Rovdvaidli Līvõd sõbrād seļtš agā Līvõd Sõbrād Īt (sūomõkīelkõks Liiviläisten ystätvät ry, ēstikīelkõks Liivlaste Sõprade Ühing) um ikš akadēmli seļtš, missõks um nõtkõmīdi Sūomõmōl, Leţmōl ja Ēstimōl.
Līvõd Sõbrād Īt pūojtiztõ nei nimtõd Līvõd rānda sidāms Irēl 1998. āigast vīļakū 1. pǟval. Seļtš pūojimizõst võtīz jaggõ 48 rištīngtõ, nänt vaisõ sūŗimi jag vȯļtõ lețlizt, sūolizt ja ēstlizt, bet vȯļ ka saksā tiedmīez ja diplomātõd Norvēgmōld, Dēņmōld ja Ēstimō kaimkuodāst Lețmōl.[1]
Rovvaidliz seļtšõks obbõm ītiztõ līvõd sõbrād ja līvõ kīel ja kultūr tuņšlijizt ka mūstõ. Jõbā pūojtimizõl võtīztõ jaggõ seļļizt tundtõbõd tieudmīed nemē akadēmik Saulvedis Cimermanis Rīgõst, profesōrd Eduard Vääri, Tiit-Rein Viitso ja Karl Pajusalu Tartu Iļīzskūolst, profesōr Mauno Koski Turkust, Kersti Boiko ja Tõnu Karma Rīgõst, ka seļļizt līvlizt ārmaztijizt ja sugrovd aktīvistõd nemē Maima Grīnberga-Preisa, Timo Hanhivaara, Andres Heinapuu, Juha Kääriäinen, Tapio Mäkeläinen, Jaak Prozes ja Pertti Pyhtilä.[1]
Seļtš pūojkēra tuoiz punkts um kēratõd, ku seļtš ilzandõks um līvlizt tigtimi, līvõ kultūr vȱidami, kazāntimi ja tigtimi, neiīž ka līvõd ja munt rovd kultūr kubsõtīe ja siḑīmõd kazāntimi.[1]
Seļtš jūodiji um Tartu Iļīzskūol profesōr Tiit-Rein Viitso. Līvõd sõbrād seļtš jūod 2006. āigast 1. april nõvpidāmizõs um loptāntõd, ku jūod nõtkõm Nora Ikstena līb seļtš Lețmō sekretār, bet jūod nõtkõm Tuuli Tuisk – seļtš Ēstimō sekretār.[1]
- ↑ 1.0 1.1 1.2 1.3 Tapio Mäkeläinen. ROVDVAIDLI LĪVÕD SÕBRĀD SEĻTŠ. Livones.net.