Piškivīļan sōb nimtõd pīemdõvaŗžļiz taimõd midēgõd seļļi jag, mis um parāz rištīng kultimizõn, ja kēksõ se sōb kȭlbatõb kui piškivīļa. Sīeks piškivīļa sõnā um kēktehnikli termin, botānistiz äb ūo īti kategōrij. Piškivīļa um seļļi taimjag, mis äb ūo pūvīļa, tierāvīļa, eļļsīemgõz või maitstaim. Piškivīļad irdistiz at pakāndim sūolizt või spitšīd, äbku magḑizt, ka nänt maitsimi vastātõb sīen. Botānili mõtkõs guŗkõz, kirb, paprik ja tomāt at pūvīļa, agā sēņ um īžki biolōgli sistematik mō, kuņtš ne at piškivīļad kēksõ.
Sīpõl um amā tieudtõb ja amā laigõltõd sīpõlvīț, sīedõ ka nim nägțõb, pǟgiņšõ kīelsõ se sīpõlvīţ kandab sīpõl nimmõ, mujāl ta sōb nimtõd mōļ pierāst vīrizõks (nägțõbõks sūomõks kīelkõks: keltasipuli ’vīri sīpõl’) või punīzõks (nägțõbõks madjār kīelkõks: vöröshagyma ’punni sīpõl’). Sīpõl kūorlēḑõd īrgas at vāldas agā mõltslikkizt, īd pierāst ne lībõd punīzt, ku kūorlēḑõd irgõbõd kuijõ. Ta päzīz Piškīzõst Āzijstõ Eiroppõ. Sīpõl jegā jag sōb sīedõd vȯitõ jūrjengõ luggõs ulzõ, ta sōb kȭlbatõd tūoristiz, kīetõd ja ūdtõd, eņtšiz maits pierāst ta um sūrdõvīți maitsāinan.
Lillasīpõl
Allium cepa
Lillasīpõl botāniklistiz kūlõb sīpõlt, ta um sīe lilla-vālda versij. Lillasīpõl sōb saggõld sīebõd tūorõzistiz, sīest täm sīpõl um jo vȱrna ja jo smekīg.
Prišsīpõl
Allium cepa
Rõvlōka
Allium schoenoprasum
Knīplōka
Allium sativum
Purōv
Allium porrum
Jūrpiškivīļad
Borkõn
Daucus carota
Redīsõz
Raphanus sativus
Vāldaredīsõz
Raphanus sativus
Mustārutkõz
Raphanus sativus
Mustārutkõ amā ležglizt sugūd at sinēp ja munt rutkõd. Täm muinikuodmō um Āzijs, sǟldõst ta iļļõtuļ Ēgipttõ, rōmlizt laigtiztõ Eirops. Täm maits um kibḑikki ja tuļļi, sīepierāst rištīngõd sūolõbõd tǟnda, až ne sīebõb tūorõzistiz. Jūŗ sizāldõb sinēpeļļõ, sīepierāst ta sōb kȭlbatõd āinadõks, ta uktāb sūold likkimizt ja um diurētli mȯjji. Mustārutkõ vitamīnsizāli irdistiz um kuolmkȭrdali tazāntõb vāldad rutkõdõks.
Punnibīetõz
Beta vulgaris
Strink
Brassica napus
Strink um raps sangdāndõb jūrkõks versij. Täm form võib vȱlda laigli, pitklimi või kierāvīţli, sizāli um vālda või vīri. Täm muiniuodmō um äbtundtõb, ta sōb laigtõb Sidāmmier arās, Ležgli-Ūomõgs ja Sidām-Āzijs. Stink äb ūo tuļļi ku mustārutkõz, agā um rikāz jengõz pūolõst.
