Industrijtaimõd at seļļizt taimõd, mingizt dēņõbõd ka industrili tūorõain. Näntõn at pǟgiņvīțizt zortīertimizt. Amā tǟdzi grup tokš um sīemnāigaindustrijsõ, āinadindustrijsõ ja jelājpidāmizõs kȭlbatõd taimõd grup, sīḑõ kūlõbõd tsukkõrt āndajizt taimõd (nt.: tsukkõrbīețõz, tsukkõrrūogõz) ja rȭmlizt kōpažād alīzainõd (kaffe, kakao, tabāk, umāl). Sīe pǟlõ mingiz industrijarūd kȭlbatõbõd taimõd līemidi, jengidi ja mūḑi jagḑi.
Eļļtaimõd edit
Eļļtaimõd at seļļizt taimõd, mingiz vīļa või sīemgõz sizāldõb taimeļļõ sūrsõ tõuksõ. Eļļõ um neutrāl, tubātemperatūrõs jūokšõb ja libḑi, likūb vietā, agā siegūb mū eļļõks, eļļõ sizāldõb pǟgiņ sižži ja hidrogēnidi, sīepierāst ta um tulkārtabi. Eļļõ āndajizt taimõd at väggi tuoistizt, sīepierāst ka nänt eļļõd ja nänt kȭlbatimizt at tuoistizt.Eļļtaimõd ellõd pǟažālistõz sōbõd kȭlbatõbõd sīemnāigaindustrijsõ, bet eļļõd nänt ummit pierāst at tǟdzizt ka mūši industrijararši. Ne at smērainõd mašīnindustrijsõ; zēpõd, krēmõd, kejākrēmõd alīzainõd kozmētikindustrijsõ; mōļõd, tintõd ja āinadainõd kāndajizt ja lajāstijizt kēmijindustrijsõ. Eļļõd amā ūž kȭlbatimi um biodīselkittõb, mis um kittõb dīzelmotōrõdõn, ja mis um naftakȭlbatimiz pierāst, na taimõd sōbõd nimtõd ka energijtaimõdõks. Amā tǟdzizt eļļtaimõd at pǟvapusk, soja, raps, mōpēgõz, palm ja kukurūz.
Jengõtaimõd edit
Jengõtaimõd agā tekstiltaimõd at seļļizt taimõd, mingižist sōbõd ummistõd industrilistiz kȭlbatijizt jengõd. Jo jurgist jengist sōbõd kȭlbatõd kīedõd, võrgõd ja kuoțīd, agā jo pīemdist jurgist ōrõnd ja kleittekstilõd. Jengõtaimõd: linā, kaņīp ja būomvīla.
Kautšuktaimõd edit
Kautšuktaimõd at seļļizt taimõd, mingizt nänt tatekssižāliz pierāst at parāzt iļ kautšukõ tūotimiz. Kaučuk um gummõtūotimiz alīzain. Kautšuktaimõd at gummõpū (Ficus elastica) ja kautšukpū (Hevea brasiliensis).