. Siļgrougõd – 7. Kīelalli ~ – 8. Lȭgaalli ~
9. Kūorajūŗļi ~ – 10. Nīel – 11. Sīemkurk/sīedõbkurk
12. Maksā – 13. Zäpkuoț – 14. Zäpkuotjūondmõz
15. Mag – 16. Magrougõz – 17. Magrougõjūondmõz
18. Pīentõsūoļ – 19. Kōdtuoistõnsuormsūoļ
20. Nǟlgasūoļ – 21. Raigāsūoļ – 22. Pimdõsūolrougõz
23. Jamdõsūoļ – 24. Rištpēḑõn ~ – 25. Ilzpēḑõn ~
26. Pimdõsūoļ – 27. Alāpēḑõn ~ – 28. Sigmasūoļ
29. Pierāsūoļ – 30. Pierānouk/sitānouk
Eḑḑisūoļ
editSūȭn (cavum oris) jag um tuoit rōibimi, maitsimi, mehanili veitõmtimi, sūtäudmǟdlimi ja nīelimi. Kūjamōlizõn organismõdõn, nei ku rištīngõn touit nīstimi um väggi tǟdzi, se äbțõb maitsimi, nīelimi ja kȭrtam, rištīng tundõb īd lovvijizt vȯlmizt maitsõ. Siļg kubbõ līmtõb ja libḑizõks tīeb sūtǟta, ja irgõb artimi. Kēļ vōŗțõb ainnõ sūȭnsõ, ja sīe pǟl at maitskukkõrd.
Sūȭn lopūd nīelõks (pharynx), kus kurksuoļm vōŗțõb sūtǟta sīemkurkõ, sīest sīḑõ lǟb ku jengkurk. Nīel kilgsõ pīlõb kōdpūoļizt, nǟnt ilzandõks sūȭn lebbõ päzzijizt tebīd vastõ kaits.
Sīemkurk agā sīedõbkurk (oesphagus) peristatili likkimi kaņțšõb sūtǟta maggõ.
Mag (ventriculus) ilzandõks um sīemnāiga vȱidami, mingi tuoit vībtõb 8 stuņḑõ magsõ. Sidāmsūoļ jõbā um steril, sīepierāst maggõn um vajāg nītsiņtõ sizzõlpäzzijizt baktērijḑi, maglīemõd at killõld appõnd. Sīejūs mag līem, pepsīn īd võib mȯjjõ dižānist appõnõs aigīžis. Vied ja sūolõd mingizt jagūd jõbā ilzimūb magsõ.
Sidāmsūoļ
editPīentõsūol (intestinum tenue) jagūd at: kōdtuoistõnsuormsūoļ (duodenum), nǟlgasūoļ (jejunum) ja raigāsūoļ (ilenum). Pīentõsūol ilzandõks um kȭrtam ja ilzimmi, täm bõuv dēņõb ka sīen, pīentõsūoļ um väggi pitkā (6-7 m), ja väggi pīentõ (3-5 cm), sīestõ sūolsāina pīnda um vajāglistiz sūr. Täm hidrogēneksponent um rōžki libḑi.
Kōdtuoistõnsuormsūolõ gōžõb maksā (haper) kȭrtamlīem, zäp, mis sōb vȯidtõd zäpkuoțšõ. Zäp vībtõb, ku pīentõsūol likkimiz pierāst laigstõd razāpīskõd tegīž kubbõ sǟdõbõd. Maksā vȱidab tsukkõrt ja ta detoksikātõb.
Magrougõjūondmõz (pancreas) norātõb magrougõz, ka ta gōžõb Kōdtuoistõnsuormsūolõ. Magrougõz artõb ammõ orgānilizaingruppõ. Kui pīentõsūol sāinas norātiji sūollīem. Ilzimmimizt tīebõd sūolstērbõlõd.
Tagānsūoļ
editPimdõsūoļ (coecum) īž um rudīmentli sūoljag, bet tämsõ um neinuttõd pimdõsūolrougõz (appendix), täm ilzandõks um seīž, kui kōdpūoļizt, steril pīentõsūol kaitsimi, mõtmõt tagānsūolsõ pǟgiņ mǟrgāntijidi baktērijḑi jelābõd.
Jamdõsūoļ (colon) tāgiž imūb vietā ja ionidi. Jamdõsūolsõ pǟgiņ baktērijsugīdi jelābõd, nänt ilzandõks um ulzeitmõd lūomi, baktērijd tuoitõbõd äbalāartõd orgānilizainõdõks, sīel āigal ne tūotõbõd vitamīnidi.
Pierāsūoļ (rectum) äbțõb tijāntimizt.